Digitoday

Valikko

Suomalaiset avaruuskoodarit ovat tarkkoja, mutta valtiovallan hylkimiä

Avaruusohjelmistojen tekijän arkea on, että koodirivit kommentoidaan pullolleen. Kunpa virkamiehetkin arvostaisivat suomalaista osaamista enemmän, toimitusjohtaja toivoo.


Espoolainen Space Systems Finland ei ole ihan joka pojan ohjelmistotalo. Toimitusjohtaja Veera Sylvius valottaa alan ominaispiirteitä ja ihmettelee, missä on valtiovallan arvostus.

– Sanoisin, että turvakriittisiä ohjelmistoja valmistavan yrityksen arki on hyvin erilaista kuin "perusohjelmistotalon". Ohjelmistot tehdään alun alkaen tarkkoja prosesseja ja kurinalaisuutta noudattaen, Sylvius aloittaa.

Esimerkiksi jokaisesta koodirivistä pitää voida osoittaa ulkopuoliselle valvojalle, mitä vaatimusta se vastaa. Nörttifaktana mainittakoon, että SSF:n satelliittikoodin niin sanottu "comment to code ratio" voi olla jopa leuat loksauttava 50+ prosenttia. Sillä tarkoitetaan koodaajien tekemien kommenttirivien suhdetta koodiriveihin.

Kännykkäpeli ei ole
avaruusbisnestä


Lopputuotteen on oltava niin laadukasta, että se läpäisee vaikka ydinvoimalan vaatimukset. SSF:n satelliitteja ohjaaviin softiin kohdistuvat laatuvaatimukset ovat samaa luokkaa, kuin esimerkiksi ydinvoimaloiden automaatiojärjestelmät, tai sädehoitolaitetta ohjaava ohjelmisto.

Ydinvoimalat kuuluvatkin SSF:n osaamisen piiriin, sillä avaruusmarkkina ei yksinään ole riittävän iso. Sylvius arvioi, että olisi hyvä, jos yrityksen liikevaihdosta maksimissaan noin neljännes tulisi avaruusprojekteista.

Sylvius on harmissaan tavasta, jolla avaruusteollisuus Suomessa määritellään.

– Suomessa on paljon hyvää avaruusalan osaamista, mutta välillä tuntuu, että avaruusteollisuutta ei oikein valtiovallan toimesta arvosteta. Tämä näkyy muun muassa siten, että avaruustoiminnaksi halutaan luonnehtia kaikkea sellaista toimintaa, jossa käytetään avaruudesta tulevaa signaalia.

Satelliittikanavien sisällöntuotannolla tai paikannussignaalia käyttävällä kännykkäpelillä on enää hyvin vähän tekemistä avaruusteollisuuden kanssa, toimitusjohtaja piikittelee. Hänestä on jo sinänsä arvokasta, että Suomessa osataan valmistaa komponentteja avaruuteen, ymmärretään mitä avaruudessa toimiminen tarkoittaa, ja vielä kyetään laventaa osaamista kannattavaksi liiketoiminnaksi muilla teollisuudenaloilla.

Suomessa koulutetaan muun muassa avaruustekniikan alalle diplomi-insinöörejä ja avaruusfyysikoita.

– Mitä varten näitä ihmisiä koulutetaan, jos ei kontribuoimaan suomalaiseen teollisuuteen? Aivovientiinkö? Sylvius kysyy.

"Kilpailu
on kovaa"


Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko uskoo Suomen avaruusteollisuuden kohtaavan vaikeita aikoja lähivuosina.

– Kyllä siinä mielessä, että tämä on todella korkean teknologian osaamista ja, kun ottaa huomioon, millaisia tuotekehityspanostuksia yrityksissä vaaditaan. Kilpailu on kovaa, Karanko sanoo.

Karanko on ollut jäsenenä  työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivassa avaruusasiain neuvottelukunnassa. Hän oli helmikuun lopussa neuvottelukunnan mukana esittelemässä Suomen avaruusstrategiaa vuosille 2013–2020. Karanko arvioi, että kilpailu kiristyy nyt ja jatkossa.

Karangon mukaan eurooppalaiset satelliittitoimittajat ovat menettäneet markkina-asemaa muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian tullessa markkinoille omine yrityksineen.

Kiina rynnii, mutta
ovet kiinni


Space Systemsin Veera Sylvius ei usko, että Aasiasta on paikallisten avaruusohjelmien kiihdyttäessäkään haettavissa juurikaan kasvua, sillä markkina on hyvin poliittinen. SSF tähyilee mieluummin pohjoismaihin, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja odottaa kasvua erityisesti muilta teollisuudenaloilta: lääkelaitteita valmistavasta teollisuudesta, ydinvoimateollisuudesta sekä koneteollisuudesta.

SSF kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja kannattavasti. Uusia osaajia tarvitaan jatkuvasti hoitamaan kasvavaa projektisalkkua ja asiakaskuntaa.

Suomen avaruusteollisuuden merkittävimpiin yrityksiin lukeutuva Space Systems Finland on koodannut avainohjelmistoja useisiin satelliitteihin, kuten Herscheliin ja Goceen.




Firman tämän hetken kiinnostavimpia hankkeita on vielä valmisteilla olevat instrumenttisoftat BepiColombo-luotaimeen, joka tutkii Merkurius-planeettaa. Eurooppalais-japanilainen avaruusalus sisältää muun muassa Helsingin yliopistossa ja eräässä brittiyliopistossa ideoidut tiedelaitteet, joihin kumpaankin SSF toimittaa ohjausohjelmiston. Lisäksi yhtiö tarkastaa koko satelliitin ohjausohjelmistot.

BepiColombon SIXS ja MiXS -instrumenttien tietokoneen toimittaa Patria.

Sylviuksen mukaan avaruusohjelmistojen markkinoilla on meneillään "jonkinlainen pudotuspeli", mutta muuten avaruusteollisuudessa ei ole näkyvissä mitään suurempaa kovenemista. Ohjelmistokehityksen markkinat ovat olleet muutoksessa jo jonkin aikaa.

Satelliittien ohjelmistoja valmistetaan yhä enemmän vakioituihin peruskomponentteihin perustuen, mutta satelliitit ovat hyvin erilaisia. Siksi missiospesifisiä ohjelmistoja aina tarvitaan. Sylvius näkee toisaalta trendin, missä satelliitti-integraattorit eivät enää haluakaan antaa strategisesti tärkeää satelliittiohjelmistoa suurena kokonaisuutena alihankkijan käsiin.

Pienillä rahoilla
pelataan


Avaruusteollisuus on yksi neljästä Suomen avaruustoiminnan avainaloista. Muut ovat uuden strategian mukaan avaruuden ja maapallon tieteellinen tutkimus, satelliittikaukokartoitus ja satelliittipaikannus. Suomen avaruustoiminnan selkärankana ovat Euroopan avaruusjärjestö ESAn ohjelmat.

Avaruuslaitteita, -ohjelmistoja ja -palveluja valmistavaan teollisuuteen lasketaan satelliittien elektroniikan ja ohjelmistojen suunnittelu ja tuotanto, järjestelmäintegraatio, sensorit ja komposiittirakenteet sekä tarkastus ja testaus.

Alan liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa vuodessa, ja toimijoita on parisenkymmentä. Erikseen ovat sitten avaruustekniikkaa eri tavoin, kuten paikannusratkaisuissa, soveltavat yritykset, joiden vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu noin 240 miljoonaa euroa Suomessa.

"Suomen
juttu"


PIA:n Tuija Karanko kaipaisi tarkkuutta uuteen strategiaan avaruusteollisuuden näkökulmasta. Strategiassa avaruusteollisuus lasketaan yhdeksi Suomen avaruustoiminnan neljästä kärjestä ja sitä linjataan näin:

– Avaruusteollisuus vastaa erikoistumalla ja sovelluksilla kiristyvään kilpailuun: suomalaisten avaruusteknologiayritysten kilpailukyky kehittyy kansainvälisillä satelliittimarkkinoilla.

Tämä on Karangon mukaan melko pelkistetty versio siitä, mitä teollisuus strategiaan esitti. Strategiaan esitettiin pohjoisen ja arktisen alueen kärkihanketta, joka hyödyttäisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen tutkimusta. Se voisi olla "Suomen juttu".

– Neljän sivun konkreettinen kärkihanke meni strategiassa vähän yleisemmälle tasolle. Olemme hyviä muun muassa paikannuksessa, datan jalostuksessa sekä erilaisissa sensoreissa ja mittalaitteissa. Emme tarvitse Suomeen uutta osaamisaluetta, vaan meidän pitäisi panostaa siihen, missä jo olemme taitavia, Karanko katsoo.

Arktisesta alueesta puhutaan toisaalla strategiassa. Teollisuuden erikoistumisen ohella yhdeksi avaruustoiminnan kärjeksi mainitaan Arktisen alueen toiminnan tukeminen avaruustekniikan keinoin:

Sodankylässä toimiva satelliittidatakeskus vahvistaa arktisen alueen, luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöturvallisuuden tutkimusta. Se samalla myös luo julkisen sektorin ja kaupallisia palveluita.

Strategian kaksi muuta kärkeä ovat esimerkiksi mobiilipalveluiden kilpailukyvyn vahvistaminen avoimen paikkatiedon avulla ja tieteellisen tutkimuksen tason nostaminen nojautuen ESAn ja EU:n ohjelmiin.

Taistelua
Tekesin kanssa


Tuija Karangon mukaan avaruusasiainneuvottelukunnalla on näköpiirissä haasteita kärkihankkeiden tukemiseksi. Hyvää yhteistyötä eri hallinnon alojen kesken on, mutta sitä voisi edelleen parantaa. Myös laajempaa rahoituspohjaa tarvitaan.

Suomen valtio tukee avaruusteollisuutta teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin kautta ja maksaa ESAlle noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä osa tulee takaisin Suomeen niin sanotun maapalautusjärjestelmän kautta.

Vielä avaruusstrategian julkistamisen aikaan Karanko pelkäsi maapalautusten katoavan, mutta sellaista ei sittenkään ole luvassa.

– Olen helpottunut, että siitä ei luovuta, Karanko korostaa. Järjestelmä kun periaatteessa takaa suomalaisen avaruusteollisuuden mahdollisuuden toimia edelleen alihankkijana eurooppalaisissa hankkeissa.

Avaruusalan rahoitus on Space Systemsin Veera Sylviuksen mukaan "ikuisuusjuttu", josta on väännetty kättä Tekesin kanssa. Hänen mukaansa Tekes haluaa auttaa uusia ja innovatiivisia yrityksiä luomaan tuoretta liiketoimintaa, mutta tavoite sopii huonosti yhteen "vanhaa ja luotettua" teknologiaa väsäävän avaruusteollisuuden kanssa.

– Olemme nyt tehneet paljon töitä, että saisimme äänemme kuuluviin, Sylvius puhuu avaruusteollisuuden puolesta. Samalla hän kiittää, että kotimainen avaruusosaaminen voi ainakin siedettävästi.  Hänen mukaansa tilanne on tervehtynyt viime vuosina muun muassa juurikin Tekesin aktiivisen toiminnan ansiosta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Linnan juhlien roiseimmat iltapuvut – paljasta pintaa ja syviä kaula-aukkoja! Kuka räväytti eniten?

    2. 2

      Kuka on Linnan juhlien kuningatar – äänestä!

    3. 3

      Matti Vanhasen tyrmäävä naisystävä Heidi säväytti Linnassa – sahaperijättären mekko paljasti dekolteen

    4. 4

      Olli Rehnin Merja-vaimolla uskalias kaula-aukko – vain tötterömäiset kupit kannattelivat povea

    5. 5

      Kansanedustaja Markku Rossi ja Matti Kaarlejärvi ensimmäistä kertaa yhdessä Linnassa – toimittajan lipsahdus paljasti salatun suhteen

    6. 6

      Linnan juhlissa uusi nännikohu – Jonna Järnefeltin rohkea asu kuin Jonna Tervomaalla vuonna 2004

    7. 7

      Poptähti Robinilla, 18, Linnan juhlien erikoisin puku ja eriparikengät – katso kuva! Aikoo maistella kuuluisaa boolia

    8. 8

      Viime vuonna Linnan juhlat väliin jättänyt Li Andersson: ”Tietenkin asuni on statement”

    9. 9

      Hyväntekijä Brother Christmas saapui Linnaan ilman naamiota

    10. 10

      Kansanedustaja Tytti Tuppuraista, 40, ei ole tunnistaa – asteli Linnaan tyrmäävänä tiukassa punaisessa mekossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    2. 2

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    3. 3

      Poptähti Robinilla, 18, Linnan juhlien erikoisin puku ja eriparikengät – katso kuva! Aikoo maistella kuuluisaa boolia

    4. 4

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    5. 5

      Kansanedustaja Tytti Tuppuraista, 40, ei ole tunnistaa – asteli Linnaan tyrmäävänä tiukassa punaisessa mekossa

    6. 6

      Cheryl, 3, siepattiin uimarannalta 46 vuotta sitten – Australian poliisi uskoo tehneensä merkittävän läpimurron tapauksen tutkinnassa

    7. 7

      Poliisi otti kiinni kolme ihmistä 612-kulkueen aikana, anarkistit yrittivät häiritä, uusnatsien kimppuun käytiin... IS seurasi mielenosoituksia

    8. 8

      Kuvat ja video rajusta välikohtauksesta: Vastarintaliikkeen mielenosoittajaa lyötiin – poliisi taltutti hyökkääjän

    9. 9

      Brittimedia hehkuttaa Saara Aallon Helsingin-keikkaa: ”Eeppinen kotiinpaluu!”

    10. 10

      Muistatko nämä? Linnan juhlien ikimuistoisimmat tyylit vuodesta 1960

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. 6

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    9. 9

      Aleksi Valavuori julkaisi matkakuvan Los Angelesista: maisemaotos paljastuikin Ikean sisustustauluksi – some repesi

    10. 10

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Linnan juhlien roiseimmat iltapuvut – paljasta pintaa ja syviä kaula-aukkoja! Kuka räväytti eniten?

    2. 2

      Kuka on Linnan juhlien kuningatar – äänestä!

    3. 3

      Matti Vanhasen tyrmäävä naisystävä Heidi säväytti Linnassa – sahaperijättären mekko paljasti dekolteen

    4. 4

      Olli Rehnin Merja-vaimolla uskalias kaula-aukko – vain tötterömäiset kupit kannattelivat povea

    5. 5

      Kansanedustaja Markku Rossi ja Matti Kaarlejärvi ensimmäistä kertaa yhdessä Linnassa – toimittajan lipsahdus paljasti salatun suhteen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    2. 2

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    3. 3

      Poptähti Robinilla, 18, Linnan juhlien erikoisin puku ja eriparikengät – katso kuva! Aikoo maistella kuuluisaa boolia

    4. 4

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    5. 5

      Kansanedustaja Tytti Tuppuraista, 40, ei ole tunnistaa – asteli Linnaan tyrmäävänä tiukassa punaisessa mekossa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. Näytä lisää