Urpilainen piti synkän puheen Euroopan tilasta

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) lauantaina pitämä puhe Kokkolan Anders Chydenius -vapaakauppaseminaarissa oli synkkää kuunneltavaa.

Urpilaisen mukaan Euroopan unionilla on käynnissä kolme päällekkäistä kriisiä, jotka jo yksistään olisivat vakavia.
 
Näiksi kriiseiksi hän nimeää talous-, rakenne- ja demokratiaongelmat.
 
- Jos annamme pankkien romahtaa, niin siitä seuraa vain vakavampi talouskriisi. Siksi pankkien tila on arvioitava avoimesti ja rehellisesti. Pankkien tulee pääsääntöisesti vastuu toimintansa riskeistä. Jos julkista rahaa pankeille tulee, niin sitä ei saa suoraan pankeille. Rahan tulee kulkea valtioiden tai valtion virastojen kautta, Urpilainen jyrisi Kokkolassa.

"Kreikan vaalit tärkeä koko Euroopalle"

 
Kreikan vaalien tulos ratkaisee maan tulevaisuuden, Urpilainen linjasi.
 
- On selvää, että edessä on säästöjen ja rakennemuutosten kausi. Kreikka on pahimmassa talouskriisissä. Nyt voimme vain odottaa, mitä Kreikan kansa päättää vaaleissa. Me emme itse voi tehdä mitään Kreikan eteen, he itse päättävät, jatkavatko he talouden tasapainottamista vai onko joku toinen tie. Ensi sunnuntai on hyvin tärkeä koko Euroopalle, Urpilainen viittasi Kreikan parlamenttivaaleihin.
 
Kokkolassa pitämässään puheessa Urpilainen antoi tunnustusta Suomen mallille.
 
- Taloutta sopeutetaan verojen ja säästöjen kautta ja samalla yhteiskuntarakennetta uudistetaan muun muassa työurien pidentämisellä, opintoaikojen lyhentämisellä ja kuntauudistuksen avulla sekä panostamalla kasvuun verointensiiveillä, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin satsaamalla.

"Afrikan nuoret turvallisuusongelma"

 
Toiseksi kriisiksi Urpilainen nimesi nuorisokriisin.
 
- Portugalissa 35 prosenttia nuorista on työttömiä, Ranskassa 25 prosenttia ja Kreikassa sekä Espanjassa puolet nuorisosta on työttömiä. Afrikassa alle 30-vuotiaiden osuus väestöstä on 60 prosenttia, se on vahva turvallisuuspoliittinen ongelma.
 
- Tällä hetkellä koko maailman väestöstä eurooppalaisia on noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2050 luku olisi vain muutamia prosentin murto-osia. Jos halutaan, että menestymme, onnistumme siinä vain yhtenäisenä Eurooppana.
 
Urpilaisen mukaan yhtä synkät luvut ovat myös BKT:ssa.
 
- Kiina on noussut, Japani on vahva ja BRIC-maiden osuus kasvaa koko ajan. Samaan aikaan Euroopan osuus koko maailman bruttokansantuotteesta on laskenut 1950-luvun 30 prosentista nykyiseen kymmeneen prosenttiin.
 
Urpilaisen ratkaisu on nuorisotakuun patentoiminen vientituotteeksi.
 
Talouskriisi on heikentänyt kansalaisten luottamusta poliittisiiin järjestelmiin, Urpilainen lataa.
 
- On selkeästi nähtävillä, että talouskuri ei riitä, tarvitaan myös kasvua. EU:n on oltava muutakin kuin vain kriisinhoitoväline. EU:n legimiteetti säilyy ainoastaan vain, että se tuo myös arkeen hyviä asioita, ei pelkkää kuria ja järjestystä.