Testi: Uusi iPad pintaa syvemmältä

Uudessa iPadissa suurimmat tekniset uudistukset ovat kohdistuneet näyttöön ja datayhteyksiin. Huipputerävää tulokasta on kokeiltu nyt pidempään, ja matkaan on tullut mutkiakin – hieman yllättävältä suunnalta.

Uutuuden aktiivinen käyttäminen parin päivän ajan on vahvistanut MBNetin ensivaikutelmia. Kysymyksessä on sama tuttu iPad, mutta parempana.

Huipputerävän 2048 × 1536 pikselin näytön aiheuttama vau-efekti on jo haihtunut, ja tilalle on tullut käänteinen ilmiö: kun iPadin paneelia on katsellut jokusen tunnin, näyttää 1920 × 1200 pikselin laadukas 24-tuumainen tietokoneen pöytänäyttö surkealta, sillä pikselit erottuvat selkeästi ja etenkin tekstin ääriviivat näyttävät sahalaitaisilta.

Käytännön akkukesto ei tunnu ainakaan merkittävästi heikentyneen edeltäviin malleihin verrattuna. Aiemmassa artikkelissa mainittu laitteen lämpeneminen ei myöskään ole muodostunut pulmalliseksi. Hakkaamalla Angry Birds Spacea tunnin verran iPadin saa kyllä lämpenemään alakulmastaan selvästi, mutta moniin syliä paistaviin läppäreihin verrattuna lämpötila on helposti siedettävä.

Näyttö edellä

Se, että Apple on lähtenyt uudessa iPadissa parantamaan juuri näyttöä, on helppo ymmärtää. Käyttäjälleen tablet-tietokone on käytännössä sama asia kuin sen näyttö.

Rohkeimmat ehtivät odottaa huipputarkkaa paneelia jo iPad 2:een, olihan iPhone saanut erittäin tarkan näytön nelosversion myötä syksyllä 2010. Tekniikka ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin valmista.

Uusi näyttö on Applen suunnittelema. Mutta kuten kaikissa muissakin komponenteissa, valmistuksesta vastaa alihankkija, uuden iPadin näytön tapauksessa Samsung.

Led-taustavalaistu paneeli perustuu ips-tyyppiseen tekniikkaan, jonka etuna ovat etenkin laajat katselukulmat. Niiden ansiosta tablettia ei tarvitse sihtailla tarkasti tiettyyn asentoon silmien suhteen, ja useampi ihminen voi katsella näytön kuvaa samaan aikaan.

Yli kolmen miljoonan nestekidepikselin ahtaminen kymmenen tuuman kokoon ei ole aivan yksinkertainen homma. Tiheämpi pikseliverkko vaatii työtä etenkin niiden ohjauksessa.

Uuden iPadin näytössä itse näyttöelementit sijaitsevat aiemmasta poikkeavasti eri tasossa kuin ohjaussignaalia välittävät johtimet, mikä vähentää häiriöiden mahdollisuutta. Taustavaloa tuottavien ledien määrä on kaksinkertaistettu, mikä tarkoittaa suurempaa taustavalon maksimikirkkautta, mutta myös lisää  sähkönkulutusta.

Uusi tekniikka myös toimii käytännössä, sillä uuden iPadin näyttöä voi hyvällä syyllä kutsua hämmästyttävän teräväksi. Myös väritoisto on luonnollinen, ja todella terävän tekstin lisäksi valokuvat ja full hd -video näyttävät laitteella kerrassaan mainioilta. Mitään vastaavaa ei markkinoilla ei samassa kokoluokassa ole.

Mikä retina?

Apple kutsuu uuden iPadin paneelia retina-näytöksi. Saman nimen jakavat myös iPhone 4:n ja 4S:n sekä uusimpien iPod touchien näyttöpaneelit. Kyseessä on Applen markkinointitermi, jonka määritelmä on tarkoituksella pidetty suhteellisen epämääräisenä. Ideana on kuitenkin se, että retina-näytöstä ihmissilmä ei pysty erottamaan yksittäisiä pikseleitä tyypilliseltä katseluetäisyydeltä.

Retina-nimityksellä ei viitata absoluuttiseen pikselien määrään vaan kuvapisteiden tiheyteen. iPhonen ja iPod touchin 3,5-tuumaisissa Retina-näytöissä on 960 × 640 kuvapistettä, kun taas iPad 1:n ja 2:n näytöissä pisteitä on enemmän, 1024 × 768 kappaletta. Näytön 9,7 tuuman koon takia pikselitiheys on kuitenkin murto-osa iPhonen vastaavasta, eikä aiempien iPadien näyttö ole saanut retina-lisänimeä.

iPhonen retinan pikselitiheys on 326 pistettä tuumalla (dots per inch, dpi). Vanhemmissa iPadeissa vastaava lukema on vain 132 dpi. Uusi iPad sijoittuu näiden välille 264 pikselin tiheydellä tuumaa kohti. Pikselitiheys ei siis ole yhtä suuri kuin iPhonessa, mutta koska laitteen suurempaa näyttöä katsellaan Applen mukaan kauempaa kuin puhelimen, pätee retina-ajatuksen mukainen yksittäisen pikselin näkymättömyys myös iPadissa.

Vastaavan pikselitiheyden näyttöjä löytyy käytännössä toistaiseksi ainoastaan älypuhelimista. Läppärit ja työpöytänäytöt jäävät erottelukyvyssä pahasti jälkeen: jotta ne yltäisivät samaan pistetiheyteen kuin uusi iPad, pitäisi 15-tuumaisessa läppärin näytössä olla leveyssuunnassa noin 3000 pikseliä ja 24-tuumaisessa pöytämonitorissa noin 5000 pikseliä.

Missä lte?

Uudessa iPadissa on uusimman sukupolven matkapuhelinverkoissa toimiva 4g-lte-verkkosovitin (long term evolution). Valitettavasti sen tukemat taajuusalueet ovat 700 ja 2100 megahertsiä, jotka ovat käytössä vain Pohjois-Amerikassa. Euroopassa lte-verkkoja rakennetaan käyttämään 1800:n, 2600:n ja joissakin maissa myös 800 megahertsin taajuuksia. iPadin 4g-sovitin ei toimi näillä taajuuksilla.

Syytä siihen, miksi Euroopan lte-taajuuksia ei ole päätetty tukea, voi vain arvailla. Apple ei tuttuun tapaansa juuri kommentoi suunnittelupäätöksiään julkisuudessa.

Todennäköisesti syy liittyy tavalla tai toisella valmistukseen – sopivaa, kaikkia taajuuksia tukevaa 4G-sirua ei ole ollut saatavilla joko hinta-, koko-, aikataulu- tai virrankulutusvaatimuksiin sopivana versiona.

Applen filosofiaan kuuluu myös tuotevalikoiman pitäminen äärimmäisen yksinkertaisena, joten yhtiössä ei ole ollut halua tuottaa erillisiä Amerikan ja muun maailman versioita laitteesta. Tässä tapauksessa kärsijöiksi joutuvat eurooppalaiset.

Suomalaisen käyttäjän näkökulmasta lte:n puuttuminen ei ole välttämättä ole kohtalokas asia. Meillä 3G-verkot ovat yleensä suhteellisen ruuhkattomia, joten iPadin tukemalla uuden sukupolven hsdpa-dc-tekniikalla – jota osa operaattoreista markkinoi myös 4G:nä – saavutetaan parhaimmillaan useiden kymmenien megabittien sekuntinopeuksia ja alle 50 millisekunnin vasteaikoja.

4G tarjoaa teoriassa vielä selvästi suurempia nopeuksia, mutta todellisessa käytössä eron hyvän hsdpa-dc-yhteyden ja lte:n välillä huomaa lähinnä imuroitaessa suuria tiedostoja.

Lte:n suurin tarve iskee suurkaupungeissa, joissa 3G-verkot ovat pahimmillaan erittäin ruuhkaisia ja datasiirto siksi takkuista. Lte:n suuremmat tiedonsiirtokapasiteetit tukiasemaa kohden tarjoavat helpotusta tukkoiseen datasiirtoon, kun käyttäjiä on paljon. Näin on etenkin alkuvaiheessa, kun vain harvoilla käyttäjillä on lte-päätelaite. Suuressa kaupungissa asuvan keskieurooppalaisen käyttäjän kannalta lte:n puuttuminen voikin olla selvästi suurempi harmi kuin väljissä verkoissa surffaavan suomalaisen.

Hankaluuksia liittymissäkin

Testin aikana ilmeni myös suoraan iPadiin liittymättömiä ongelmia 4G-yhteysnopeuksiin kiinni pääsyssä. Testiin oli tarkoitus käyttää aiemmin iPadin ykkösversiossa hyödynnettyä Saunalahden Mobiililaajakaista-liittymää, jonka kattonopeutena oli 3G-verkossa riittävät 15 megabittiä sekunnissa.

Saunalahden valikoimissa olisi Mobiililaajakaista 4G -liittymä, jonka 50 megabitin kattonopeus on räätälöity juuri hsdpa-dc-käyttöä silmälläpitäen.

Käytössä olleen liittymän päivittäminen Mobiililaajakaista 4G:hen tarkoittaisi kuitenkin asiakaspalvelun mukaan liittymän irtisanomista ja lisäksi sen kanssa toimitettaisiin aina 4G-nettitikku, jonka hinta on neljä euroa kuukaudessa. Se, että asiakkaalla on jo päätelaite (tässä tapauksessa siis uusi iPad) eikä nettitikkua tarvita, ei asiakaspalvelun mukaan auta – liittymä on tarjolla ainoastaan pakettina, johon tikku kuuluu, tarvittiin sitä tai ei.

Pyysimme Saunalahden emoyhtiö Elisalta kommenttia asiaan, ja sieltä täsmennettiin, että liittymän vaihto 4G-versioon on mahdollista myös ilman nettitikkua, ja että asiakaspalvelua tullaan ohjeistamaan mahdollisuudesta tarkemmin. Toistaiseksi liittymän vaihtoa ei kuitenkaan voi tehdä itsepalveluna nettisivujen kautta, vaan se on tehtävä henkilökohtaisesti puhelinpalvelussa tai Elisa Shopit-liikkeessä. Palaamme vielä uudelleen asiaan, kunhan liittymä on todella saatu vaihdettua uuteen.

Emme ehtineet selvittää tilannetta tarkemmin muiden operaattorien osalta. Apple listaa iPadin nettisivuilla operaattorikumppaneikseen DNA:n ja Soneran, joilla iPad-liittymien tuotteistuksen voisi olettaa olevan pidemmällä. Ainakaan toistaiseksi juuri uudelle iPadille sopivia liittymävaihtoehtoja ei niiden nettisivuilta kuitenkaan löydy.

Lisää MBNetissä:

• Uuden iPadin tarkka näyttö sotkee kuvat ja ikonit
• Aku Ankka tuli iPadille - mutta miksi vain iPadille?