Ilmari, Ilmo

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Edwin Linkomies sai rauhanehtojen torjumisesta sotasyyllisyystuomion – siitä tuli raskas taakka koko perheelle

IS Historia
Sotasyyllisyystuomioistuimen jakamat rangaistukset koettelivat paitsi tuomittuja myös heidän omaisiaan. Eero Karhuvaaran äiti joutui kiusatuksi isänsä Edwin Linkomiehen taustan vuoksi niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

ROOMAN kirjallisuuden professori, kokoomuspoliitikko ja jatkosodan lopun pääministeri Edwin Linkomies tunnettiin viiltävän älykkäänä ja kärsimättömänä miehenä. Linkomies äksyili jopa hiljaisten vuosien tovereille Sörnäisten vankilassa, muille sotasyyllisinä tuomituille.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikön, kommodori evp. Eero Karhuvaaran kuva Linkomiehestä on tyystin toisenlainen.


– Muistan hänet oikein hyvin. Minä olin 11-vuotias, kun hän kuoli. Hän oli erittäin hellä, rakastava, mukava ja opettava. Opin muun muassa laskemaan verkot hänen kanssaan kahdella eri tavalla, perkaamaan kalat ja tekemään kalakeiton, Karhuvaara muistelee IS:n haastattelussa.

– Hän oli loistava isoisä. Minulla on pelkkiä hyviä muistoja hänestä.


KUN Eero Karhuvaara syntyi vuonna 1952, Linkomiehen perhe asui Yrjönkadulla Helsingissä. Isoon asuntoon mahtuivat sekä Edwin ja Vera Linkomies että pariskunnan tytär Sinikka ja tämän ensimmäinen aviomies Kai Karhuvaara.

Eero on Sinikka ja Kai Karhuvaaran neljästä pojasta vanhin. Media-alalla elämäntyönsä tehnyt Pekka Karhuvaara syntyi vuonna 1954, toimittaja ja tv-persoona Lauri Karhuvaara ja hänen kaksoisveljensä, merikapteeni Tapani Karhuvaara syntyivät 1958.

Sinikan isoveli Antti Linkomies puolestaan sai kaksi lasta, tyttären Helenan ja pojan Jaakon. Jälkimmäisellä on kolme lasta.


Suvun tukikohta oli Edwin Linkomiehen maatila, Karjalohjalla sijaitseva Ristisalmi. Siellä sekä Sinikka Karhuvaaran että Antti Linkomiehen lapset viettivät kesänsä.

– Kun koulu loppui, parturiin ja mökille. Kesätukka! kertoo Eero Karhuvaara.

– Edwin Linkomies tuli sinne aina viikonloppuisin ja silloin, kun hän ehti.

Isoäiti Vera Linkomies sen sijaan vietti paljon aikaa Ristisalmella.

– Kesäisin hän oli pitämässä jöötä, vaikka hän ei niin kovin käytännöllinen ollutkaan. Varsinainen kurinpitäjä oli Linkomiesten pitkäaikainen taloudenhoitaja Anna-Liisa Lindholm, kaikkien serkusten suosikki ja suojelija.


KESÄN 1963 lopussa Edwin Linkomiehen yhteiselo lasten ja lastenlasten kanssa loppui yhtäkkiä. Hetki oli dramaattinen.

– Olin läsnä, kun hän sai sydänkohtauksen, josta hän ei sitten enää noussut. Se tapahtui Ristisalmen salissa.

Linkomies kuljetettiin taksilla Lohjan sairaalaan.

– Sieltä hänet vietiin sairaala Salukseen Helsinkiin, jossa hän sitten kuoli syyskuun 8. päivänä. Olin itse silloin Auroran sairaalassa, sillä olin ajanut fillarilla otsani suoraan kivikkoon enkä päässyt edes kouluun. Olin juuri päässyt Norssiin lukemaan latinaa, joka oli minun pitkä kieleni.

Kuolema keskeytti aktiivisen professorin työn 68-vuotiaana. Linkomies oli ehtinyt toimia Helsingin yliopiston kanslerina vain vuoden verran. Sihteerin kerrotaan esitelleen hänelle asioita vielä sairaalavuoteellakin.


– Linkomiehen hautajaiset olivat iso juttu. Muistan, kuinka tukkani oli silloin aivan nyrhitty, kun päässä oli iso haava ja tikit, Eero Karhuvaara muistelee.


EDWIN LINKOMIES teki kaksi uraa, tiedemiehen ja poliitikon - sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja vankeustuomio olivat vain pieni osa hänen elämäänsä. Ne eivät ole nousseet suvussa mitenkään erityiseksi puheenaiheeksi, johon aina palattaisiin, Karhuvaara kertoo.

– Isoisä ei itse puhunut niistä asioista mitään, hän ei varmaankaan tuntenut tarvetta. Äidilleni Sinikalle se oli kova juttu. Hän oli isin tyttö, jos joku.

– Linkomiehen vankeus oli tyttärelle hyvin raskasta aikaa, Karhuvaara kertoo.

– Häntä kiusattiin koulussa, sen hän kertoi meille.

 

Olin läsnä, kun hän sai sydänkohtauksen, josta hän ei sitten enää noussut. Se tapahtui Ristisalmen salissa.

Sinikka vietti jonkin aikaa Ruotsissa. Sekään ei suojannut häntä perhettä ympäröineeltä kohinalta.

– Häntä kiusattiin myös Ruotsissa, sillä ruotsalaiset eivät ymmärtäneet lainkaan Suomen aseveljeyttä saksalaisten kanssa.

Eero Karhuvaaran oma kanta sotasyyllisyystuomioihin on selkeä. Hän ei pidä tarpeellisena tuomittujen kunnian palauttamista, sillä he eivät kunniaansa koskaan menettäneet.

– Oikeudenkäynti oli varmasti Suomen kannalta tarpeellinen sinä aikana, tulevaisuuden kannalta, Karhuvaara sanoo.

– Pidän vastaajia edelleen kunnian miehinä, vaikka he olivat leivättömän pöydän ääressä.


Linkomies nousi pääministeriksi keväällä 1943, kun Jukka Rangellin hallitus sai väistyä. Saksa oli juuri kärsinyt murskaavan tappion Stalingradissa, ja aseveljen tähti lähti laskuun suursodassa.


JATKOSODAN lopun suuren draaman ytimeen joutuneella Linkomiehellä ei ollut minkäänlaista sotilastaustaa. Kenraaliluutnantti Axel Fredrik Airon mukaan pääministeri ei edes ollut kovinkaan kiinnostunut rintamatilanteesta, kun tämä istui Päämajan tilannekatsauksissa Mikkelissä.

Puolustusvoimien nykyinen tiedotuspäällikkö ymmärtää kenraali Airoa tässä suhteessa.

– Voisin kuvitella, että kun Rooman kirjallisuuden professori tulee Päämajaan ja hänelle pidetään sotilaallinen tilannekatsaus, se ei ihan heti mene professorille perille. Ymmärrän myös upseerien turhautumista siihen - se on ilmennyt historiallisissa teksteissä, muun muassa Airon lausumissa.

Linkomies sivalsi takaisin kirpeässä ja suorasanaisessa muistelmateoksessaan Vaikea aika.

– Airo oli sodan aikana alkanut käyttää liikaa alkoholia, mikä tietenkään ei voinut olla vähentämättä marsalkan hänelle osoittamaa arvonantoa, Linkomies kirjoitti.


JÄNNITTEISTÄ huolimatta Linkomiehen suhde Päämajaan oli toimiva, Karhuvaara arvioi. Linkomies kunnioitti suuresti marsalkka

Mannerheimia ja kysyi usein tämän mielipidettä.

 

Linkomiehen vankeus oli tyttärelle hyvin raskasta aikaa

– Ylipäällikköön hänellä ilmeisesti oli oikein hyvät suhteet. Lähdettyään pois pääministerin paikalta hän sai marskilta valokuvan. Siinä on Mannerheimin omakätiset onnentoivotukset tulevaan ja kiitokset menneestä. Se on aika harvinainen kuva - siinä Mannerheimilla on silmälasit päässä, kun hän nojaa karttaan.


Linkomies piti yhteyttä Päämajaan lähinnä puolustusministerinsä Rudolf Waldenin kautta.

– Walden oli sekä pääministerin että marsalkan luottomies, ja kummankin kunnioittama.

Linkomies otti tehtäväkseen Suomen irrottamisen sodasta. Hän oli tehnyt omat johtopäätöksensä Saksan menestyksestä suursodassa jo aiemmin, ennen pääministerikauttaan.

 

Lähdettyään pois pääministerin paikalta hän sai marskilta valokuvan. Siinä on Mannerheimin omakätiset onnentoivotukset tulevaan ja kiitokset menneestä.

– Kun Saksan hyökkäys juuttui vuonna 1941 Moskovan porteilla ja vuonna 1942 etelässä, oli Linkomiehen usko Saksan voittoon kummallakin rintamalla täydellisesti karissut, Karhuvaara arvioi.

– Viimeistään niin kävi Stalingradin jälkeen 1943.


ENNEN hallituksensa muodostamista Linkomies kävi luentomatkalla Unkarissa alkuvuodesta 1943. Siinä yhteydessä hän tapasi maan valtionhoitajan, amiraali Miklos Horthyn.

– Horthy esitti Linkomiehen muistelmien mukaan erittäin synkkiä ajatuksia tulevaisuudesta ja nimenomaan Saksan voitosta.

Vaikka Linkomies piti itseään rauhanhallituksen johtajana, hän torjui Neuvostoliiton rauhanehdot kevättalvella 1944. Moskovan rauhanneuvotteluja käyneelle Juho Kusti Paasikivelle ne olisivat kelvanneet, sillä vanhan valtioneuvoksen mielestä parempia ei olisi ollut saatavissa.


Ehtojen hyväksyminen olisi käytännössä merkinnyt Suomen antautumista, kapitulaatiota. Ehdot sisälsivät myös Karjalan ja Petsamon luovutuksen Neuvostoliitolle.

– Ne olivat poliittisesti täysin mahdottomat hyväksyä, Karhuvaara sanoo.

Linkomies ei tehnyt päätöstä yksin.

 

Rauhanehtojen käsittelyssä olivat mukana tasavallan presidentti, ylipäällikkö sekä Linkomiehen hallitus. Keskusteluissa Linkomies päätti, ettei niitä voida hyväksyä

– Rauhanehtojen käsittelyssä olivat mukana tasavallan presidentti, ylipäällikkö sekä Linkomiehen hallitus. Keskusteluissa Linkomies päätti, ettei niitä voida hyväksyä, Karhuvaara sanoo.

Rauhanehtojen torjuminen luettiin sotasyyllisyysoikeudessa Linkomiehen syyksi. Hänet tuomittiin viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.


RAUHANTEKO tuli sitten eteen kesällä 1944, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys mursi Suomen puolustuksen pääaseman Valkeasaaren kohdalla. Presidentti Risto Ryti allekirjoitti omissa nimissään sitoumuksen, jonka Helsingissä vieraillut Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop toimitti Hitlerille.

– Mielestäni Risto Ryti teki todella suuren teon lähettämällä Adolf Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Se takasi ase- ja muun avun jatkumisen, Karhuvaara sanoo.

– Se, ylimmän valtionjohdon osoittama päättäväisyys ja suomalaisten sotilaiden, veteraanien sitkeä taistelu, takasivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisen ja sen, että olemme tällaisessa valtiossa kuin nyt olemme.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Ilta-Sanomien erikoislehdessä Syytetyt lokakuussa 2015.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tunnistatko kuvan lippispäisen miehen? Epäillään törkeästä maksuvälinepetoksesta

    2. 2

      Olli Rehn riiteli myymästään asunnosta oikeudessa – ostaja: ”Tunsin, että minua on petetty”

    3. 3

      Suoraa puhetta SM-liigaa järisyttävästä HIFK:n Joe Finleystä – ”Tätä te ette halua kuulla”

    4. 4

      Suomalaiskaksoset Eva ja Mia poseeraavat miestenlehti Maximissa – ”viikinkikaunottaret” viettelevinä nahkaremmeissä

    5. 5

      Amerikkalaiset opettelevat arktista sodankäyntiä Jääkäriprikaatissa – vaikeuksia suomalaisten perustaidossa

    6. 6

      Manuela Bosco julkaisi harvinaisia yhteiskuvia perheestään – tyttären villi kampaus varastaa huomion

    7. 7

      Huomaatko piilossa olevan ihmishahmon 1880-luvun kuvassa? Vanha mysteeri hämmentää

    8. 8

      Käytös laduilla hämmentää ja raivostuttaa hiihtäjiä: ”Siellä kävellään, juostaan, pyöräillään, vedetään pulkkaa...”

    9. 9

      Perhe rakensi kodikseen lasisen kupolin – uniikki talo kääntää katseet

    10. 10

      Nyrkkitappelu helsinkiläisessä peruskoulussa – poliisi paikalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kolme povekasta blondia: Natalie, 45, sekoitetaan jatkuvasti tyttäriinsä – erotatko kuvista kuka on äiti?

    2. 2

      Kaisa Mäkäräinen nettosi viikonlopulta huipputilin

    3. 3

      Mikan ja Marketan rakkaustarina – saksalaislehti paljasti kaunottaren menneisyyden

    4. 4

      Venäläisen sarjamurhaajan karmiva tarina: mahdollisesti kaikkien aikojen kolmanneksi raa'in henkirikossarja

    5. 5

      Suosikkikohteeseen laskeutuminen vaatii kapteenilta erityiskoulutuksen – 5 hurjaa kiitotietä

    6. 6

      Polttoainefirma repäisee upouudella mallilla: Tankkaa autoasi puolitoista vuotta kiinteällä kk-hinnalla

    7. 7

      ”Täysin luomusta” Antjesta, 22, tuli Instagram-tähti – pyrkii kurvikkailla kuvillaan Hollywoodiin

    8. 8

      Enni Rukajärvi teki kovan päätöksen – ”Jossain menee jokaisella se raja”

    9. 9

      Huomaatko piilossa olevan ihmishahmon 1880-luvun kuvassa? Vanha mysteeri hämmentää

    10. 10

      Espoolainen Risto kertoo työkokeilusta: teki kaksi kuukautta ilmaista työtä – sitten yritys ilmoittikin rekrytointikiellosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teri Niitti, 43, on kuollut

    2. 2

      Madonna julkaisi haarovälikuvan – Piers Morgan: ”Oksensin aamupalani”

    3. 3

      Poliisi ampui miehen maaliskuussa – vainajan autosta löytyi kolkko kirje

    4. 4

      Valesotilas yritti huijata – Tiina vedättikin takaisin: ”Naurettiin ukkoni kanssa niin, että mahaan koski”

    5. 5

      Häikäisevän kaunis morsian! Mika Häkkinen ja Marketa pääsivät poroajelun kyytiin – suloiset lapset mukana

    6. 6

      Huikea muutos: Playboy-mallin kasvoilta pestiin tv-ohjelmassa vahva meikkikerros – tyrmistyi lopputuloksesta

    7. 7

      Mikan ja Marketan rakkaustarina – saksalaislehti paljasti kaunottaren menneisyyden

    8. 8

      Arto, 35, joutui väkisin mukaan perustulo­kokeiluun: ”Älyttömän huonot tunnelmat ”

    9. 9

      Masennuksen huonosti tunnettu alatyyppi nakertaa vaivihkaa – onko sinulla kolme näistä oireista?

    10. 10

      Teri Niitti antoi syksyllä riipaisevan haastattelun Suomipopille – kertasi raskasta vuottaan: ”Mulle riittää, että olen pyytänyt anteeksi”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tunnistatko kuvan lippispäisen miehen? Epäillään törkeästä maksuvälinepetoksesta

    2. 2

      Olli Rehn riiteli myymästään asunnosta oikeudessa – ostaja: ”Tunsin, että minua on petetty”

    3. 3

      Suoraa puhetta SM-liigaa järisyttävästä HIFK:n Joe Finleystä – ”Tätä te ette halua kuulla”

    4. 4

      Suomalaiskaksoset Eva ja Mia poseeraavat miestenlehti Maximissa – ”viikinkikaunottaret” viettelevinä nahkaremmeissä

    5. 5

      Amerikkalaiset opettelevat arktista sodankäyntiä Jääkäriprikaatissa – vaikeuksia suomalaisten perustaidossa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Kolme povekasta blondia: Natalie, 45, sekoitetaan jatkuvasti tyttäriinsä – erotatko kuvista kuka on äiti?

    2. 2

      Kaisa Mäkäräinen nettosi viikonlopulta huipputilin

    3. 3

      Mikan ja Marketan rakkaustarina – saksalaislehti paljasti kaunottaren menneisyyden

    4. 4

      Venäläisen sarjamurhaajan karmiva tarina: mahdollisesti kaikkien aikojen kolmanneksi raa'in henkirikossarja

    5. 5

      Suosikkikohteeseen laskeutuminen vaatii kapteenilta erityiskoulutuksen – 5 hurjaa kiitotietä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Teri Niitti, 43, on kuollut

    2. 2

      Madonna julkaisi haarovälikuvan – Piers Morgan: ”Oksensin aamupalani”

    3. 3

      Poliisi ampui miehen maaliskuussa – vainajan autosta löytyi kolkko kirje

    4. 4

      Valesotilas yritti huijata – Tiina vedättikin takaisin: ”Naurettiin ukkoni kanssa niin, että mahaan koski”

    5. 5

      Häikäisevän kaunis morsian! Mika Häkkinen ja Marketa pääsivät poroajelun kyytiin – suloiset lapset mukana

    6. Näytä lisää