Senja

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Miten Suomi pelastetaan? Erkki Liikanen esittää viisi tiukkaa kysymystä – ja vastaa niihin itse

Puheenaihe
Euroalueella talouskasvu on ollut vahvaa, mutta Suomi on yhä vaikeuksissa. Nyt tarvitaan yhteistä näkemystä ja luottamukseen perustuvaa yrityskohtaista sopimista, kirjoittaa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Kansainväliset uutiset kertovat epävarmuudesta nousevissa talouksissa. Maailmantalouden kasvu on silti jatkunut. Kehittyneissä talouksissa, myös euroalueella, kasvu on ollut jopa aiempaa vahvempaa. Suomi on kuitenkin jäänyt siitä jälkeen, ja maan talous on edelleen vaikeuksissa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että pääsisimme kasvuun mukaan.

Suomen vienti on supistunut enemmän kuin yhdenkään toisen kehittyneen talouden. Samalla vientiyritysten työpaikat ja investoinnit ovat vähentyneet jyrkästi. Näitä ongelmia ei kukaan voi kiistää. Laajasti ymmärretään, että tarvitsemme lisää investointeja työpaikkojen luomiseksi ja taloutemme rakenteen uudistamiseksi.

Tästä huolimatta talouskeskustelun sekavuus ja ristiriitaisuus hämmentää monia. Onko kuitenkin rakennettavissa synteesi, joka loisi kestävän tien ulos ongelmista?


Yhtäältä sanotaan, että Suomen kilpailukyvyssä on vakava ongelma. Toisaalta taas kerrotaan, että Suomi on Euroopan kilpailukykyisimpiä maita. Miten tällainen ristiriita on mahdollinen?

Davosissa toimivan Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa Suomi sijoittuu edelleen kärkipäähän. Talousfoorumi mittaa monia kasvun tärkeitä edellytyksiä: Kuinka laajaa on korruptio? Onko oikeusjärjestelmä luotettava? Toimiiko rahoitusjärjestelmä hyvin? Mikä on peruskoulutuksen taso? Missä kunnossa ovat satamat ja rautatiet? Osallistuvatko naiset työmarkkinoille?

 

Tuottavuuskasvun pysähdyttyä koko kansantalouden palkanmaksukyky suhteessa muihin maihin on heikentynyt.

Ne ovat talouden kasvun tärkeitä edellytyksiä ja Suomessa hyvällä tolalla, mutta eivät kuitenkaan riitä. Meidän täytyy myös kyetä muuttamaan nämä vahvuudet laadukkaiksi tavaroiksi ja palveluiksi kilpailukykyiseen hintaan eli hyödyntää potentiaalimme. Siinä emme viime vuosina ole onnistuneet. Työmarkkinoiden toiminnalla on ollut osansa ongelmissa, ja edellä mainitun vertailun joissakin työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä Suomi sijoittuukin hyvin kauaksi kärjestä.


Ovatko Suomessa sitten palkat muita selvästi korkeammat? Ei, mutta palkkakustannukset ovat nousseet muita selvästi enemmän viimeisten 10 vuoden aikana. Samalla tuottavuuskasvun pysähdyttyä koko kansantalouden palkanmaksukyky suhteessa muihin maihin on heikentynyt. Olemmekin menettäneet paljon muita enemmän juuri teollisuuden ja viennin työpaikkoja.

Palkat nousivat Suomessa muihin maihin nähden erityisen paljon heti kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen. Nousu oli seurausta juuri kriisin alla vuosina 2007 ja 2008 solmituista liittotason sopimuksista. Kun kriisi iski, palkkojen nousu vaimeni nopeasti muissa maissa. Samaan aikaan tuottavuus heikkeni Suomessa jyrkästi.

Onko mitään tehty asian korjaamiseksi? Syksyn 2013 maltillinen palkkaratkaisu pysäytti tilanteen heikkenemisen. Hyvä niin, mutta se ei valitettavasti riitä. Meidän olisi myös kurottava aikaisemmat menetykset kiinni. Tarvitaan ratkaisua, joka rajoittaa palkankorotukset siihen, mitä avoimella sektorilla kyetään maksamaan, ja toimia, jotka nopeasti kurovat umpeen kilpailijamaihin syntyneen välimatkan.


Jos kustannuskilpailukykyä kyetään parantamaan, suomalaiset vientiyritykset voivat tehdä enemmän kannattavia tarjouksia ja voittaa takaisin markkinoita. Vientiyritysten tuotanto ja työpaikat kasvavat ja myös edellytykset uusille investoinneille paranevat. Kun kansantalouden tulot kasvavat, leviää positiivinen vaikutus myös kotimarkkinayrityksiin ja laajemmin työllisyyteen.

Eräät kriitikot ovat sanoneet, ettei matkapuhelintuotannon supistuminen johtunut yksin kotimaisista kustannuksista. He ovat oikeassa. Alalla tapahtui raju teknologia- ja liiketoimintamallin muutos, johon ei Suomessa kyetty vastaamaan. Mutta kotimaisen kustannustason nousu viimeisen vuosikymmenen aikana on jarruttanut ja jarruttaa uusien työpaikkojen ja investointien syntymistä muille vientialoille.

Kun joudutaan luomaan uutta yritystoimintaa menetetyn tuotannon tilalle, on oltava laajalti kilpailukykyinen. Kun yritykset menestyvät ja niiden tuottavuus ja palkanmaksukyky kasvavat, heijastuu se myöhemmin palkkakehitykseen. Mitä nopeammin kilpailukyky paranee, sitä nopeammin työllisyys kohenee ja sitä paremmin pystymme ottamaan vastaan maailmantalouden heittelyt, jotka eivät ole loppuneet.

Kilpailukyvyn korjaaminen on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Suomen menestymiselle. Sen lisäksi pitää hyödyntää todettu potentiaalimme. Suomessa on vahvaa tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja sitä hyödyntävää yritystoimintaa. Suomella on siksi edellytykset olla laajalla rintamalla digitalisaation kärkimaita sekä uutta yritystoimintaa luotaessa että teollisuuden ja palvelujen toimintatapoja uudistettaessa.


Yhtäältä keskusjärjestöiltä vaaditaan ponnistuksia yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi ja toisaalta sopimustoiminta halutaan hajauttaa yrityksiin. Eivätkö nämä ole ristiriitaisia tavoitteita?

Kokemusten mukaan talouskehityksen tasapainoisuutta voidaan vahvistaa siten, että avoimen sektorin eli vientiyritysten ja tuonnin kanssa kilpailevien yritysten palkanmaksukyky määrittää puitteet myös muiden alojen sopimuksille. Tähän tarvitaan kansantalouden laajuista yhteistyötä ja koordinaatiota. Juuri siinä epäonnistuttiin pahasti vuosina 2007 ja 2008. Epäonnistumisen jälki on pitkä.

Tulevaisuudessa työmarkkinaosapuolten tehtävänä on ratkaista, miten alakohtaiset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt neuvottelevat omalle toimialalleen ja koko kansantaloudelle sopivista työaika- ja palkkaratkaisuista ja kuinka niitä keskusjärjestötasolla koordinoidaan.

 

Tarvitaan siis molempia: Yhteistä näkemystä ja luottamukseen perustuvaa yrityskohtaista sopimista.

Lisäksi on tärkeää, että yritystasolla tehdään ratkaisuja, joilla turvataan yhtäältä yrityksen kannattavuus ja toisaalta työpaikkojen myönteinen kehitys. Jos yrityksen tilauskanta on vahva, työaikoja voidaan sopimalla järjestää niin, että tuottavuus kasvaa. Kun suhdanteet taas heikkenevät, olisi tärkeää yritystasolla hakea joustavasti ratkaisuja, joissa työpaikkojen menetyksiltä vältytään tai ne ainakin minimoidaan.

Työpaikkakohtainen sopiminen edellyttää keskinäistä luottamusta, ja luottamus taas edellyttää laajaa tiedonkulkua molempiin suuntiin. Tuottavuus ei nouse hiostamalla tai sanelulla vaan yhdessä etsityillä ratkaisuilla, jotka tukevat yrityksen menestystä, kasvun ja työpaikkojen säilymisen edellytyksiä.

Tarvitaan siis molempia: Yhteistä näkemystä ja luottamukseen perustuvaa yrityskohtaista sopimista.

Tilanteemme on niin hankala, että siitä voidaan päästä hyvin ulos vain yhdistämällä kilpailukykyä lyhyellä aikavälillä parantavat ratkaisut ja sopimiskäytäntöjen kehittäminen siten, että ne tukevat kasvun ja työllisyyden turvaamista talous- ja rahaliiton puitteissa.


Suomen taloutta on painanut viennin ongelmien lisäksi työikäisen väestön väheneminen, joka on jatkunut vuodesta 2010 lähtien. Taloutta hallitsevat rakenteelliset ongelmat.

Kokonaistuotannon supistumisen ja julkisen talouden alijäämien syyt eivät teollisuus- ja ikärakenteen muutosten vuoksi ole tilapäisiä, vaan pitkäaikaisia. Sen vuoksi talouden kasvun vauhdittamiseksi ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Yhteisymmärrys eläkeuudistuksesta oli tämän vuoksi merkittävä saavutus.

Eläkeuudistuksen ohella sosiaali- ja terveysalaan liittyvä sote-uudistus on historiallisen mittava uudistushanke. Uudistus antaa mahdollisuuden tuottavuuden parantamiseen. Palvelut ovat ihmisen työtä, jonka taustalla on valtaisa tietojen kerääminen ja tietokantojen käsittely. Digitalisaatio on juuri siinä avainasemassa.

 

Sote-uudistus on mahdollisuus ottaa suuri askel julkisten palvelujen tuottavuuden ja digitalisoinnin edistämisessä.

Suomi oli verojärjestelmän digitalisoinnissa kärkijoukkoa maailmassa. Sähköistä reseptiä viivytettiin kohtuuttoman pitkään, mutta sen edut nähdään tänään. Sote-uudistus on mahdollisuus ottaa suuri askel julkisten palvelujen tuottavuuden ja digitalisoinnin edistämisessä. Se edellyttää vahvaa johtamista ja aikaisempaa suurempaa uudistuskykyä.


Suuret rakenteelliset uudistukset helpottaisivat julkisen talouden tasapainon saavuttamista. Voidaanko niiden avulla alijäämän supistamista lykätä seuraavan sukupolven kontolle?

Suomen julkisen velan taso ei ole poikkeuksellisen korkea, mutta velkaantumisen vauhti Suomessa on kaikkein nopeimpia. Jos meillä olisi odotettavissa pitkä talouden voimakas kasvukausi, voisi teoriassa ajatella sopeutusten lykkäämistä. Valitettavasti Suomen kasvu tulee parhaassakin tapauksessa olemaan lähivuosikymmenet edellisiä hitaampaa. Tämä johtuu yhtäältä työvoiman supistumisesta ja toisaalta teollisuuden ja investointien vähenemisen myötä tapahtuneesta tuottavuuden kasvun heikentymisestä ennen kriisiä vallinneeseen aikaan verrattuna.

 

Nykyiset nuoret joutuvat vastaamaan ikääntymisen aiheuttamista kasvavista terveys- ja hoivapalveluista sekä eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kun niitä ei ole rahastoitu.

Jos tässä tilanteessa sopeutus päätetään siirtää seuraaville sukupolville, mitä se merkitsee?

Nykyiset nuoret joutuvat vastaamaan joka tapauksessa ikääntymisen aiheuttamista kasvavista terveys- ja hoivapalveluista sekä eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kun niitä ei ole rahastoitu. Rahastointiaste on noin 25 prosenttia. Tämän lisäksi heille siirrettäisiin julkisen talouden sopeutus, koska edelliset ikäluokat eivät halunneet sitä työssä ollessaan tehdä. On kohtuutonta siirtää syömävelka nuoremmille sukupolville.

Julkisen talouden sopeutuksessa on otettava huomioon ainakin kaksi seikkaa. On tärkeää, että sopeutustoimilla ei viedä edellytyksiä pitemmän aikavälin talouskasvulta ja työllisyydeltä. On myös tärkeää, että sopeutustoimet kohtelevat eri väestöryhmiä oikeudenmukaisesti.


EKP:n rahapolitiikkaa on vahvasti elvyttävää. Miten se voisi tukea Suomen talouden toipumista?

Euroopan keskuspankki, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki sen osana ovat voimakkaasti elvyttävällä rahapolitiikalla tukeneet hintavakautta ja talouden elpymistä. Paitsi lyhyet myös pitkät korot ovat laskeneet. Alhaiset korot ovat entistä laajemmin välittyneet luotonottajien tueksi. Samalla ero rahapolitiikan keveydessä muihin keskuspankkeihin nähden on myös valuuttakurssien kautta vaikuttanut euroalueen kasvua tukevasti.

Euroalueen talouden näkymät ovatkin laaja-alaisesti parantuneet viimeisen vuoden aikana. Se tukee myös Suomen vientimahdollisuuksia. Mitä paremmin Suomi pitää huolen omasta kilpailukyvystään, sitä suuremman hyödyn se saa yhteisestä rahapolitiikasta ja myös euroalueen elpymisestä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Helsinkiläismies noukki purettavasta talosta likaisen taulun – taideasiantuntijan arvio loksautti leuat

    2. 2

      Trump nimitti uuden suurlähettilään Suomeen – tällainen hän on

    3. 3

      Tarja, 35, lähti norjalaiseen tehtaaseen töihin: ”Ei Suomessa koskaan maksettu noin korkeaa palkkaa näistä tehtävistä”

    4. 4

      Melkoinen pituusero: Janne Katajan ja Sara Forsbergin yhteiskuva on hervoton – ”Meistä tehdään pilaa”

    5. 5

      ”Kettumiehen” salakuvaus kävi kalliiksi – joutuu maksamaan tuntuvat korvaukset

    6. 6

      Jyväskyläläisen kalamiehen käsittämätön päähänpisto puuroutti vesivoimalaitoksen – lähes miljoonan euron lasku

    7. 7

      Maria Veitola tiedustelee Cheekiltä homohuhuista – suora vastaus: ”Lähden aina saman miehen kanssa – kuskini”

    8. 8

      Marit Björgenin jättihauikset taas huomion kohteena – Kike Elomaalla vahva näkemys norjalaisen hurjista lihaksista

    9. 9

      Sarjahukuttajan paikka vankilan hierarkiassa voi olla karu – näin toimii systeemi kaltereiden takana

    10. 10

      Tästäkö kaikki lähti? Näin Bernerin esitys syntyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Marit Björgenin jättihauikset taas huomion kohteena – Kike Elomaalla vahva näkemys norjalaisen hurjista lihaksista

    2. 2

      Sarjahukuttajan paikka vankilan hierarkiassa voi olla karu – näin toimii systeemi kaltereiden takana

    3. 3

      Jyväskyläläisen kalamiehen käsittämätön päähänpisto puuroutti vesivoimalaitoksen – lähes miljoonan euron lasku

    4. 4

      Kahdeksan lapsen yh-äiti on ”liian kaunis töihin”: ”Miehet näkevät minut vain seksisymbolina”

    5. 5

      Kommentti: Berner-farssi voi käydä Sipilälle kalliiksi

    6. 6

      Android-haittaohjelmasta vapaata riistaa: Pankkitilejä tyhjennetään jo

    7. 7

      Karmea tapaturma johti kokeneen työntekijän kuolemaan konepajalla Jyväskylässä

    8. 8

      Tarja, 35, lähti norjalaiseen tehtaaseen töihin: ”Ei Suomessa koskaan maksettu noin korkeaa palkkaa näistä tehtävistä”

    9. 9

      Ensitreffit alttarilla -tähti julkaisi kuvan vauvansa kanssa – tarkkasilmäiset fanit huomasivat kivuliaan sairauden

    10. 10

      Julkaisi rajun twiitin 10-vuotiaasta Barron Trumpista – Saturday Night Live -ohjelman käsikirjoittaja hyllytettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juo aamulla vettä tyhjään vatsaan – 8 mahtavaa vaikutusta

    2. 2

      Kahdeksan lapsen yh-äiti on ”liian kaunis töihin”: ”Miehet näkevät minut vain seksisymbolina”

    3. 3

      Auervaaroja netissä jahtaava Tuula, 74, täräytti valemajurille: ”Minä en maksa penniäkään” – huijarin vastaus oli paljon puhuva

    4. 4

      Ensitreffit alttarilla -tähti julkaisi kuvan vauvansa kanssa – tarkkasilmäiset fanit huomasivat kivuliaan sairauden

    5. 5

      Marit Björgenin jättihauikset taas huomion kohteena – Kike Elomaalla vahva näkemys norjalaisen hurjista lihaksista

    6. 6

      Serbian seksikkäin laulaja Milica, 25, purskahti korsetistaan ulos kesken keikan – yleisö villiintyi

    7. 7

      Ei herkkohermoisille: Tältä näyttää työuupumus sairaalassa

    8. 8

      Nainen synnytti salaa vessassa – raskaudesta tietämättömät vanhemmat havahtuivat pamaukseen

    9. 9

      Uimapukumalli Chrissy Teigen jakoi rehellisen kuvan reisistään – miehet hämmentyivät: ”Olen katsonut tätä jo minuutin, ja...”

    10. 10

      Kaikki irti Whatsappista! Tiesitkö jo nämä 9 kätevää kikkaa?

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Helsinkiläismies noukki purettavasta talosta likaisen taulun – taideasiantuntijan arvio loksautti leuat

    2. 2

      Trump nimitti uuden suurlähettilään Suomeen – tällainen hän on

    3. 3

      Tarja, 35, lähti norjalaiseen tehtaaseen töihin: ”Ei Suomessa koskaan maksettu noin korkeaa palkkaa näistä tehtävistä”

    4. 4

      Melkoinen pituusero: Janne Katajan ja Sara Forsbergin yhteiskuva on hervoton – ”Meistä tehdään pilaa”

    5. 5

      ”Kettumiehen” salakuvaus kävi kalliiksi – joutuu maksamaan tuntuvat korvaukset

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Marit Björgenin jättihauikset taas huomion kohteena – Kike Elomaalla vahva näkemys norjalaisen hurjista lihaksista

    2. 2

      Sarjahukuttajan paikka vankilan hierarkiassa voi olla karu – näin toimii systeemi kaltereiden takana

    3. 3

      Jyväskyläläisen kalamiehen käsittämätön päähänpisto puuroutti vesivoimalaitoksen – lähes miljoonan euron lasku

    4. 4

      Kahdeksan lapsen yh-äiti on ”liian kaunis töihin”: ”Miehet näkevät minut vain seksisymbolina”

    5. 5

      Kommentti: Berner-farssi voi käydä Sipilälle kalliiksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Juo aamulla vettä tyhjään vatsaan – 8 mahtavaa vaikutusta

    2. 2

      Kahdeksan lapsen yh-äiti on ”liian kaunis töihin”: ”Miehet näkevät minut vain seksisymbolina”

    3. 3

      Auervaaroja netissä jahtaava Tuula, 74, täräytti valemajurille: ”Minä en maksa penniäkään” – huijarin vastaus oli paljon puhuva

    4. 4

      Ensitreffit alttarilla -tähti julkaisi kuvan vauvansa kanssa – tarkkasilmäiset fanit huomasivat kivuliaan sairauden

    5. 5

      Marit Björgenin jättihauikset taas huomion kohteena – Kike Elomaalla vahva näkemys norjalaisen hurjista lihaksista

    6. Näytä lisää