Meri, Vellamo

EM-Futis

Valikko

EM-Futis

Pudotuspelit alkavat EM-kisoissa – lue Urheilusanomien klassinen artikkeli ilmaiseksi ennen rankkarikisoja!

Jalkapallo
Urheilusanomat uppoutui rangaistuspotkukilpailujen mystiikkaan. Ei ole sattumaa, että tietyt maat menestyvät niissä aina. Toisaalta jopa huippupelaajat myöntävät, että rangaistuspotkukilpailut kauhistuttavat. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Urheilusanomissa vuoden 2014 MM-kisojen aikana.
12 jaardia eli vajaat 11 metriä. Pallo kulkee sen matkan sekunnin kymmenesosissa. Tehtävänä on osua noin 18 neliön eli pienen yksiön kokoiselle alueelle. Edessä vain viivalla seisova maalivahti, jolle ei jää juuri aikaa reagoida. Ei pitäisi olla vaikea tehtävä. Ei varsinkaan ammattilaisille, jotka ovat harjoitelleet suoritusta vuosien ajan lähes joka ikinen päivä.

Mutta mitä tapahtuu, kun laukojan ympärillä on 80 000 fanaattista ihmistä, joiden unelmat suuresta voitosta ovat tämän yhden suorituksen varassa? Mitä tapahtuu, kun panoksena on sarjanousu, Mestarien liigan voitto tai jopa maailmanmestaruus? Simppeli rutiini ei enää olekaan aivan yksinkertainen toimenpide.

MM-kisojen aikana kuulemme taas lukuisia kertoja lausahduksen, jonka mukaan rangaistuspotkukisa on väärä tapa ratkaista otteluita. Väite perustuu ajattelumalliin, jonka mukaan sattuman merkitys on pilkkukisassa suuri.

Mutta onko se? Ei, mikäli uskomme lajin ammattilaisia.

»En tiedä, auttaako henkinen vahvuus tai edes harjoittelu, mutta ihailen joukkueita, jotka onnistuvat useimmiten pitämään päänsä kylmänä rangaistuspotkukisoissa, joita jotkut kutsuvat lottoarvonnaksi. Heille se ei ole lottoamista», 1990 MM-välierän pilkkukisassa epäonnistunut Stuart Pearce kertoo vuonna 2000 ilmestyneessä elämäkerrassaan.

Samaa mieltä ovat eri alojen tutkijat. Tuskin mitään jalkapallon osa-aluetta on analysoitu yhtä tarkkaan kuin rangaistuspotkuja.

»Rangaistuspotkuja voi opetella kuten puttausta golfissa tai tikanheittoa. Saattaa olla muita syitä, miksi ihmiset eivät pidä rangaistuspotkukisoista, mutta niiden kutsuminen lottoarvonnoiksi ei käy järkeeni», Amsterdamin yliopiston tutkija John van der Kemp puolestaan sanoo Urheilusanomille.

Onko sattumaa, että Southamptonin Rickie Lambert on tehnyt ammattilaisurallaan 34 maalia 34 laukomastaan rangaistuspotkusta? Tai Matt Le Tissier 48 osumaa 49 yrityksestä? Tuskin. Onko sattumaa, että Leverkusenin Bernd Leno on torjunut bundesliigaurallaan 47 prosenttia häntä vastaan ammutuista rankkareista? Ei takuulla.

Samalla tapaa ei ole sattumaa, että Chelsean Petr Cech syöksyi 2012 Mestarien liigan finaalissa oikeaan kulmaan jokaisessa Bayern Münchenin laukomassa kuudessa rangaistuspotkussa.

Lambertin, Le Tissierin ja Lenon lukemat ovat poikkeuksellisia, mutta ne ovat samalla osoitus, ettei pilkkujen laukominen tai niiden torjuminen ole arpapeliä – ainakaan siinä määrin, mitä uskotaan.

Urheilusanomat purki pilkun murto-osiksi ja kertoo, mitä yksittäisessä rangaistuspotkussa ja arvokisojen pilkkukisassa tapahtuu.


Kaatoiko missattu pilkku uran?

Rangaistuspotkukisojen sankareita ei juuri ole, koska pilkun oletetaan menevän aina maaliin. Se on perusteltu olettamus. Laukojalla on maalivahtiin nähden merkittävä etu puolellaan.

Suurten lopputurnausten pilkkukisoissa onnistumisprosentti on alaan perehtyneen norjalaisen tutkijan Geir Jordetin mukaan 79. Jordet huomioi vuonna 2007 Journal of Sports Sciencessä julkaistussa tutkimuksessaan kaikki vuosien 1976 ja 2004 välillä MM-kisoissa, EM-lopputurnauksissa ja Copa Americassa rangaistuspotkukilpailuissa lauotut pilkut.

Rangaistuspotkuja oli yrittänyt 336 pelaajaa yhteensä 409 kertaa, ja maaliin oli mennyt 323 palloa. Maalivahdit onnistuivat pysäyttämään noin 15 prosenttia yrityksistä. 6,4 prosenttia suuntautui maalipuihin tai kokonaan maalista ohi. Käytännössä siis viidestä laukojasta neljä onnistuu.

Onnistujien sijaan epäonnistujat muistetaan. Tai mikä pahempaa, heitä ei edes muisteta.

Jalkapallomaailman pitäisi tuntea esimerkiksi Reynald Pedrosin nimi paremmin. Pedros oli Ranskan maajoukkueen nouseva kyky, jonka odotettiin seuraavan Zinedine Zidanen ja Youri Djorkaeffin jalanjälkiä maailman terävimmälle huipulle.


Pedros oli Ranskan mestaruuden 1995 voittaneen Nantesin pelin sielu ja hänet valittiin myös Englannissa pidettyihin EM-kisoihin 1996. Sen piti olla keskikenttämiehen lopullinen läpimurto, mutta yhden ainoan rangaistuspotkun uskotaan pilanneen Pedrosin uran.

Ranska oli edennyt Tshekkiä vastaan välieriin kaadettuaan Hollannin pilkkukisassa. Voitto ei ollut yllätys, sillä hollantilaisia pidetään heikkoina rangaistuspotkujen ampujina. Kysymys ei ole pelkästä kansallisesta myytistä, vaan tutkimustulokset tukevat mielikuvaa.

Tshekki-pelissä Zidane, Djorkaeff ja vaihdosta tullut Pedros pyörittivät »Les Bluesin» peliä, mutta eivät onnistuneet murtamaan vastustajan puolustusta. Joukkue eteni toistamiseen pilkuille Englannin EM-kisoissa.

Molempien joukkueiden viisi ensimmäistä laukojaa olivat onnistuneet. Pedrosin vuoro tuli kuudentena. Hänen vasemman jalan potkunsa oli heikko. Petr Kouban oli helppo torjua se. Ranska putosi EM-finaalista.

Tähän päivään mennessä yksikään Tshekkoslovakian tai Tshekin maajoukkueen pelaaja ei ole koskaan epäonnistunut arvokisojen rangaistuspotkukilpailuissa (20 maalia 20 yrityksestä).

Ranskan media otti välierätappion raskaasti ja teki Pedrosista syntipukin siitä huolimatta, että kärkipelaajat Cristophe Dugarry ja Patrice Loko olivat flopanneet kisoissa pahasti.

Turnauksen jälkeen Zidane siirtyi isolla rahalla Juventukseen ja Djorkaeff Interiin. Lehdistön lyttäämä Pedros ostettiin Marseilleen, mutta pelaaminen Ranskassa oli fanien vihan takia haastavaa. Hän siirtyi vuoden kuluttua pelintekijäkaksikon perässä Italiaan. Parmassa otteluita kertyi neljä, Napolissa kolme. Ura ei lähtenyt koskaan nosteeseen. Pedros lopetti 32-vuotiaana pelattuaan viimeisen kautensa sveitsiläisen FC Baulmesin riveissä.

On mahdoton sanoa, millainen vaikutus yhdellä rangaistuspotkulla lopulta oli hänen uraansa. Tuskin Pedrosista uutta Zidanea olisi tullut, mutta eväitä oli paljon toteutunutta parempaan.

Ehkä epäonnistuminen ja sen käsittely kertovat henkisen lujuuden puutteesta, mikä olisi tullut tavalla tai toisella uralla vastaan. Hollannin pilkun Ranskaa vastaan tuhri 20-vuotias Clarence Seedorf, eikä se vaikuttanut kovapäisen nuorukaisen uraan millään tavalla.


Liian päättäväinen David Batty

Oslon yliopiston urheilutieteiden professori Jordet on tutkinut jännityksen, taidon, väsymyksen ja sattuman merkitystä rangaistuspotkukilpailuissa. Hänen havaintojensa perusteella psykologinen muuttuja on muita tekijöitä merkittävämpi.

Tähän viittaa selkeästi kaksi asiaa. Turnausten tärkeys näkyy Jordetin tutkimustuloksissa. Kun MM-kisojen onnistumisprosentti pilkuissa on 71,2, nousee se Copa America -turnauksessa melkein 83:een. Tämä ei selity sillä, että MM-kilpailuissa olisi parempia maalivahteja tai Etelä-Amerikan mestaruuskisoissa heikompia laukojia.

Toinen todiste paineensiedon merkityksestä on laukaisujärjestyksen merkittävät erot. Ensimmäisenä vuorossa olevat tekevät maalin lähes 87 prosentin varmuudella. Neljänteen laukojaan mennessä lukema putoaa 72,5:een. Rangaistuspotkukisassa laukaus ei ole yksittäinen suoritus, vaan pelaajilla on aina tiedossa edellisten pilkkujen lopputulos ja vallitseva tilanne.

Viidentenä vuorossa olevat osuvat taas neljättä paremmin, mikä selittyy sillä, että valmentajat valitsevat viidenneksi yleensä parhaat laukojansa. Sama pätee ensimmäisiin, koska pilkkukisoihin halutaan hyvä alku.

Viidestä nimetystä laukojasta eteenpäin pelaajat tuhrivat melkein kolmanneksen pilkuistaan.

Pelkästä paineensiedosta ei tietenkään ole kysymys. Taidon ja pilkkukokemuksen merkitys näkyy tutkittaessa rangaistuspotkuja pelipaikkakohtaisesti. Jordetin tuloksissa puolustajien onnistumisprosentti on vain 73,6, kun hyökkääjät tekevät maalin 83,1 prosentin varmuudella.

Yllättävää on, että nuoret ovat vanhoja parempia rangaistuspotkujen laukojia. 18–22-vuotiaat onnistuvat useammin kuin 29–35-vuotiaat.

»Pienemmät odotukset. Kukaan ei odota heidän onnistuvan», Jordet selittää lukemaa.

Miten alaan perehtynyt tutkija valitsisi laukojat rangaistuspotkukisaan, jos hän olisi itse valmentaja?

»Hankala kysymys. Tilanne kiristyy rangaistuspotkukisan edetessä, minkä perusteella parhaat laukojat kannattaisi säästää loppuun. Toisaalta pitää varmistaa pääsy sinne asti. Ehkä aloittaisin yhdellä tai kahdella hyvällä ja päättäväisellä laukojalla, jotka eivät vain tee maalia, vaan tuulettavat sitä voimakkaasti ja tartuttavat oikeanlaisen tunnereaktion muihin pelaajiin. Tämänkin merkitystä on tutkittu», Jordet sanoo.

Psykologisilla tekijöillä ei tarkoiteta pelkästään itseluottamusta, vaan sitä, miten toteuttaa huolella harjoitellun rutiinin. Päättäväisyys ei aina riitä.

Yksi Englannin kuuluisimmista rangaistuspotkukisatappioista tuli Argentiinaa vastaan 1998. David Beckham oli lentänyt ulos ja Paul Scholes sekä Darren Anderton vaihdettu, joten Englannin suunnitellut laukojat menivät uusiksi. Pari kättä nousi pystyyn vapaaehtoisia kysyttäessä.

»En vieläkään ymmärrä, miten Paul Ince ja David Batty pääsivät sellaisessa tilanteessa laukojiksi. Kumpikaan ei ollut ikinä urallaan ampunut pilkkua», Alan Shearer ihmetteli Joe Lovejoyn kirjassa Glory, Goals and Greed: Twenty Years of the Premier League.

Shearerin mukaan muutama pelaaja kieltäytyi. Siksi hän arvostaa Incen ja Battyn elettä. Hyökkääjä ei kuitenkaan suostu paljastamaan, ketkä eivät uskaltautuneet pilkulle. Kentällä olleista maalivahti David Seaman, Tony Adams, Gary Neville, Sol Campbell ja Gareth Southgate olivat ne, jotka eivät laukoneet.

»Kun saan pelaajalta positiivisen signaalin, valitsen hänet. Batty ja Ince ilmoittivat haluavansa laukoa. Muutama muu ei», Englannin päävalmentaja Glenn Hoddle selitti myöhemmin.

Kuuluisin kieltäytyjä lienee brasilialainen Bebeto. Deportivo de La Coruñassa pelannut hyökkääjä ei uskaltanut ottaa vastuuta kauden 1993–1994 viimeisen ottelun viimeisellä minuutilla. Deportivo sai rangaistuspotkun, ja panoksena oli seurahistorian ensimmäinen mestaruus.

Serbialainen puolustaja Miroslav Djukic ei epäröinyt, vaan suostui laukomaan. Hän epäonnistui. Barcelona vei Espanjan mestaruuden. Myös valmentaja Arsenio Iglesias voi katsoa peiliin, sillä hän oli hetkeä aiemmin vaihtanut kauden rankkarit laukoneen Donaton pois kentältä.

Deportivo voitti mestaruuden 2000, kun Djukic oli jo siirtynyt Valenciaan.

»Jumala on olemassa. He ansaitsivat sen. Sieluni sai viimein rauhan», Djukic sanoi.


Miksi Englanti epäonnistuu aina?

Saksa pärjää pilkkukisoissa, Hollanti ja Englanti eivät. Jalkapallon kansallisiin identiteetteihin liittyvät käsitykset ovat usein myyttejä, mutta tämä on puhdasta faktaa.

Miten kansallisuus voi vaikuttaa rangaistuspotkun laukomiseen? Eivät kaikki suomalaisetkaan ole samanlaisia. Kysymys ei niinkään ole yksilöistä ja heidän ominaisuuksistaan, vaan heihin kohdistuvista odotuksista. Ja toisin kuin todennäköisyyslaskennassa, pilkkukisoissa historialla on tutkitusti merkitystä.

Arvoturnausten otteluita on ratkaistu rankkareilla vuodesta 1970 lähtien. Saksa on ajautunut siihen tilanteeseen kuudesti (1976, 1982, 1986, 1990, 1996, 2006) ja hävinnyt vain ensimmäisellä kerralla.

Itse asiassa Serbian maalivahdin Vladimir Stojkovicin pysäyttämä Lukas Podolskin pilkku 2010 alkulohkossa oli ylipäänsä ensimmäinen Saksan hukkaama arvokisojen rangaistuspotku sitten 1982 kisojen.

Englanti on voittanut historiansa aikana käymistään seitsemästä pilkkukisasta vain Espanjan kotikisoissaan 1996. Välierässä se hävisi juuri Saksalle Gareth Southgaten epäonnistuttua.

Kansallisia odotuksia on vaikea mitata. Lisäksi menestys vaikuttaa kahdella tasolla. Jordet tutki pelaajien saavutuksia seurajoukkuetasolla ja havaitsi, että maat, joiden pelaajilla on rangaistuspotkukisan hetkellä enemmän saavutuksia Euroopan cupeissa sekä henkilökohtaisia palkintoja, ovat pilkkukisoissa heikompia.

Tulos on hieman yllättävä, mutta Jordet selittää asiaa sillä, että menestyneillä pelaajilla, joilta odotetaan eniten, on myös eniten menetettävää.

»Kansalliset erot syntyvät osin taidosta ja täsmällisestä valmistautumisesta. Osaselitys ovat pienemmät odotukset kisoissa. Yksi syy on myös menestys, josta syntyy usko, että on parempi. Usko auttaa. Myös onnella on vaikutuksensa», Jordet sanoo.

Hän tutki myös pelaajien reaktioita ennen laukauksia ja teki mielenkiintoisen havainnon. Pelaajat, jotka kääntävät selkänsä maalivahdille aseteltuaan pallon oikeaan paikkaan epäonnistuvat useammin.

Myös reaktioaika tuomarin vihellyksen jälkeen vaikuttaa onnistumisprosenttiin. Jordetin mukaan nopea reaktio vihellykseen on merkki hermostuneisuudesta. Ei liene sattumaa, että englantilaiset kääntävät muita useammin selkänsä ja heillä on tutkimusten mukaan nopein reaktioaika.

Englanti palkkasi arvostetun psykiatrin Steve Petersin helpottamaan pilkkupaineita ja valmistamaan joukkuetta muutenkin henkisesti lopputurnaukseen. Peters on konsultoinut viime aikoina myös Liverpoolia ja snookertähti Ronnie O’Sullivania.

Jordet pitää Roy Hodgsonin vetoa oikeana, mutta ihmettelee tapaa, jolla Peters on tuotu mukaan.

»Hänestä voi olla apua, mutta myös haittaa. Minäkin olisin Englannin sijassa käyttänyt ammattiapua, mutta en olisi kertonut siitä koko maailmalle. Nyt kaikki tietävät sen, ja paineet voivat kasvaa entisestään.»

»Jos hän on hyvä, ja uskon että on, hän pystyy auttamaan englantilaiset pelaajat mukavampaan tilaan, kun he astelevat laukomaan rangaistuspotkua», Jordet sanoo.


»50 metrin kauhistuttava matka»

Andrea Pirlo, yksi historian kylmäverisimmistä rangaistuspotkun laukojista, kuvailee elämäkerrassaan I think therefore I play 2006 MM-finaalin pilkkukisaa niin elävästi, että lukijakin saa vatsanväänteitä jännityksestä. Hän puhuu sadistisesta rituaalista, jossa yksi mies taistelee miljoonia vastaan edessään maalivahti, jonka tehtävänä on pelastaa kokonainen kansakunta.

Marcelo Lippi ilmoitti finaalin lisäajan päätyttyä Pirlolle, että tämä laukoisi ensimmäisenä. Pelintekijä selviäisi ensimmäisenä kidutuksesta, jollaiseksi Pirlo tilannetta kuvailee.

»Se tarkoitti valmennuksen ajattelevan, että olen paras laukoja, mutta myös sitä, että epäonnistuessani olen ensimmäinen kusipäiden listalla», Pirlo kertoo.

Hänen päässään pyöri liikaa ajatuksia. Oikealle. Ei, vasemmalle, se on maalivahdin heikompi puoli. Taidan yrittää ylänurkkaan, sinne hän ei ylety. Mutta mitä jos se menee yli?

»Pelaajan pitää kävellä keskiympyrästä pilkulle. Se on kokemus, jollaista en soisi kenellekään. Matka on vain alle 50 metriä, mutta se on kauhistuttava matka.»

Pirlo muistelee kokeneensa yhden elämänsä suurimmista tunnevyöryistä astellessaan kohti Fabien Barthezin vartioimaa maalia. Tunteet olivat pääosin epämiellyttäviä. Silti hän yritti hidastaa matkantekoa, jotta muistaisi tuon karmivan hetken myöhemmin.

Kenttä tuntui normaalia raskaammalta ja pehmeämmältä. Pelintekijä muistaa oudon ajatuksen. Pirlon nappulakengissä luki hänen lastensa nimet, joten hän käveli varoen, jotta ei vahingoittaisi lapsiaan.

Pilkulle saapuessaan hän haki Gianluigi Buffonin katseesta turvaa, mutta maalivahti keskittyi jo omiin tehtäviinsä. Maalin takana räiskyneet salamavalot sokaisivat. Pirlo pidätteli hengitystään ja katsoi taivaalle toivoen sieltäkin apua. Jumala ei voi olla ranskalainen, hän ajatteli. Ei ollut, ainakaan sinä päivänä.

Pelintekijä näytti rauhalliselta tai hermostuneelta. Hän laukoi pallon keskeltä sisään Fabian Barthezin syöksyttyä oikealle. Italia voitti maailmanmestaruuden. Se on yhtä arvokas maailmanmestaruus kuin kaikki muut, vaikka pilkuilla tulikin.

Laukojalla on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: päättää etukäteen, minne pallon sijoittaa tai ottaa huomioon maalivahdin liikkeet. Molemmissa strategioissa on omat etunsa.


Rickie Lambert valittiin Englannin MM-kisamiehistöön osin pilkkukykyjensä takia. Hän päättää aina etukäteen, minne pallon potkaisee ja keskittyy toteuttamaan suorituksensa mahdollisimman hyvin. 34 maalia 34 yrittämästä kertoo oleellisen strategian eduista. Myös Matt Le Tissier käytti samaa metodia.

Pilkkuja tutkineen John van der Kempin mukaan tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että maalivahdista riippumaton strategia on keskimäärin toimivampi. Hän kutsuu tätä mallia Le Tissier -potkuksi ja maalivahdista riippuvaa tekniikkaa Balotelli-potkuksi.

Mario Balotelli katsoo rangaistuspotkuissaan viimeiseen asti, minne maalivahti on lähdössä ja yrittää laukoa vastakkaiseen nurkkaan. Balotelli teki uransa 26 ensimmäisestä rangaistuspotkustaan maalin, kunnes viime syksynä epäonnistui kahdesti lyhyen ajan sisällä.

»Riskien suhteen Le Tissier -strategia on toimivampi, varsinkin jos laukoja on kokematon. Balotelli-variaatiossa ei voi katsoa yhtä keskittyneesti palloon, mikä antaa vähemmän aikaa reagoida ja potkutarkkuus kärsii. Toinen haitta on se, että laukojalla on tapana potkaista pallo lopulta katseensa suuntaan. Kun katsoo maalivahtia, laukaus suuntautuu helposti lähemmäs tätä», van der Kemp kertoo.

Parhaat maalivahdit jättävät liikkeensä viime tinkaan, mikäli he aistivat tai tietävät pelaajan perustavan pilkkunsa tämän liikkeeseen. Valosignaalitesteillä on mitattu, että laukaisutarkkuus kärsii tällaisissa tapauksissa merkittävästi. Maalivahdista riippumaton malli on helpompi teknisesti ja varsinkin henkisesti.

»Laukoja voi tehdä suunnitelman, johon hän pystyy valmistautumaan. Hän pystyy kontrolloimaan tilannetta. En sano, ettei Balotelli-strategiaa kannata käyttää, mutta se vaatii erityisen hyvää paineensietokykyä ja opettelua, jotta pystyy tekemään viime hetken päätöksiä.»


Lehmann ja paperilappu sukassa

Pelaaja antaa juuri ennen laukaisuhetkeä maalivahdille lukuisia viestejä. Vauhti, katse, lantion asento, polven ja tukijalan suuntaus ja lopulta potkaiseva jalka kertovat kokeneelle torjujalle paljon.

Huolellisesti valmistautuneella maalivahdilla on lisäksi tiedot laukojan joka ikisestä pilkusta tämän uran aikana. Jens Lehmann piti tiedot paperilapulla, jonka hän laittoi pelin ajaksi sukkaansa. Peter Cech opetteli esimerkiksi ennen 2012 Mestarien liigan loppuottelua Bayernin pelaajien laukaisuhistorian ulkoa.

Italiassa maalivahtivalmentajana työskentelevä Jarkko Tuomisto on perehtynyt alan tutkimukseen. Hänen mukaansa maalivahdilla on kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa, joihin he ratkaisunsa perustavat. Laukaus tulee joka tapauksessa sen verran läheltä, että maalivahdin on pakko tehdä aloite.

»Jos maalivahdilla ei ole mitään ennakkotietoa, nyrkkisääntö on, että perusvauhdin ottava oikeajalkainen pelaaja laukoo 70 prosenttia pilkuistaan ristikkäiseen kulmaan eli vasemmalle. Tolpan viereen voi tehdä 1,5 metriä kertaa metrin boksin, johon tulee suurin kertymä», Tuomisto vinkkaa.


On olemassa myös 80 prosentin sääntö. Van der Kempin mukaan sen verran rangaistuspotkuista suuntautuu pelaajan tukijalan varpaiden osoittamaa linjaa kohti. Tuomisto on sitä mieltä, että vain kokeneet maalivahdit pystyvät ottamaan tällaiset seikat huomioon, ja sekin tulee enemmän selkärangasta.

Tätä tukevat myös Hollannissa tehdyt joystick-testit. Niissä eritasoisia ja -ikäisiä maalivahteja katsoi videoita ja näki laukojan lähestyvän palloa. Juuri ennen potkua kuva pysäytettiin ja koekaniinien piti kääntää joystickia oikeaan suuntaan.

Tutkimukset osoittivat, ettei pilkkujen torjuminen ole arvailua, vaan kokeneemmat ja taidokkaampien ryhmiin valitut käänsivät joystickia merkittävästi useammin oikeisiin suuntiin.

Tuloksissa paljastui myös, mihin asioihin taitavat ja taitamattomammat maalivahdit kiinnittivät huomiota. Hyvät katsoivat enemmän potkaisevaa jalkaa, tukijalkaa ja palloa, kun heikommat kiinnittivät huomiota päähän ja vartaloon.

Tuomiston mukaan tukijalan asentoja enemmän voi päätellä vauhdista. Jos se on melko suora, on jo fyysisesti hankala suoritus kääntää potku ristikulmaan. Hitaassa vauhdissa aavistuksen voi jättää myöhemmäksi. Toisaalta kova vauhti heikentää laukojan tarkkuutta.

Maalivahdit voivat myös laukojan huomaamatta vaikuttaa tämän valintoihin. Pitämällä käsiä pään yläpuolella maalivahti näyttää pidemmältä, jolloin pelaaja automaattisesti yrittää laukoa pallon kauemmas tästä. Vaikutukset voivat mittausten mukaan olla jopa 15 senttiä, mikä riittää usein siihen, että laukaus suuntautuu tolppaan tai ohi.

Lisäksi maalivahdit seisovat vain harvoin laukojasta katsottuna keskellä maalia. Mikä hämmentävintä, pelaajat laukovat 59 prosenttia rangaistuspotkuista siihen nurkkaan, millä puolella maalivahti lähtötilanteessa seisoi.

Myös Tuomisto on sitä mieltä, ettei rangaistuspotkuissa ole kysymys lottoamisesta, vaan todennäköisyydestä, kuten kaikessa menestykseen tähtäävässä toiminnassa.

»Ei se ole kolikonheittoa. Kysymys on tiedosta ja tiedon laadun tunnistamisesta. Totta kai pilkun torjumiseen sisältyy tietty prosentuaalinen arvauksen määrä. Mutta mitä pienemmäksi saa arvauksen määrän, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistua.»


Pilkkutreenit täydellä Wembleyllä

Pelaajat harjoittelevat paljon rangaistuspotkun teknistä osaa, mutta mentaalipuoli jää vähemmälle, vaikka se on suorituksen tärkein muuttuja. Paineeton tila, jossa ainut pelinomainen asia on etäisyys ja edessä oleva maalivahti, ei ole tehokkain mahdollinen harjoitus.

Tuomiston mukaan pilkkutreeneissä pitäisi aina olla esimerkiksi pilli mukana.

»Kyse on kaavojen toistosta. Pelaaja asettaa pallon, ottaa neljä askelta taakse ja yhden sivulle. Katsoo maalivahtia. Odottaa pillinvihellystä ja laukoo. Jos pillinvihellys on pelissä uusi juttu, se vie pelaajan pois turvallisuusalueeltaan. Vihellys kuuluu osana koko prosessiin.»

Tuomiston mielestä MM-maiden kannattaisi harjoitella pilkkukisoja kuten ne lopputurnauksessa lauotaan.

»Pelaajien pitäisi lähteä puolesta kentästä ja kävellä koko sen matkan. Heidän pitäisi mielellään pukea jopa pelipaidat päälle ja hommata oikea tuomari paikalle. Katsojiakin voi pyytää», Tuomisto sanoo.

Automerkki Vauxhall lupautui järjestämään kuusi kertaa kymmenissä edellisissä kisoissa pilkuilla pudonneelle Englannille Wembleyn täyteen rangaistuspotkujen harjoittelua varten, mutta manageri Roy Hodgson kieltäytyi.

Rutiineja voi harjoitella toisellakin tapaa. Sen sijaan, että luo harjoituksissa pelinomaisen tilanteen, pelaaja voi mielikuvaharjoittelun avulla opetella pääsemään tilaan, jossa ottelussa ammuttava rangaistuspotku tuntuu harjoitustilanteelta.

Yksittäiset rangaistuspotkut ja pilkkukisat ovat osa peliä. Jalkapallossa kolmannes maaleista tehdään muutenkin erikoistilanteista. Silti pilkkukisoja pidetään arpapelinä ja jopa suoranaisena vääryytenä, vaikka kysymys on opeteltavissa olevasta taidosta, havainnoinnista ja hermojen hallinnasta.

Sitä paitsi, mikä olisi vaihtoehtoinen tapa ratkaista tasapeliin päättyvä jalkapallo-ottelu arvokisoissa?

Urheilusanomat 26/2014



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä:

http://files.snstatic.fi/IS/muse/infogram/RangaistuspotkutEMMM.png

IS Extran ja Urheilusanomat voit tilata tästä linkistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    2. 2

      Parrakas Jussi69 toipuu keuhkokuumesta – vaikenee huhutusta suhteesta kansanedustajaan: ”Sen näkee sitten televisiosta”

    3. 3

      7 seksineuvoa, jotka olisivat tulleet nuorempana tarpeeseen – naiset kertovat

    4. 4

      Trump aloitti voitonkiertueen ja lunasti vaalilupauksensa: 7 miljoonan apu Meksikoon lähdön peruneelle yritykselle

    5. 5

      5-henkisellä opiskelijaperheellä jää elämiseen 680 €/kk – ”Ei haittaa, vaikka valtio leikkaisi”

    6. 6

      Ylen päätoimittaja otti yhteen Ruben Stillerin kanssa Pressiklubissa: ”Päädyit omaan ratkaisuusi”

    7. 7

      Elli Haloo kommentoi ensimmäistä kertaa VilleGallen suhdepaljastuksia: ”En voi sille mitään”

    8. 8

      Beth, 22, nukahti sohvalle marraskuussa – heräsi vasta toukokuussa

    9. 9

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    10. 10

      Testaa, miten sinkku olet!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    2. 2

      Nico Rosberg pudotti uutispommin – lopettaa F1-uransa!

    3. 3

      Sampsa muutti perheensä Espanjaan – arki iski pian päin kasvoja: Asunto homeessa, sähkölasku 400 €/kk

    4. 4

      Laine ja McDavid ottivat tulisesti yhteen – ”Piti näyttää kaapin paikka”

    5. 5

      Elli Haloo kommentoi ensimmäistä kertaa VilleGallen suhdepaljastuksia: ”En voi sille mitään”

    6. 6

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    7. 7

      Äiti ajoi lasten kanssa turmapaikan ohi ja suri tuntemattoman perheen tuskaa – uhri olikin lasten isä

    8. 8

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    9. 9

      Saara Aallon lauantain X Factor -kappaleet julki – esittää semifinaalissa kaksi jättihittiä

    10. 10

      HS: Kauneusleikkaus jätti Cheyenne Järvisen rintoihin rujot jäljet – myöhemmin rintaan ilmestyi tulehtunut reikä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sorrutko sinäkin aina näihin virheisiin? 4 asiaa, jotka kannattaa jättää väliin ennen seksiä

    2. 2

      Raju huhu Lewis Hamiltonista – ”Se on yksityisasia”

    3. 3

      IS seurasi hetki hetkeltä: Saara Aalto räjäytti pankin – ”Yksi parhaista esityksistä koskaan X Factorissa”

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    6. 6

      Aleksi Valavuori julkaisi matkakuvan Los Angelesista: maisemaotos paljastuikin Ikean sisustustauluksi – some repesi

    7. 7

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    8. 8

      Saara Aalto teki historiallisen tempun – kukaan muu brittien X Factorissa ei ole kyennyt samaan

    9. 9

      Pikkujoulujen seksiakti johti harvinaisen kiusalliseen tilanteeseen oikeussalissa – konkarijuristi avautuu

    10. 10

      Vanha teoria Bodomin murhista nousi taas tapetille – ”Se oli meidän kaikkien käsitys”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    2. 2

      Parrakas Jussi69 toipuu keuhkokuumesta – vaikenee huhutusta suhteesta kansanedustajaan: ”Sen näkee sitten televisiosta”

    3. 3

      7 seksineuvoa, jotka olisivat tulleet nuorempana tarpeeseen – naiset kertovat

    4. 4

      Trump aloitti voitonkiertueen ja lunasti vaalilupauksensa: 7 miljoonan apu Meksikoon lähdön peruneelle yritykselle

    5. 5

      5-henkisellä opiskelijaperheellä jää elämiseen 680 €/kk – ”Ei haittaa, vaikka valtio leikkaisi”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    2. 2

      Nico Rosberg pudotti uutispommin – lopettaa F1-uransa!

    3. 3

      Sampsa muutti perheensä Espanjaan – arki iski pian päin kasvoja: Asunto homeessa, sähkölasku 400 €/kk

    4. 4

      Laine ja McDavid ottivat tulisesti yhteen – ”Piti näyttää kaapin paikka”

    5. 5

      Elli Haloo kommentoi ensimmäistä kertaa VilleGallen suhdepaljastuksia: ”En voi sille mitään”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Sorrutko sinäkin aina näihin virheisiin? 4 asiaa, jotka kannattaa jättää väliin ennen seksiä

    2. 2

      Raju huhu Lewis Hamiltonista – ”Se on yksityisasia”

    3. 3

      IS seurasi hetki hetkeltä: Saara Aalto räjäytti pankin – ”Yksi parhaista esityksistä koskaan X Factorissa”

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    6. Näytä lisää