Mitä ihmettä, Maria Guzenina-Richardson?

Demariministeri Maria Guzenina-Richardsonin tempoilu ällistyttää hallituskumppania.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) ailahtelu vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen kanssa herättää ihmetystä.

Ministeri ilmoitti perjantaina haluavansa, että lakiin tehdään sittenkin kirjaus hoitajien minimimäärästä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vielä huhtikuussa hän myötäili vanhuspalvelulakia valmistelleen työryhmän kantaa, jonka mukaan määräystä sitovasta henkilöstömitoituksesta ei tarvita.

Guzenina-Richardson kiistää muuttaneensa mieltään.

–Kyse ei ole heiluriliikkeestä. Oma näkemykseni on ollut johdonmukainen koko ajan. Siinä vaiheessa, kun hyvin arvovaltainen työryhmä antoi esityksensä, mielestäni minunkin kuului esitystä kunnioittaa, hän sanoi STT:lle.

Guzenina-Richardsonin mukaan hän on perehtynyt lakiesityksestä annettuihin lausuntoihin. Lausunnon antajista puolet on kannattanut ja puolet vastustanut sitovaa kirjausta.

–Ministerinä minun tehtäväni on tuoda poliittinen päätöksenteko tähän saumaan. Päätökseni on, että henkilöstömitoitukset täytyy saada sitovasti säädettyä asetuksella.

Guzenina-Richardson perustelee linjaustaan sillä, että pelkät suositukset eivät ole purreet vanhustenhoidon epäkohtiin.
Ministerin kannasta kertoi perjantaina Helsingin Sanomat.

Kokoomus ihmeissään

Guzenina-Richardson yllätti lausunnollaan täydellisesti sekä Kuntaliiton että hallituskumppani kokoomuksen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka toivoo, että ministeri olisi mielipiteissään johdonmukainen.

–Tietynlainen esitys on ollut, ja nyt siihen olisi kuitenkin tulossa aika iso muutos, Toivakka ihmettelee.

Hän ei lämpene kirjaukselle hoitajien minimimäärästä. Se saattaisi sitoa kuntien kädet, vaikka vanhukset tarvitsevat hyvin erilaista hoivaa.
Kuntaliitto on jyrkästi vastustanut sitovia henkilöstömitoituksia, sillä se pelkää kunnille koituvia kustannuksia. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan Guzenina-Richardsonin linjaus on pettymys.

–Ministeri puolusti työryhmän kantaa heti tuoreeltaan. Itse tulkitsin sitä niin, että hän olisi asettumassa sille kannalle, ettei mitoituksia tulisi.
Vanhuspalvelulain työryhmä arvioi, että laista koituisi 100–200 miljoonan euron kulut. Kietäväisen mukaan hintalappu on aivan toisenlainen, jos mukana on sitova hoitajaminimi.

–Ne (kulut) nousevat ihan olennaisesti siitä, mitä tämä perusversio on.
Myös oppositiossa ihmetellään ministerin suunnanmuutosta. Joukko keskustan kansanedustajia moitti vanhuspalvelulain valmistelua "äärimmäisen haparoivaksi".

Perussuomalaisten Hanna Mäntylä puolestaan kiitteli Guzenina-Richardsonia siitä, että tämä on siirtynyt asiassa perussuomalaisten linjoille.

Aikataulu ja hinta täysin auki

Vanhuspalvelulain on määrä tulla voimaan ensi vuoden kesä-heinäkuussa. Siihen mennessä asetusta henkilöstömitoituksesta saadaan tuskin valmiiksi.

Guzenina-Richardsonin mukaan ensi kesänä on vasta tarkoitus aloittaa alueellinen kokeilu, jossa selvitetään, kuinka paljon hoitajia tarvitaan. Asiaa valmistelee vastikään pystyyn pantu työryhmä.

–Tässä on niin paljon myös vastustusta. Jotta vastustajat voi voittaa puolelleen, täytyy järjestää kokeilu, ministeri sanoo.

Hän ei halua toistaiseksi arvioida kustannuksia.

–Tämä on tämän hallituskauden yksi kärkihankkeista. Hallituspuolueilla on vahva tahto siitä, että laista tulee mahdollisimman hyvä ja vaikuttava.