Paranna muistia syömällä

Muistia voi parantaa syömällä  Muistin heikkeneminen huolettaa, mutta huoli ei näy lautasella.

Minne ihmeeseen laitoin avaimet? Mikähän tuon ihmisen nimi oli? Missä minun pitikään olla?

Yli kaksi kolmesta suomalaisesta on huomannut ongelmia muistinsa kanssa. Lähes yhtä moni on tuoreen tutkimuksen mukaan huolissaan muistinsa toiminnasta. Muistisairaus on kolmanneksi yleisin terveyshuolemme.

Harva kuitenkaan pyrkii torjumaan muistisairauksia, vaikka niitä voi ehkäistä ruokavaliolla. Vain yhdeksän prosenttia Muistiliiton ja Actavis-lääkeyrityksen kyselyyn vastanneista kertoi muistisairauksien riskin kuuluvan kolmen eniten ruokailutottumuksiinsa vaikuttavan asian joukkoon.

- Kauppakoria täytettäessä aivoterveys ei juuri paina. Aivoterveydeltä puuttuu tietty brändäys. Ylipaino osataan yhdistää ravitsemukseen, mutta aivoterveyttä ei, sanoo Muistiliiton projektisuunnittelija Heidi Härmä.

Muistioireita voi ehkäistä syömällä muun muassa kalaa, marjoja, hedelmiä, kasviksia, yrttejä, kasviöljyjä ja juomalla kahvia. Muistin kannalta paras määrä kahvia on jopa 3-5 kuppia päivässä. Vitamiineista erityisesti eläintuotteista saatava B12 vaikuttaa muistin toimintaan.

Myös liikunnalla, aktiivisella ajatustyöllä ja sosiaalisella elämällä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia muistiin. Sen sijaan pilleripurkista suojaa ei saa.

- Lääkkeiden ennaltaehkäisevää vaikutusta on myös tutkittu, mutta niillä ei ole huomattu selkeää suojaavaa vaikutusta, sanoo asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
 

Riskit kuriin viimeistään keski-iässä

Muistisairauksiin sairastuu keskimäärin 36 suomalaista päivässä. Muistisairaiden määrän maailmassa ennustetaan yli kolminkertaistuvan 40 vuodessa.

Muutokset aivoissa alkavat yleensä keski-iässä, paljon ennen ensimmäisiä oireita. Muistisairauteen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta riski kasvaa iän myötä. Yli 85-vuotiaista useampi kuin joka kolmas potee muistisairautta.

- Jos taudin alkamista saisi siirrettyä viisi vuotta myöhemmäksi, vähentyisi sairastavien määrä merkittävästi. Kyseessä on vakava taloudellinen ja inhimillinen haaste, Ngandu sanoo.

Kaufmann Agencyn tekemään nettikyselyyn vastasi huhti-elokuussa noin 850 ihmistä.