Tästä syystä harjoittelijapoliisi oli kärkipartiossa

Poliisiammattikorkeakoulussa ei nähdä tarvetta muuttaa poliisiopiskelijoiden työharjoittelukäytäntöjä Hyvinkään ampumistapauksen vuoksi, kirjoitti Helsingin Sanomat sunnuntaina.

Lehden haastattelema rehtori Kimmo Himberg sanoi, etteivät hänen tietonsa Hyvinkään tapahtumista anna syytä harkita harjoittelukäytäntöjen sisältöä uudelleen.

Himbergin mukaan harjoittelijat eivät tavallisesti ole kärkipartioissa.

– Tässä tilanteessa hälytystiedot olivat sen luonteiset, että lähimpänä oleva partio ei olisi voinut jättää osallistumatta tilanteeseen tai kääntyä toiseen suuntaan, vaikka mukana olikin työharjoittelija, Himberg sanoi.

Yksi Hyvinkään ampumisessa haavoittuneista on 23-vuotias naispoliisi, joka oli työharjoittelussa Keski-Uudenmaan poliisilaitoksella.

Ensimmäinen poliisipartio ehti Hyvinkään ampumistilanteeseen noin minuutin kuluttua hälytyksestä.

Partiossa vanhemman poliisimiehen kanssa ollut poliisiharjoittelija haavoittui ampujan luodista vakavasti. Hän oli ollut Keski-Uudenmaan poliisilaitoksella työharjoittelussa viime joulukuun 26. päivästä lähtien.
 
Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasivat ylikomisario Timo Leppälä Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta, tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen keskusrikospoliisista sekä rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulusta.
 
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi lauantaina, ettei harjoittelijoita lähetetä ns. A-luokan tehtäviin. Miksi poliisiharjoittelija oli ensimmäisenä paikalle saapuneessa partiossa?

Leppälä: Työharjoittelijat ovat mukana hälytyspartiossa, mutta niin sanotusti B-valmiudessa eli ajavat hälytystehtäviä normaalisti, mutta eivät mene aivan pahimmille paikoille. Mutta silloin, kun on A-luokan eli kiireellinen hälytystehtävä, lähimmät partiot menevät paikalle. Tässä tapauksessa tämä partio sattui olemaan lähimpänä.

Himberg: Tämä partio oli selkeästi lähimpänä tilannetta. Hälytys oli sen luontoinen, ettei voida mitenkään kuvitella minuutin ajomatkan päässä olevan poliisipartion jättävän menemättä paikalle sen takia, että mukana on harjoittelija.
 
Mitä vanhempi poliisimies teki, kun huomasi, että harjoittelijaa on ammuttu?

Leppälä: Hän eristi aluetta ja huusi sivullisille, että nämä menisivät suojaan. Hän hätäsiirsi haavoittuneen oletettuun suojaan, aloitti hätäensiavun ja antoi saman tien radiolla tiedon, että poliisia on ammuttu.
 
Päättyikö ampuminen poliisiharjoittelijaan osuneeseen laukaukseen?

Ihaksinen: Tällä hetkellä näyttää siltä. Itse asiassa epäilty itse kertoo, että se olisi ollut viimeinen laukaus, jonka hän ampui. Emme ole kuitenkaan vielä tutkinnallisesti pystyneet todentamaan tätä. Sanotaan kuitenkin, että se on hyvin todennäköistä.
 
Onko poliisiharjoittelija samassa asemassa kentällä kuin kuka tahansa poliisi?

Himberg: Hän toimii poliisivirassa. Hänet on nimitetty määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkaan ja se kuvastaa sitä, että hän lähtökohtaisesti toimii virkavastuulla virkatehtävissä.
 
Onko poliisiopiskelijoiden työharjoittelukäytäntöjä syytä muuttaa Hyvinkään ampumatapauksen vuoksi?

Himberg: En tässä vaiheessa tämän hetkisten tietojen perusteella halua lähteä spekuloimaan sitä, että olisi tarvetta muuttaa. Mutta on päivänselvää, että on syytä tarkastella siinä vaiheessa, kun meillä on tutkinnan perustella täsmälliset ja kattavat tiedot tästä tilanteesta, sen taustoista ja tapahtumien kulusta.
 
Onko poliisiharjoittelija loukkaantunut aiemmin näin vakavasti työssään?

Himberg: Ei ole tämän kaltaista tilannetta ollut nykyisen harjoittelukäytännön aikana. Työharjoitteluvastaavillamme on 15 vuoden kokemus sekä harjoittelijoiden että harjoitteluohjaajien kouluttamisesta. Laskimme, että heidän kokemusaikanaan on harjoittelijoita ollut liki 5 000 eikä yhtään tämän kaltaista tapausta ole ollut.