MAINOS

MAINOS

"Ei akka leivästä lepy, kun kahvi on lopussa"

Kahvilla on vankka sija suomalaisissa sanaparsissa. Tiesitkö mikä saa mummon jännittämään?
Kahvi on ystävä. Kahvi on rakas. Kahvi herättää tunteita. Kahvi herättelee aamuisin. Kahvista vitsaillaan, ja samalla siihen suhtaudutaan syvällä hartaudella. Ei ihme, että suosikkijuoma on aikojen saatossa kirvoittanut ilmoille jos jonkinmoista ajatelmaa, lauselmaa ja sananpartta.

Kupillinen kahvia voi olla alku elinikäiselle ystävyydelle.
Kahvin sosiaalista ulottuvuutta ei ole syytä vähätellä. Etenkin meillä Suomessa kahvilla on näkyvä rooli ihmisiä yhdistävänä, kielenkannat avaavana sosiaalisena liimana. Esimerkiksi sanontamme ”Missä kahvi tuoksuu, siellä tarinoita kerrotaan” sekä ”Joka kahvia keittää, hän hymyjä kylvää” kiteyttävät osuvasti kahvittelun sosiaalisen merkityksen.

Ei akka leivästä lepy, kun kahvi on lopussa. Kahvi on siitä mielenkiintoinen nautinto, että vaikka se mielletään pitkälti arkiseksi asiaksi, se herättää samalla suuria tunteita ja intohimoja. Ovatpa jotkut maailmalla jopa keksineet ristiä ”depressoksi” sen tyhjyyden tunteen, joka iskee silloin, kun kahvin huomataan olevan lopussa. Härmäläistä versiota depresso-tilasta on perinteisesti kuvattu yllä olevalla vinkeällä sanonnalla.

Kahvi ei paranna kaikkea, mutta tehoaa aamuihin. Monelle meistä aamu ilman kahvia on jo ajatuksena vieras tai vastenmielinen. Yksi kokee elimistönsä suorastaan huutavan kofeiinia, toiselle taas päivän käynnistäminen kahvilla on pinttynyt tapa, jota ilman on vaikea elää. Myös huonounisen tai valvotun yön jälkeen hetkellinen pelastus saattaa löytyä kupillisesta höyryävää. Mustasta kahvista aikoinaan sielukkaasti tunnelmoinut Ella Fitzgerald taisi tietää, mistä lauloi.

Hyvä päivä alkaa hyvällä kahvilla. Hyvä kahvi alkaa hyvästä pavusta. Jokainen vannoutunut kahvinystävä tietää, että sillä on väliä, mitä kupissa höyryää. Korkealaatuisista pavuista taidolla paahdettu kahvi on aamuinen nautinto vailla vertaa – olitpa sitten kotona, opinahjossa, työpaikalla tai vasta matkalla sinne take away -mukillisen kanssa.

Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto. Kahvi on uskollinen ystävä, ja monella on se oma rakkain kahvityyppi tai -merkki, jota ei hevillä vaihdeta toiseen. Etenkin suomalaiset kahvinjuojat ovat pitkälti merkkiuskollisia. Tumma paahto tekee meillä tuloaan, joten jos olet jo löytänyt mieleisesi kahvin, miksipä et seuraavaksi kokeilisi siitä tummapaahtoista versiota?

Ken kahvia säästää, hän vieraita vihaa. Suomessa kahvin tarjoamista on kautta aikain pidetty vieraanvaraisuuden osoituksena. Vaikka yleisen elintasomme kohoamisen myötä kahvista on tullut arkisempi nautinto, ja kalentereiden rytmittämässä nykyarjessamme spontaani piipahtelu naapuriin kahville on vähentynyt, kahvittelukutsun saamista arvostetaan edelleen.

Kun kahvia on riittävästi, kaikki on mahdollista. Riemastuttavan positiivinen uskomus viitannee siihen, miten kahvista saa potkua päivään. Kohtuullisina määrinä nautittuna kahvin sisältämä kofeiini virkistää mieltä sekä kohentaa keskittymis- ja suorituskykyä. Tavoitteiden saavuttamisessa näillä on merkitystä.

Ja kahdeksantena päivänä jumala loi kahvin. Kahvifanien ikioma maailmanselitys kuvastaa sitä, miten hartaasti kahviin tykätään suhtautua.
MAINOS
Lue myös:

MAINOS