Kokoomuskin liittyi vasemmiston yhteisrintamaan ahneutta vastaan

Yritysjohtajien palkoista, bonuksista ja muista etuuksista syntyneet kohut ryydittivät vapun poliittisia puheita.

Vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kritiikkiin yhtyi myös muun muassa kokoomuslainen elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Siinä missä Häkämies tyytyi puhumaan yleisesti, ettei kenenkään työ voi olla sata kertaa arvokkaampaa kuin arkipäivän puurtajien, veljet ja siskot vasemmalla löysivät sormelleen yksityiskohtaisempia osoitteita.

- Maailman talouden Nallet, joita riittää meillä Suomessa sekä maailmalla, eivät ratkaise kasvun ja oikeudenmukaisuuden ongelmia. Heidän huolensa näyttää keskittyneen siihen, miten ökyrikkaat ja maailman hyvinvoivin osa saadaan pidettyä tyytyväisenä, paukutteli SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas).

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie puhui vielä suorasukaisemmin konsernijohtaja Björn "Nalle" Wahlroosista.

- Olemme saaneet kuulla porvariston pääideologilta, halikkolaiselta kartanonherralta, että työttömyys on työttömän oma vika, Lapintie sanoi.

Palkitsemiseen perättiin kohtuutta

Kokoomuksen Häkämiehen mielestä Suomi on ollut perinteisesti kohtuuden yhteiskunta. Yritysjohtajien palkitseminen on kuitenkin loukannut kansalaisten oikeudentuntoa.

- Yritysjohdon palkat, bonukset ja varhaiset eläköitymiset eivät ole missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin, Häkämies julisti.

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen puhui samaan sävyyn. Valtiovarainministerin mielestä palkitsemisjärjestelmiä on ryhdyttävä kohtuullistamaan yhteisessä pöydässä.

- Kohtuutta on nyt uskallettava puolustaa. Katseet kääntyvät tässä asiassa vahvasti paitsi hallitukseen myös työmarkkinajärjestöihin. Kysymys ei ole vain valtionyhtiöistä vaan koko elinkeinoelämän pelisäännöistä. Myös ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä on nyt voitava keskustella, sanoi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd).

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati, että Suomeen pitää koota ahneuden, itsekkyyden ja markkinoiden ylivallan vastainen kansanliike.

- Siihen tarvitaan mukaan myös sosiaalidemokraatteja, ammattiyhdistysliike, vasemmalle kallellaan olevia vihreitä sekä laaja joukko kansanliikkeitä, kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki esitti.

Raamiin kaivattiin jatkoa

Puoluepoliitikkojen surffatessa kuntavaalien lähestyessä kansalaisten kateuden aallonharjalla, ammattiyhdistysväen puheissa katse oli jo kauempana.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd) kaipasi viime syksynä solmitulle raamisopimukselle jo jatkoa.

- Ei nyt eikä jatkossakaan pidä riidellä hajautetusti vaan sopia yhdessä. Palkansaajien näkökulmasta yhdessä tekeminen on osoittanut toimivuutensa ja vahvuutensa raamisopimuksen ja työurasopimuksen myötä, Lyly sanoi.

Raamisopimuksen timpurina toiminut työministeri Lauri Ihalainen (sd) oli piirustellut jo seuraavaa askelta.

- Tämän vuoden syksyllä vuoden 2013 budjettiratkaisuihin valmistauduttaessa, olisi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen hyvä suorittaa alustava arvio raamisopimuksen tähänastisista kokemuksista ja uuden työmarkkinasopimuksen näköaloista ja tahtotiloista, Ihalainen esitti.