Jutta

Jääkiekko

Valikko

Jääkiekko

Tällainen mies on Leijonien uusi päävalmentaja – lue laaja henkilökuva Lauri Marjamäestä

Henkilö
Urheilusanomat teki Lauri Marjamäestä kattavan henkilökuvan viime vuonna.
Sen näkee naamasta. Lauri Marjamäkeä ärsyttää suunnattomasti. Arkisessa puhekielessä hänen mielentilastaan olisi helppo käyttää sitä v-kirjaimella alkavaa sanaa.

Valokuvaaja yrittää parhaansa, mutta tehtävä on lähes toivoton. Yleensä iloisen ja eloisan Marjamäen, 37, naamalle ei nyt saa taivutettua hymyä millään.

Otapa joku tällainen ele, että olisit muka ampunut pistoolilla ja puhaltaisit savuja pois, Marjamäelle ehdotetaan.

– No en ota! Marjamäki tiuskaisee.

Mutta kun sinussa on vähän tuollaista James Bond -lookia...

– Työ työnä. Ottaisitte mieluummin vaihtoaitiosta niitä kuvia.

Pikkutakki päällä Raksilan jäähallin käytävälle pystytettyjen salamavalojen edessä poseeraava valmentaja ei taida nyt olla ihan mukavuusalueellaan.

– Ei ole. Asiaa voin puhua mielelläni, mutta tällaisia kuvia... Ei kiinnosta katsoa omaa pärstää lehdessä, Marjamäki tuhahtaa.

Hetkeä aiemmin Marjamäki on päässyt puhumasta, mitä kaikkea urheilijoiden ammattimaisuuteen kuuluu. Esimerkiksi juuri edustamista joskus epämukaviltakin tuntuvissa yhteistyökumppanien tilaisuuksissa ja lehdistön huomioimista.

– Mutta tällaiset henkilökuvat. Tässä tulee taas esiin tämä suomalainen valmentajakeskeisyys. Urheilijat keskiöön, ei valmentajat, Marjamäki vaatii.

Eli kuva miehestä, fläppitaulusta ja tussista ei myöskään taida saada kannatusta?

– Ei. Haluan nimenomaan päästä eroon kaikista fläppitaulujutuista.

Kun kuvaaja kysyy, tarvitaanko erikseen kuvia kanteen ja varsinaiseen juttuun, Marjamäki kavahtaa koko ajatusta.

– Ette kai te ihan oikeasti ole laittamassa valmentajaa kanteen? hän lähes suuttuu.

– Laittaisitte mieluummin vaikka Junnon! hän viittaa Kärppien toimitusjohtajaan Juha Junnoon.


LAURI MARJAMÄKI ei osaa näytellä. Hänen naamastaan näkee mikrosekunnissa, onko hänen valmentamansa joukkue voittanut vai hävinnyt ottelun.

Jos on tullut voitto, hän saattaa kuvainnollisesti syleillä puolta maailmaa ja kirjaimellisestikin ainakin tuttuja, jotka sattuvat olemaan lähistöllä. Tappion jälkeen nyrpistelevää ja töksäyttelevää Marjamäkeä on vaikea tunnistaa samaksi mieheksi. Niin vahvasti hän elää mukana pelissä.

Toisaalta hän myös tunnistaa tarkasti tilanteet ja hetket, jolloin on aika kiristää tai löysätä siimaa. Jos voiton jälkeen on usea päivä vapaata, hän saattaa päästää pelaajat ja valmennustiiminsä parille ansaitulle oluelle ja lähteä itse mukaan – kuten reilu viikko sitten SaiPa-välieräsarjan ratkettua kotihallissa jatkoajalla.

Kun tulee aika puhua sitä asiaa, sen hän tekee todella antaumuksella. Ja millä vauhdilla!

Marjamäellä on niin paljon ajatuksia jääkiekosta ja valmentamisesta, että ne laukkaavat hänen päässään paljon nopeammin kuin aivot ja suu ehtivät muodostaa puhetta. Vasta haastattelunauhalta huomaa, että lähes jokainen hänen lauseensa ja ajatuksensa katkeaa kesken, ja seuraava alkaa ilman välimerkkiä tai hengähdystaukoa. Marjamäen puheessa mennään nopeammin kaukalon päädystä toiseen kuin kovavauhtisimmassa Stanley Cupin finaalissa.

– Heheh, tunnistan tuon. Sitten jos, tai siis kun niin tapahtuu, kysytään uudestaan. Välillä häntä pitää pyytää ottamaan vähän takapakkia ja tarkentamaan. Hän on niin ulospäin suuntautunut ja täynnä virtaa, maajoukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund luonnehtii Marjamäkeä.

Hieman verkkaisemmasta puherytmistään tunnettu Westerlund pyysi Marjamäkeä täksi kaudeksi apuvalmentajakseen Leijoniin, koska halusi muutaman välivuoden jälkeen myös itse saada uusia ajatuksia, jotka tulevat juuri tämänhetkisen valmennusmaailman huipulta.

– On tärkeää, että tulee uusia ajatuksia, ja pystymme myös vähän ratsastamaan toistemme ajatuksilla seuraavalle tasolle etsimään uusia asioita, Westerlund kuvailee.

Westerlund ja Marjamäki puhuvat hyvin paljon ja samaan tyyliin yksilökeskeisyyden merkityksestä valmentamisessa. Olisikin helppo päätellä, että Marjamäen valmennuksellinen kivijalka on peräisin juuri Westerlundilta. Maajoukkuekollegat kuitenkin kieltävät varsinaisen mestari-oppipoika-suhteen olemassaolon.

– Enemmänkin niin, että kun olen kertonut Erkalle omista ajatuksistani, hän on vahvistanut minun olevan oikealla tiellä ja sanonut, että älä missään tapauksessa muuta tuota, Marjamäki kertoo.

– ”Latella” on ollut aika vahva sen tapainen ajatus itsellään. Mielenkiintoisinta onkin, miten sitä toteutetaan käytännössä. Urheilijalähtöinen lähestyminen valmennusprosessiin on ihan erilainen kuin valmentajakeskeinen prosessi, Westerlund huomauttaa.



NIIN, MILLAINEN on Marjamäen johtamisen perusajatus ja miten hän toteuttaa sitä käytännössä?

Teoria on naulattu isona tauluna Kärppien pukuhuoneen seinälle. Taulu kuvaa vuorenhuipulla auringonpaisteessa seisovaa ihmistä, joka näyttää tuulettavan antaumuksella valloitettuaan juuri koko maailman.

– Sillä on hyvä olla itsensä kanssa, Marjamäki kiteyttää.

 

Elämisen ja urheilun taidoissa voimme ottaa isompia harppauksia kuin pelaamisen taidoissa. Pelaamisesta näille jätkille on varmasti puhuttu ihan tarpeeksi.

Ihmisen ympärille on kirjoitettu neljä teemaa alateemoineen. Isot teesit kiteyttävät Marjamäen näkemyksen joukkueen johtamisesta ja asioiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.

– Ensin tulee yksilö, toisena ammattimaisuus, kolmantena joukkue ja neljäntenä toimintaympäristö, hän listaa.

Marjamäellä johtaminen alkaa perinpohjaisesta tutustumisesta yksilöön: ihmiseen ja pelaajaan.

– Laitan pelaajat miettimään, miten he ajattelevat elämisen taidot, vastuullisuuden, hyvän itsetunnon ja sen perusteet ja niin edelleen. Tällä haluan saada aikaan itse ajattelevia urheilijoita, joilla on niin kova sisäinen motivaatio, että pystyn auttamaan heitä.

Tähän tilanteeseen pääsemiseksi pitää Marjamäen mielestä pystyä ensisijaisesti kehittämään elämisen taitoja, sitten urheilun ja vasta viimeisenä pelaamisen taitoja.

– Elämisen ja urheilun taidoissa voimme ottaa isompia harppauksia kuin pelaamisen taidoissa. Pelaamisesta näille jätkille on varmasti puhuttu ihan tarpeeksi, Marjamäki hymähtää.

Hän pyrkii kaikin keinoin välttämään jumiutumista ”joukkuelokerikkoon” ja pelitaktisiin asioihin, joihin moni valmentaja helposti jämähtää.

– Välillä tulee mieleen, että mikä meitä valmentajia vaivaa. Totta kai tässä on paineita, valmentajat ovat framilla ja se on valmentaja joka lähtee, jos peli ei kulje. Silti pitäisi päästä pois siitä ajattelusta, että mitä jos me hävitään ja saan potkut. Pitäisi yrittää nähdä iso kuva ja se, että tulos on toiminnan seuraus.


MARJAMÄKI ON nuoren suomalaisen valmentajapolven johtavia pelin asiantuntijoita. Hän haluaa pysyä tiukasti kiinni pelin uusimmissa virtauksissa ja päivittää osaamistaan jatkuvasti.

– Hän on hyvin kiinni hetkessä, tiedostaa pelin trendit ja myös luo uutta, Westerlund tietää.

– Mutta on paljon valmentajia, joilla on vankka tietämys pelistä. Isompi juttu valmennuksessa on, miten toimii ihmisten kanssa. Ja Laten suurimmat vahvuudet tulevat juuri siitä, että hänellä lajituntemukseen yhdistyy positiivinen ja ulospäin suuntautunut persoona sekä luontainen osaaminen ihmisten kanssa toimimiseen.

Marjamäelle suurin nautinto ei tule voitetuista jääkiekko-otteluista vaan henkilökohtaisista keskusteluista pelaajien kanssa.

– Olen valmentanut 20 vuotta, ja tärkeintä minulle ovat aina olleet palaverit pelaajien kanssa. Koko ajan huomaan, että niistä saan parhaat kiksit. Menköön siinä tunti tai vaikka kaksi, mutta kun näet, että pystyt antamaan jotakin ja saat pelaajan itse oivaltamaan asioita... Se on hienoa, hän sanoo.

Aloittaessaan Kärppien valmentajana lähes päivälleen vuosi sitten hän passitti alkajaisiksi jokaisen pelaajan arvioimaan laaja-alaisesti elämäänsä, vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan.

– Puolessa vuodessa noin 70 prosenttia pelaajista oli saanut vahvistettua kehityskohteitaan. He olivat todella alkaneet tehdä asioita kehittyäkseen. Joku oli käyttänyt apuna päiväkirjoja, joku kirjallisuutta, kuka mitäkin.

– Tärkeintä on, että se oivallus lähtisi pelaajasta itsestä. Sen jälkeen pystyn ehkä auttamaan jossakin.

Tosin kaikki eivät autettunakaan olleet ymmärtäneet omaa parastaan.

– Jotkut sanoivat puolen vuoden jälkeen, että ei tuo ravinto- tai vuorokausirytmi oikein vieläkään ole kohdallaan, tai että syön yhä liikaa piilosokereita. Parille olenkin sanonut, että jos tiedostat kehityskohteet, mutta puoli vuotta höpötät etkä ole tehnyt itse mitään, valitettavasti en pysty auttamaan.

 

Tärkeintä on, että se oivallus lähtisi pelaajasta itsestä. Sen jälkeen pystyn ehkä auttamaan jossakin.

Kenties konkreettisin esimerkki siitä, miten yksityiskohtaisesti Marjamäki haluaa opastaa pelaajiaan, oli joukkueen yhteinen kierros ruokakaupan hyllyjen välissä.

– Apuvalmentajallani Mannerin Mikolla on hyvä tieto ravintoasioista. Sanoin hänelle, että mennään pelaajien kanssa kauppaan. Mikko sanoi, että ei kai näille nyt voi mitään ravintopäiväkirjoja alkaa laatia. Että eivätkö SM-liigapelaajat itse tiedä, mitä heidän pitää syödä.

– Sanoin Mikolle, että tässähän on tarkoitus auttaa. Totta kai itseohjautuvat pelaajat ottavat selvää asioista. Mutta sitten on näitä, jotka vain tulevat treeneihin ja lähtevät treeneistä. Heille pitää opettaa ja käydä asiat läpi, vasta sen jälkeen voi vaatia, Marjamäki järkeilee.

Niinpä Kärppien joukkue kävi yhdessä tutkimassa hyllyt ja kuulemassa, mitä huippu-urheilijan kannattaa ostoskoriinsa valita. Hiljalleen kauppareissun tulos alkoi näkyä, ihan kirjaimellisesti.

– Paljon puhutaan vaatimustasosta ja siitä, millä erot huipulla tehdään. Meillä lähti monilta pelaajilta painosta 2–3 kiloa pois. Kyllä se urheilullisuudessa näkyy.

Toisinaan haastatteluissa näkee SM-liigapelaajia, joiden posket pullottavat ja lanteillakin saattaa näkyä makkaroita. Onkin aivan perusteltua kysyä, miten lähellä huippu-urheilijaa SM-liigan keskivertopelaajat ovat. Marjamäellä on asiaan järeä näkemys.

– Eivät lähelläkään. Moni ei edes tiedä, mitä tarkoittaa olla huippu-urheilija.

– Kun mennään ihan huipulle, jääkiekossa NHL:ään, esimerkiksi ravintoasioissa ei riitä, että syödään kanaa ja pastaa, vaan mennään sille tasolle, millainen sen kanan ja pastan koostumus on. Ne jätkät siellä ovat ihan hifistelijöitä, mutta he kaikki ovatkin sitten ruumiinrakenteeltaan valtterifilppuloita. Lantiosta todella kapeita, mutta silti nopeita, kestäviä ja voimakkaita urheilijoita.



SAMA MIES, joka paasaa ammattimaisuudesta, panee joukkueensa joka maanantai leikkimään aivan lapsellisiakin leikkejä kuten x-hippaa.

– Kun mustaa miestä ei saa enää nykyään leikkiä, hän virnistää.

Raavaat miehenköriläät leikkimässä lasten leikkejä. Melkoinen ristiriita?

Päinvastoin. Peli, kuten jääkiekko, on leikin jatke. Monissa kielissä näitä jopa kuvaillaan samoilla sanoilla.

Kärppien viikoittaisissa leikkihetkissä on kisailtu ainakin curlingissa ja tietokilpailussa.

– Ja mitäköhän jäägolfia se yksi juttu oli, Kärppien hyökkääjä Mika Pyörälä muistelee.

– Tuollaiset leikkimieliset kisailut luovat hyvää ilmapiiriä joukkueeseen. Niistä saa yleensä hyvät naurut koko porukalle, Pyörälä kertoo.

Myös Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen kiittelee yhteisiä tapahtumia, joissa moni joutuu mukavuusalueidensa ulkopuolelle.

– Pikkuhiljaa jokainen laittaa itseään niissä likoon. Joillakin on aasinhattu päässä ja nauretaan porukalla. Nuo jutut ovat hyviä arjen rytmin murtajia.

– Se ei saisi arjessa unohtua, että työn tekemisestä pitää myös nauttia ja sen pitää olla hauskaa, Kukkonen sanoo.

Kärppien johtavat pelaajat kiittelevät muutoinkin Marjamäen valmennusmetodeja ja kykyä ymmärtää pelaajien mielenliikkeitä. Kun pelaajia osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja he saavat itse vaikuttaa päivittäiseen tekemiseen, se myös sitouttaa ja motivoi pelaajia eri tavalla kuin käskeminen.

– Totta kai. Sehän on koko jutun idea, että pelaaja kiinnostuu itsestään ja siitä, mitä hän itse voisi tehdä kehittyäkseen, Kukkonen linjaa.

– Kun yksilö kiinnostuu itsestään ja kehittyy, hän pystyy tuomaan joukkueellekin enemmän, ja sitä enemmän joukkue vahvistuu, kapteeni tietää.

Niin sanotussa vanhan liiton valmentamisessa valmentaja oli ehdoton auktoriteetti, joka käski, huusi ja johti pelolla. Äänen volyymin ja kirosanojen määrän koettiin mittaavan suoraan valmentajan vaatimustasoa. Nykyään suuntaus on toinen, ja Marjamäki on uuden suuntauksen merkittävimpiä toteuttajia.

– Eihän tälle y-sukupolvelle edes voi huutaa. Ne menevät huutamisesta ihan lukkoon. Nämä haluavat, että pelille, ja jokaiselle päivälle ylipäätään, on luotava jokin merkitys, Marjamäki näkee.

Kukkonen on huomannut, että päävalmentaja viettää pukuhuoneessa enemmän aikaa pelaajien kuin valmentajien puolella.

– Vanhemman polven valmentajista moni haluaa pitää hyvinkin paljon selvemmin eron pelaajiston ja valmennuksen välillä. Mutta yksi iso vahvuus on, että valmentaja on juuri sellainen kuin on, oma itsensä. Jos näin ei olisi, se paljastuisi äkkiä, Kukkonen tietää.

Pelaajien mukaan Marjamäki on ahkera myös heittämään pelaajille hyvähenkistä ”puukkoa”, ja saa vastaavasti samalla mitalla takaisin.

– Hyvin Late antaa ja ottaa vastaan. Se on yksi osa sitä, että hän on hyvä lukemaan tilanteita. Hän osaa psyykata joukkuetta oikeilla hetkillä oikeilla tavoilla niin, ettei se psyykkaaminen ole kuitenkaan ylenpalttista ja turhanpäiväistä vouhkaamista, Mika Pyörälä sanoo.

Silti tärkein asia, joka Marjamäestä huokuu ja jota hän välittää eteenpäin, on pelaajien mukaan valtava intohimo työntekoon ja jatkuvaan oppimiseen. Nämä asiat saivat Kukkosen vakuuttuneeksi siitä, että hänen on aika palata pitkältä kierrokseltaan kotiin juuri täksi kaudeksi.

– Jokusen kerran juttelimme ennen kuin tein päätökseni. Se tosi kova palo, mikä hänestä paistoi, oli minulle isoin asia ja toi hyvän tunteen, Kukkonen kertoo.

Vastaavasti Marjamäki sanoo, ettei voi liikaa korostaa nimenomaan oululaisten huippupelaajien ja suurten johtajien merkitystä joukkueelle.

– Se on niin tärkeä asia, ettei kukaan ymmärräkään. Kaikki tietävät Lassen johtajan ominaisuudet, mutta kun hänestä vielä aistii, miten tärkeää hänelle on pelata juuri Oulun Kärpissä. Sen näkee, miten paljon hän haluaisi voittaa Kärppien kapteenina, Marjamäki ihastelee.


JOS KÄRPÄT ON saanut urheilullisuuden ja johtamisen kautta voimavaransa käyttöön Marjamäen valmennuskaudella, pelin sisällössäkään joukkue ei anna tasoitusta. Jos mies on hypännyt suoraan B-nuorten divaripelaajasta C-juniorien apuvalmentajaksi ja valmentanut sen jälkeen tauotta 20 vuotta, hänelle on täytynyt kertyä valtava tietopankki ja vahva näkemys pelistä.

 

Luisteluvoima, sitoutuminen, työnteko, yhtenäisyys... Sieltä ne isoimmat jutut minun joukkueissani tulevat.

– Että mitenkö kiteytän pelifilosofiani? Melko laaja-alainen kysymys, hän naurahtaa.

– Ihan alusta asti minua on pelissä kiinnostanut eniten se, miten viisi pelaajaa tekee yhteistyötä kentällä, Marjamäki painottaa.

Yksilölähtöisyys, jota Marjamäki noudattaa johtamisessaan, ei ole ristiriidassa tiivistä viisikkopeliä painottavan suomalaisen yhteistyön jääkiekon kanssa.

– Mikä on minulle tärkeintä pelissä? Joukkueen pitää olla valmentajansa peili, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin. Riittää, kun katsot pari harjoitusta tai yhden pelin, näet aika paljon sitoutumisen tasosta ja siitä, miten pelataan pelin eri vaiheet, Marjamäki tietää.

– Luisteluvoima, sitoutuminen, työnteko, yhtenäisyys... Sieltä ne isoimmat jutut minun joukkueissani tulevat, Marjamäki sanoo.

Marjamäelle peli on jatkumo, jossa on ymmärrettävä syyt ja seuraukset.

– Joku voi sanoa, että teillä on ongelmia avauspelaamisessa. Ongelma on silloin keskialueen puolustuspelissä. Virhe on tapahtunut 3–5 sekuntia ennen kuin ongelma näkyy. Kyse on siitä, miten tullaan omaan päätyyn, hän naulaa esimerkin.

Siis yksinomaan pelistä puhuttaessa. Pelin ongelmat voivat juontua myös paljon kauempaa ja suuremmista asioista kuin viisikon venymisestä. Marjamäki sanookin, että vaikeina hetkinä hän hakee vastauksia ”isosta taulusta”.

– Kun joskus olen pihalla kuin lintulauta, otan sen edessä kolme askelta taaksepäin ja tutkin taulua. Sieltä yritän löytää vastauksen siihen, mistä oikein klikkaa.

– Monesti jumiudutaan ajattelemaan, että joukkueella on ongelmia esimerkiksi pelitavassa. Peliä voi analysoida vaikka kuinka pitkälle, mutta kun se ongelma voi oikeasti olla vaikka ilmapiirissä. Yritän aina löytää sen perimmäisen syyn.



LAURI MARJAMÄKI on jo paljon rennompi kuin puolisen tuntia aiemmin kameran ja salamavalojen edessä. Puhe pulppuaa ja mies lähes säteilee, kun saa puhua itselleen tärkeistä asioista.

Kaikesta näkee, että mies nauttii työstään ja tietää, mitä haluaa. Itsetuntemukseen Marjamäki on saanut ja hakenut apuja esimerkiksi huippuvalmentajatutkinnon suorittamisen yhteydessä psykologilta, joka opetti tunteiden hallintaa.

– Pidimme tunnepäiväkirjaa ja yritimme löytää kehostamme tunteita ja nimetä, minkä värisiä tunteet ovat.

Minkä värinen tunne oli valokuvaajan edessä?

– No, vähän ahdistunut ja stressaantunut.

Marjamäki on ryhtynyt kirjoittamaan ajatuksiaan päiväkirjaan. Pudotuspelien aikaan hän saattaa kirjoittaa jopa kolmesti päivässä.

– Viisi minuuttia ennen jokaista peliä kirjoitan sellaiset kymmenen asiaa. Se on dialogia itseni kanssa. Sillä pystyn blokkaamaan negatiivisia tunteita, etten esimerkiksi hermostuisi samasta asiasta uudestaan, koska se on jo tyhmyyttä. Helpottaa, kun saan kaiken paperille, hän kertoo.

Marjamäki myös käy noin kolmen viikon välein mentorilla kertomassa ja purkamassa ajatuksiaan.

– Henkinen valmennusprosessi on menossa. Olen tehnyt Faraxin (eräänlainen persoonallisuuskartoitus ja johtamistyylien arviointi), joten tiedän, minkä tyyppinen ihminen olen, mitkä ovat vahvuuteni ja mitkä tekemiseni ovat ristiriidassa sen kanssa, miten haluaisin toimia.

– Haluaisin antaa pelaajille tilaa, mutta kun olen jännittynyt, se ei aina onnistu. Silloin yritän rauhoitella itseäni. Jälkikäteen koetan itse analysoida, milloin olin parhaimmillani aitiossa. Näitä asioita käymme läpi myös tämän mentorin kanssa, ja hän antaa minulle palautetta onnistumisestani, Marjamäki kertoo.

Siitä, kun Marjamäki on sanonut, että vielä olisi noin vartti aikaa, on kulunut reilusti yli puoli tuntia, ja Marjamäki on puhunut ainakin saman verran kuin Erkka Westerlund kahdessa tunnissa. Marjamäki alkaa hiljalleen hypistellä hanskojaan, sitten pipoaan, ja kohta takapuoli alkaa nykiä irti valmentajantuolista.

– Jaaha, pitäisi ehtiä vähän näkemään perhettäkin, hän sanoo lopulta ylös noustessaan.

Ja silmiin syttyy vielä uudenlainen polte, kun kahden pienen lapsen isä alkaa puhua perheensä viihtymisestä Oulussa. Marjamäet muuttivat Espoosta Oulun Myllyojalle erillistaloalueelle, jonka erikoisuus on, että tonteille pääsee karauttamaan vaikka suoraan veneellä.

– Ihmiset ovat avoimia ja iloisia, ja vaimo viihtyy. Hän sanoi, että tämähän on ihan paratiisi. Lapset voi jättää vapaasti pihalle leikkimään, ja naapurien luona voi käydä kahvilla.

– Itse kävelen melkein joka päivä Oulujoen jäällä ja olen huomannut, että hemmetti, täällä on tilaa hengittää!

Sitä samaa tilaa Marjamäki pyrkii antamaan pelaajilleen. Lopulta on näistä itsestään kiinni, miten he tilan käyttävät. Valmentajalta voi aina käydä kysymässä neuvoa.

Jos oikein haluaa, voi olla näkevinään, että isossa taulussa vuorenhuipulla auringonpaisteessa tuulettava mies on Lauri Marjamäki.

Sillä on hyvä olla itsensä kanssa.

 

Juttu on julkaistu Urheilusanomien numerossa 14/2014. Tilaa Urheilusanomat, niin saat joka viikko Suomen parasta urheilujournalismia kotiin kannettuna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Saara Aalto meikissä hetki ennen finaalia – Honey G paljasti kulissien takaisella videolla kasvonsa

    2. 2

      Houtskarin kaksoissurma: Mies ja nainen löytyivät autosta syrjäiseltä hiekkakuopalta

    3. 3

      Istanbulin keskustassa räjähdys jalkapallostadionin luona – ainakin 20 loukkaantunut

    4. 4

      IS Lontoossa: Saara Aallon X Factor -taival huipentuu spektaakkelimaiseen finaaliin! Seuraa hetki hetkeltä

    5. 5

      Suolistosyöpä yleistyy myös nuorilla – tunnista nämä 5 oiretta

    6. 6

      Kruununprinsessa Victoria hurmasi Nobel-gaalassa upeassa juhlapuvussaan: ”Täydet viisi pistettä!”

    7. 7

      SM-liigavalmentaja poltti päreensä – maalivahti juoksi pukukoppiin kesken erän!

    8. 8

      Miksi Hannu Toivonen juoksi pukukoppiin kesken pelin? Ilveksen maalivahti kertoi syyn

    9. 9

      Prinsessa Madeleine hehkui jumalaisena roosassa puvussa – Nobel-juhlia edelsi viime hetken pukukriisi

    10. 10

      Suomen Bengt Holmström Nobel-illallisella kuninkaallisten kanssa – tällainen on ”maailman hienoimman” juhlan koko menu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suolistosyöpä yleistyy myös nuorilla – tunnista nämä 5 oiretta

    2. 2

      Italialaisen mallikaunottaren, 42, härski alastonkuva kauhistuttaa faneja – pani isäpuolensa ja näyttelijä-äitinsä ikuistamaan itsensä jooga-asennossa

    3. 3

      Teloituksessa kammottava käänne Alabamassa – teloitettava avasi silmänsä ja haukkoi henkeään

    4. 4

      Kirje viipyi yli viikon postissa – Eero, 32, ei päässyt omaan ylennystilaisuuteensa

    5. 5

      Mitä turmahuoneiston saunassa tapahtui? 4 avointa kysymystä Vuosaaren tragediasta

    6. 6

      Ystävä petti legendaarisen Sergei Fedorovin – Venäjän supertähti menetti NHL:ssä tienaamansa miljoonat

    7. 7

      Saara Aalto ja puoliso Meri saivat X Factor -tuotannolta harvinaisen poikkeusluvan – ”Ovat vanhempia kuin muut”

    8. 8

      Kuhmossa iso poliisioperaatio – partioita Oulun ja Itä-Suomen poliisista

    9. 9

      Sisäpiirin paljastus: Saara Aallolle maksetaan Lontoossa kaikki, Meri-rakas ja ystävät sinnittelevät – ”Hyödynnämme tarjouksia”

    10. 10

      Myrkyttääkö narsisti elämääsi? 7 varoitusmerkkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. 6

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    9. 9

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    10. 10

      Matti Vanhasen tyrmäävä naisystävä Heidi säväytti Linnassa – sahaperijättären mekko paljasti dekolteen

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Saara Aalto meikissä hetki ennen finaalia – Honey G paljasti kulissien takaisella videolla kasvonsa

    2. 2

      Houtskarin kaksoissurma: Mies ja nainen löytyivät autosta syrjäiseltä hiekkakuopalta

    3. 3

      Istanbulin keskustassa räjähdys jalkapallostadionin luona – ainakin 20 loukkaantunut

    4. 4

      IS Lontoossa: Saara Aallon X Factor -taival huipentuu spektaakkelimaiseen finaaliin! Seuraa hetki hetkeltä

    5. 5

      Suolistosyöpä yleistyy myös nuorilla – tunnista nämä 5 oiretta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Suolistosyöpä yleistyy myös nuorilla – tunnista nämä 5 oiretta

    2. 2

      Italialaisen mallikaunottaren, 42, härski alastonkuva kauhistuttaa faneja – pani isäpuolensa ja näyttelijä-äitinsä ikuistamaan itsensä jooga-asennossa

    3. 3

      Teloituksessa kammottava käänne Alabamassa – teloitettava avasi silmänsä ja haukkoi henkeään

    4. 4

      Kirje viipyi yli viikon postissa – Eero, 32, ei päässyt omaan ylennystilaisuuteensa

    5. 5

      Mitä turmahuoneiston saunassa tapahtui? 4 avointa kysymystä Vuosaaren tragediasta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. Näytä lisää