Digitoday

Valikko

Suomalaiset avaruuskoodarit ovat tarkkoja, mutta valtiovallan hylkimiä

Avaruusohjelmistojen tekijän arkea on, että koodirivit kommentoidaan pullolleen. Kunpa virkamiehetkin arvostaisivat suomalaista osaamista enemmän, toimitusjohtaja toivoo.


Espoolainen Space Systems Finland ei ole ihan joka pojan ohjelmistotalo. Toimitusjohtaja Veera Sylvius valottaa alan ominaispiirteitä ja ihmettelee, missä on valtiovallan arvostus.

– Sanoisin, että turvakriittisiä ohjelmistoja valmistavan yrityksen arki on hyvin erilaista kuin "perusohjelmistotalon". Ohjelmistot tehdään alun alkaen tarkkoja prosesseja ja kurinalaisuutta noudattaen, Sylvius aloittaa.

Esimerkiksi jokaisesta koodirivistä pitää voida osoittaa ulkopuoliselle valvojalle, mitä vaatimusta se vastaa. Nörttifaktana mainittakoon, että SSF:n satelliittikoodin niin sanottu "comment to code ratio" voi olla jopa leuat loksauttava 50+ prosenttia. Sillä tarkoitetaan koodaajien tekemien kommenttirivien suhdetta koodiriveihin.

Kännykkäpeli ei ole
avaruusbisnestä


Lopputuotteen on oltava niin laadukasta, että se läpäisee vaikka ydinvoimalan vaatimukset. SSF:n satelliitteja ohjaaviin softiin kohdistuvat laatuvaatimukset ovat samaa luokkaa, kuin esimerkiksi ydinvoimaloiden automaatiojärjestelmät, tai sädehoitolaitetta ohjaava ohjelmisto.

Ydinvoimalat kuuluvatkin SSF:n osaamisen piiriin, sillä avaruusmarkkina ei yksinään ole riittävän iso. Sylvius arvioi, että olisi hyvä, jos yrityksen liikevaihdosta maksimissaan noin neljännes tulisi avaruusprojekteista.

Sylvius on harmissaan tavasta, jolla avaruusteollisuus Suomessa määritellään.

– Suomessa on paljon hyvää avaruusalan osaamista, mutta välillä tuntuu, että avaruusteollisuutta ei oikein valtiovallan toimesta arvosteta. Tämä näkyy muun muassa siten, että avaruustoiminnaksi halutaan luonnehtia kaikkea sellaista toimintaa, jossa käytetään avaruudesta tulevaa signaalia.

Satelliittikanavien sisällöntuotannolla tai paikannussignaalia käyttävällä kännykkäpelillä on enää hyvin vähän tekemistä avaruusteollisuuden kanssa, toimitusjohtaja piikittelee. Hänestä on jo sinänsä arvokasta, että Suomessa osataan valmistaa komponentteja avaruuteen, ymmärretään mitä avaruudessa toimiminen tarkoittaa, ja vielä kyetään laventaa osaamista kannattavaksi liiketoiminnaksi muilla teollisuudenaloilla.

Suomessa koulutetaan muun muassa avaruustekniikan alalle diplomi-insinöörejä ja avaruusfyysikoita.

– Mitä varten näitä ihmisiä koulutetaan, jos ei kontribuoimaan suomalaiseen teollisuuteen? Aivovientiinkö? Sylvius kysyy.

"Kilpailu
on kovaa"


Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko uskoo Suomen avaruusteollisuuden kohtaavan vaikeita aikoja lähivuosina.

– Kyllä siinä mielessä, että tämä on todella korkean teknologian osaamista ja, kun ottaa huomioon, millaisia tuotekehityspanostuksia yrityksissä vaaditaan. Kilpailu on kovaa, Karanko sanoo.

Karanko on ollut jäsenenä  työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivassa avaruusasiain neuvottelukunnassa. Hän oli helmikuun lopussa neuvottelukunnan mukana esittelemässä Suomen avaruusstrategiaa vuosille 2013–2020. Karanko arvioi, että kilpailu kiristyy nyt ja jatkossa.

Karangon mukaan eurooppalaiset satelliittitoimittajat ovat menettäneet markkina-asemaa muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian tullessa markkinoille omine yrityksineen.

Kiina rynnii, mutta
ovet kiinni


Space Systemsin Veera Sylvius ei usko, että Aasiasta on paikallisten avaruusohjelmien kiihdyttäessäkään haettavissa juurikaan kasvua, sillä markkina on hyvin poliittinen. SSF tähyilee mieluummin pohjoismaihin, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja odottaa kasvua erityisesti muilta teollisuudenaloilta: lääkelaitteita valmistavasta teollisuudesta, ydinvoimateollisuudesta sekä koneteollisuudesta.

SSF kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja kannattavasti. Uusia osaajia tarvitaan jatkuvasti hoitamaan kasvavaa projektisalkkua ja asiakaskuntaa.

Suomen avaruusteollisuuden merkittävimpiin yrityksiin lukeutuva Space Systems Finland on koodannut avainohjelmistoja useisiin satelliitteihin, kuten Herscheliin ja Goceen.




Firman tämän hetken kiinnostavimpia hankkeita on vielä valmisteilla olevat instrumenttisoftat BepiColombo-luotaimeen, joka tutkii Merkurius-planeettaa. Eurooppalais-japanilainen avaruusalus sisältää muun muassa Helsingin yliopistossa ja eräässä brittiyliopistossa ideoidut tiedelaitteet, joihin kumpaankin SSF toimittaa ohjausohjelmiston. Lisäksi yhtiö tarkastaa koko satelliitin ohjausohjelmistot.

BepiColombon SIXS ja MiXS -instrumenttien tietokoneen toimittaa Patria.

Sylviuksen mukaan avaruusohjelmistojen markkinoilla on meneillään "jonkinlainen pudotuspeli", mutta muuten avaruusteollisuudessa ei ole näkyvissä mitään suurempaa kovenemista. Ohjelmistokehityksen markkinat ovat olleet muutoksessa jo jonkin aikaa.

Satelliittien ohjelmistoja valmistetaan yhä enemmän vakioituihin peruskomponentteihin perustuen, mutta satelliitit ovat hyvin erilaisia. Siksi missiospesifisiä ohjelmistoja aina tarvitaan. Sylvius näkee toisaalta trendin, missä satelliitti-integraattorit eivät enää haluakaan antaa strategisesti tärkeää satelliittiohjelmistoa suurena kokonaisuutena alihankkijan käsiin.

Pienillä rahoilla
pelataan


Avaruusteollisuus on yksi neljästä Suomen avaruustoiminnan avainaloista. Muut ovat uuden strategian mukaan avaruuden ja maapallon tieteellinen tutkimus, satelliittikaukokartoitus ja satelliittipaikannus. Suomen avaruustoiminnan selkärankana ovat Euroopan avaruusjärjestö ESAn ohjelmat.

Avaruuslaitteita, -ohjelmistoja ja -palveluja valmistavaan teollisuuteen lasketaan satelliittien elektroniikan ja ohjelmistojen suunnittelu ja tuotanto, järjestelmäintegraatio, sensorit ja komposiittirakenteet sekä tarkastus ja testaus.

Alan liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa vuodessa, ja toimijoita on parisenkymmentä. Erikseen ovat sitten avaruustekniikkaa eri tavoin, kuten paikannusratkaisuissa, soveltavat yritykset, joiden vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu noin 240 miljoonaa euroa Suomessa.

"Suomen
juttu"


PIA:n Tuija Karanko kaipaisi tarkkuutta uuteen strategiaan avaruusteollisuuden näkökulmasta. Strategiassa avaruusteollisuus lasketaan yhdeksi Suomen avaruustoiminnan neljästä kärjestä ja sitä linjataan näin:

– Avaruusteollisuus vastaa erikoistumalla ja sovelluksilla kiristyvään kilpailuun: suomalaisten avaruusteknologiayritysten kilpailukyky kehittyy kansainvälisillä satelliittimarkkinoilla.

Tämä on Karangon mukaan melko pelkistetty versio siitä, mitä teollisuus strategiaan esitti. Strategiaan esitettiin pohjoisen ja arktisen alueen kärkihanketta, joka hyödyttäisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen tutkimusta. Se voisi olla "Suomen juttu".

– Neljän sivun konkreettinen kärkihanke meni strategiassa vähän yleisemmälle tasolle. Olemme hyviä muun muassa paikannuksessa, datan jalostuksessa sekä erilaisissa sensoreissa ja mittalaitteissa. Emme tarvitse Suomeen uutta osaamisaluetta, vaan meidän pitäisi panostaa siihen, missä jo olemme taitavia, Karanko katsoo.

Arktisesta alueesta puhutaan toisaalla strategiassa. Teollisuuden erikoistumisen ohella yhdeksi avaruustoiminnan kärjeksi mainitaan Arktisen alueen toiminnan tukeminen avaruustekniikan keinoin:

Sodankylässä toimiva satelliittidatakeskus vahvistaa arktisen alueen, luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöturvallisuuden tutkimusta. Se samalla myös luo julkisen sektorin ja kaupallisia palveluita.

Strategian kaksi muuta kärkeä ovat esimerkiksi mobiilipalveluiden kilpailukyvyn vahvistaminen avoimen paikkatiedon avulla ja tieteellisen tutkimuksen tason nostaminen nojautuen ESAn ja EU:n ohjelmiin.

Taistelua
Tekesin kanssa


Tuija Karangon mukaan avaruusasiainneuvottelukunnalla on näköpiirissä haasteita kärkihankkeiden tukemiseksi. Hyvää yhteistyötä eri hallinnon alojen kesken on, mutta sitä voisi edelleen parantaa. Myös laajempaa rahoituspohjaa tarvitaan.

Suomen valtio tukee avaruusteollisuutta teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin kautta ja maksaa ESAlle noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä osa tulee takaisin Suomeen niin sanotun maapalautusjärjestelmän kautta.

Vielä avaruusstrategian julkistamisen aikaan Karanko pelkäsi maapalautusten katoavan, mutta sellaista ei sittenkään ole luvassa.

– Olen helpottunut, että siitä ei luovuta, Karanko korostaa. Järjestelmä kun periaatteessa takaa suomalaisen avaruusteollisuuden mahdollisuuden toimia edelleen alihankkijana eurooppalaisissa hankkeissa.

Avaruusalan rahoitus on Space Systemsin Veera Sylviuksen mukaan "ikuisuusjuttu", josta on väännetty kättä Tekesin kanssa. Hänen mukaansa Tekes haluaa auttaa uusia ja innovatiivisia yrityksiä luomaan tuoretta liiketoimintaa, mutta tavoite sopii huonosti yhteen "vanhaa ja luotettua" teknologiaa väsäävän avaruusteollisuuden kanssa.

– Olemme nyt tehneet paljon töitä, että saisimme äänemme kuuluviin, Sylvius puhuu avaruusteollisuuden puolesta. Samalla hän kiittää, että kotimainen avaruusosaaminen voi ainakin siedettävästi.  Hänen mukaansa tilanne on tervehtynyt viime vuosina muun muassa juurikin Tekesin aktiivisen toiminnan ansiosta.

  • avaruusteollisuus

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    2. 2

      Suomen valtiota ja tuhansia kotikoneita piinannut teinihakkeri vangittiin – petti poliisille antaman lupauksensa

    3. 3

      Äiti ihmettelee, miksi kuollut poika saa yhä karhukirjeitä – ”Häntä uhataan oikeuden­käynneillä”

    4. 4

      Donald Trumpin Tiffany-tytär, 23, nolattiin muotitapahtumassa – kukaan ei halunnut istua vieressä: ”Ihmiset pakenivat”

    5. 5

      Sastamalan surmakuskin vaimo hakee eroa

    6. 6

      Jari-Matti Latvala ajoi hurjasti ulos testeissä – kaato tallentui videolle

    7. 7

      Saara Aalto esittelee prinsessaleikkejä Maria Veitolalle – juontaja pakenee ulos: ”Sisällä tapahtuu pöyristyttäviä asioita”

    8. 8

      Vanhojen tanssien pukuloistoa – katso lukijoiden upeat kuvat juhlapuvuista!

    9. 9

      8 asiaa, jotka seksikaupan työntekijät haluavat sinun tietävän

    10. 10

      194-senttisen suomalaisen teinitytön temppu hätkäytti NBA-leirillä – valmentaja: ”Häntä yritetään repiä joka paikkaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi Sastamalan kaksoissurmasta: Tekoa edelsi perheriita

    2. 2

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    3. 3

      194-senttisen suomalaisen teinitytön temppu hätkäytti NBA-leirillä – valmentaja: ”Häntä yritetään repiä joka paikkaan”

    4. 4

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    5. 5

      Taistelu potilaiden oikeuksista: Parantumattomasti sairas Jari, 54, aikoo vaarantaa terveytensä, jos hallitus ei peru päätöstään

    6. 6

      Kirsi Alm-Siiran muodokkaat sääret villitsivät Helena Ahti-Hallbergin: ”Vau, mitkä kintut sulla on!”

    7. 7

      Muistatko missä kävit eilen tai viime viikolla? Yksi verkkosivu tietää kaiken

    8. 8

      Jumboksi jääneeltä Hanna Sumarilta kova purkaus TTK:sta – koki karvaan pettymyksen: ”Tulin tosi surulliseksi”

    9. 9

      Maria Veitola mykistyy Saara Aallon prinsessamaailmasta: ”Onko Saara minkä asteen hörhö”

    10. 10

      Patrik Laine tulikuumassa vireessä – nyt jäi Ovetshkin taakse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      Takavuosien seksisymboli Outi Alanen 50 vuotta – katosi tv:stä eikä saa näyttelijän töitä: ”En kuulu hyvä veli -verkostoon”

    3. 3

      Tutkijat tekivät pelottavan löydön merenpohjasta 10 kilometrin syvyydestä

    4. 4

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    5. 5

      Kauniin naisen tavallisen näköisestä Instagram-kuvasta yllättäen nettihitti: ”Kaikkien aikojen traagisin otos”

    6. 6

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    7. 7

      Nuori mies jäi kiinni pettämisestä nololla tavalla – typerä töppäys sosiaalisessa mediassa kavalsi

    8. 8

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    9. 9

      Kanadan hurmuriministeri sai Ivanka Trumpin pasmat sekaisin – flirttaileva kuva leviää vauhdilla

    10. 10

      Jasse-vauva lakkasi hengittämästä, isä ei epäröinyt hetkeäkään – ”Hän rakasti meidän pojan henkiin”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    2. 2

      Suomen valtiota ja tuhansia kotikoneita piinannut teinihakkeri vangittiin – petti poliisille antaman lupauksensa

    3. 3

      Äiti ihmettelee, miksi kuollut poika saa yhä karhukirjeitä – ”Häntä uhataan oikeuden­käynneillä”

    4. 4

      Donald Trumpin Tiffany-tytär, 23, nolattiin muotitapahtumassa – kukaan ei halunnut istua vieressä: ”Ihmiset pakenivat”

    5. 5

      Sastamalan surmakuskin vaimo hakee eroa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi Sastamalan kaksoissurmasta: Tekoa edelsi perheriita

    2. 2

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    3. 3

      194-senttisen suomalaisen teinitytön temppu hätkäytti NBA-leirillä – valmentaja: ”Häntä yritetään repiä joka paikkaan”

    4. 4

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    5. 5

      Taistelu potilaiden oikeuksista: Parantumattomasti sairas Jari, 54, aikoo vaarantaa terveytensä, jos hallitus ei peru päätöstään

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      Takavuosien seksisymboli Outi Alanen 50 vuotta – katosi tv:stä eikä saa näyttelijän töitä: ”En kuulu hyvä veli -verkostoon”

    3. 3

      Tutkijat tekivät pelottavan löydön merenpohjasta 10 kilometrin syvyydestä

    4. 4

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    5. 5

      Kauniin naisen tavallisen näköisestä Instagram-kuvasta yllättäen nettihitti: ”Kaikkien aikojen traagisin otos”

    6. Näytä lisää