Vaarallisen kasvin kimppuun käytiin voimakeinoin Lohjalla

Jättiputken hävittämisessä käy vain kovat keinot.

Vaaleat kukinnot kaartuvat kuin sateenvarjot. Suuret, raparperimaiset lehdet peittävät maan. Kukinnot ovat kuin koiranputkella, mutta ne ovat jopa ruokalautasta isompia.

Näyttävät mutta vaaralliset jättiputket ovat levittäytyneet yhä laajemmalle Suomessa.

Jopa yli parimetriseksi yltävää kasvia pidetään tällä hetkellä yhtenä haitallisimmista Suomen luontoon levinneistä vieraskasveista. Tulokkaat ovat kotoisin Aasiasta. Suomen luontoon ne karkasivat puutarhoista.

Yksi taistelutantereista sijaitsee Uudellamaalla Lohjalla. Lylyisten kartanon emäntä Taina Kivikoski-Kauppinen vetää ylleen ihon peittävät ulkovaatteet, kumisaappaat ja kumihanskat.

Jättiputket eivät vielä kuki kartanon takapihalla. Viimevuotiset kukinnot ovat ruskeita. Suuret lehdet muodostavat pusikkoja, ja kookkaat lehdet tukehduttavat alleen muut kasvit.

–Kukinto nousi viime vuonna yli parimetriseksi, Kivikoski-Kauppinen kuvailee.

Viikatetta ja myrkkyä

Lohjalla paistaa aurinko, mutta torjunta olisi turvallisinta pilvisenä päivänä. Erityisen vaaralliseksi jättiputken tekee se, että sen sisältämä neste synnyttää yhdessä auringonvalon kanssa iholle palovamman kaltaisia rakkuloita.

Herkkä saattaa oireilla jo, kun seisoo kasvin vieressä. Tuju kasvineste käy myös Kivikoski-Kauppisen henkeen, mutta hengityssuojaimesta on apua.

–Minä menen edellä viikatteella ja toinen tulee myrkyn kanssa perässä. Jonkin verran on saatu positiivista tulosta aikaan, Kivikoski-Kauppinen kertoo.

Jättiputkia on kartanolla niin paljon, että kaupungin ympäristöyksikön päällikkö Risto Murto suosittelee ammattilaisten apua.

Murto iskee lapion maahan ja kaivaa juuriston maasta. Tämä toimii pienelle kasvustolle. Kuivatetun juurakon voi hävittää kompostissakin. Kivikoski-Kauppisen tapaan yksittäisen kasvin voi myös niittää poikki ja myrkyttää jäljelle jäävän putken tyven. Niittämistä pitää kuitenkin tehdä toistuvasti.

–Nyt on yhä hyvä aika torjua. Torjunta kannattaa aloittaa ennen kuin kasvit kukkivat, Murto sanoo.

Suuremman kasvuston seassa ei kannata heilua lapion kanssa. Tällöin kukinnot kannattaa katkaista ja aloittaa urakka seuraavana vuonna aiemmin.

Kasvaa jo koko maassa

Suomi on luokitellut jättiputken erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan torjuntaan uppoaa karkeasti yli 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri kertoo, että havaintoja on lähes kaikkialta maasta. Runsaimmin jättiputkia kasvaa Itä-Suomessa, jonne se on levinnyt rajan takaa.

–Jättiputki on levinnyt ainakin Rovaniemen korkeudelle asti, Ryttäri kertoo.

Vaikka torjuntatöitä tehdään useilla paikkakunnilla, laji leviää sitkeästi.

–Torjuntatöiden pitää olla hyvin pitkäkestoisia. On arvioitu, että yhdellä paikalla pitäisi jatkaa seurantaa seitsemän vuoden ajan, Ryttäri sanoo.

Lohjan tavoite on saada vuoteen 2015 mennessä jättiputket hävitettyä tai ainakin leviäminen hallintaan. Kaikkiaan kaupungilla on tiedossa lähes 70 esiintymää, mutta todennäköisesti niitä on enemmän.

–Yksittäisetkin, villiintyneet kasvit on tärkeää hävittää heti, Murto sanoo.