VW Transporter parani - ja pieniltä osin myös huononi

Volkkarin Transporter kuuluu tavara-autojen klassikoihin. Nykyinenkin versio, VW-kielellä T5, ehti peräti seitsemän vuoden ikään ennen isompaa uudistusta.

Nyt uusiksi on mennyt sekä auton naamavärkki, että nokkapellin alta löytyvä tekniikka. Roskiin on heitetty muun muassa vanhat pumppusuutindieselit ja perinteinen automaattivaihteisto.

Koneet ovat vaihtuneet moderneiksi ja polttoainepiheiksi common rail -moottoreiksi. Kaikki uudet myllyt ovat nyt nelisylinterisiä ja kaksilitraisia. Näin siitä huolimatta, että tehoversioita löytyy noin 80 heppaisesta pikkukoneesta aina 180 hevosvoiman tuplaturboon saakka! Edellisessä mallissa pikkukoneet olivat 1,9 ja isot 2,5 -litraisia.

Käytännössä näkyvin ja isoin parannus löytyy kulutuksesta. Koeajossa kakkua paloi keskimäärin alle 8 litraa sadalla, mikä on tonniluokan pakulle mainio lukema. Uudet TDI-moottorit ovat myös käyntiääneltään selvästi aikaisempaa hiljaisempia.

Koeajoautoksi valikoitui malliston alapäätä edustava, 102-hevosvoimainen pitkä versio. Tehoa ei ole ylenpalttisesti, mutta hyvä vääntö liikuttaa autoa yllättävän kivasti vielä satojen kilojen kuormalla. Mäyräkoiramainen korimalli taas on hyvä ratkaisu, kun kuljetettavana on pitkää tavaraa, esimerkiksi putkia tai lautoja. Ketteryydestä joutuu tosin silloin tinkimään jonkin verran.

Uusi kolmipuolainen ohjauspyörä ja uusittu kojetaulu antavat kabiiniin aikaisempaa hitusen henkilöautomaisemman ilmeen. Hyvää on esimerkiksi radion asennuspaikka, joka mahdollistaa nyt kaikkien VW-laitteiden - siis myös peruutustutkanäytön asentamisen.

Kysyä tosin sopii, mihin on hukkunut edellisen mallin kätevä kännykkätelinelokero? Sen tilalla on nyt tavallinen, matala kolikkokaukalo. Ulkonäköpuolella huutia ovat saaneet ulkopeilit, jotka ovat nyt Audi Q7 -malliset ja aikaisempaa sirommat. Ratkaisulla lie saatu marginaalista kulutussäästöä, mutta näkyvyydeltään vanhan mallin peilit olivat kyllä paremmat.

Varusteiden osalta kokonaisuus onkin vastavuoroisesti todella hyvällä mallilla. Vakiona ovat mm. ajonvakautus ja mäkilähtöavustin. Myös lisävarustelista on kattava ja sisältää monta nerokasta pikkuherkkua, kuten koeajoautossa olleen kirjoitusalusta-lisälokero-kyynärnojan. Halutessaan Transporterin voi varustaa myös luksusautoista tutulla kaistavahdilla.

Moottorivaihtoehdoista riippuen manuaali-Transporter on varustettu joko 5- tai 6-vaihteisella laatikolla. Saatavilla on myös 7-vaihteinen DSG ja neliveto. Käsivaihteiston yhteydessä on aina henkilöautoista tuttu vaihtamisapu, joka näyttää optimaalisen vaihtoajankohdan.