Niko, Niklas, Niilo

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Sisäministeriö kartoitti: Nämä 21 riskiä uhkaavat Suomea

Turvallisuusselvitys
Vakavat tartuntataudit, energiasaannin vakavat häiriöt, vakava kemikaalionnettomuus, Suomeen kohdistuva terroristinen teko ja suuri merellinen onnettomuus. Muun muassa nämä riskit voivat toteutua Suomessa, ilmenee sisäministeriön tänään julkaisemasta selvityksestä.
Suomen kansallinen riskiarvio on valmistunut. Selvityksessä on hahmoteltu yhteensä 21 riskiskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia. IS kävi kaikki skenaariot läpi.

Selvityksessä on hahmoteltu Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavaa toimintaa tai aiheuttavat tarpeen pyytää kansainvälistä apua. Skenaariot on jaettu laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin.

Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi. Jos joku näistä skenaarioista tapahtuu, se vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen.

Selvityksen mukaan näihin riskeihin on varauduttava joka tapauksessa riippumatta niiden todennäköisyydestä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi energiansaannin vakavat häiriöt sekä tietoverkkoihin liittyvät kyberriskit.

Vakavia alueellisia tapahtumaskenaarioita on 15 ja niiden vaikutukset rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne aiheuttavat vahinkoja ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle.

Tapahtumat saattavat aiheuttaa myös rajattuja häiriöitä kriittiselle infrastruktuurille tai elintärkeille toiminnoille. Vakavia alueellisia riskejä ovat esimerkiksi nopeasti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai vakava raideliikenneonnettomuus.


1. Energiansaannin vakavat häiriöt

Sähkön häiriötön saatavuus on huoltovarmuuden kannalta erityisen kriittistä. Vakava sähkön saannin häiriö vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin ja voi vaarantaa kriittiset toiminnot ja väestön hyvinvoinnin.

2. Kybertoimintaympäristön riskit

Kyberrikoksiin liittyvät riskit voivat olla terroristisessa tarkoituksessa tai hyötymistarkoituksessa tehtyjä kyberrikoksia tai kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystietojen tai poliisin järjestelmiin tallennettujen tietojen joutuminen vääriin käsiin loukkaisi merkittävästi kansalaisten perusoikeuksia. Se saattaisi vaarantaa myös viranomaisen toiminnan.

3. Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit ihmisiin

Influenssapandemia on yhteiskunnan kannalta merkittävä riski. Viimeisimmät laajat influenssapandemiat ovat puhjenneet 10–40 vuoden välein, ja uuden pandemian synnyn todennäköisyys on suuri. Pandemian aiheuttajaa, sen ajankohtaa ja vakavuutta on mahdotonta tietää etukäteen. Pandemian suorat vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmälle ja muulle yhteiskunnalle ovat merkittävät, koska suuri joukko ihmisiä sairastuu ja monia kuolee.

4. Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi

Alkuvuodesta 2014 kärjistynyt Ukrainan tilanne on esimerkki kriisistä, jossa käytetään poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen keinoja, erikoisjoukkoja ja erityisesti informaatio-operaatioita. Suomeen kohdistuvat vaikutukset riippuvat vastustajan toimien laajuuden lisäksi myös omasta kansallisesta varautumisesta, vastatoimista sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallisen voimankäytön uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia, eikä sotilaallista uhkaa voida kokonaan sulkea pois.

5. Vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueilla

Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden mahdollisuutta ei voi kokonaan sulkea pois. Onnettomuus kotimaisella tai lähialueen ydinvoimalaitoksella voi aiheuttaa säteilyvaaratilanteen, jonka hoito edellyttää toimia kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta sekä yksityiseltä sektorilta. Vaikutukset voivat olla mittavat, jolloin tarvitaan yhteiskunnan laajaa panostusta haittojen torjumiseen ja vähentämiseen.

6. Aurinkomyrskyn 100 vuoden riskiskenaario

Suuria ja vaikutuksiltaan laajoja aurinkomyrskyn aiheuttamia häiriöitä esiintyy noin kerran 11-vuotisen aurinkosyklin aikana. Kerran 100 vuodessa arvellaan tapahtuvan puolestaan aurinkomyrskyjä, joiden vaikutukset tuntuisivat koko maassa ja useilla eri yhteiskunnan sektoreilla. Aurinkomyrskyjen vaikutuksesta esimerkiksi satelliittipohjainen tiedonsiirto keskeytyy ja sähkönjakelussa olisi ongelmia useiden päivien tai jopa viikkojen ajan. Samanaikainen ankara pakkasjakso vaikeuttaisi tilannetta merkittävästi.


7. Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai sen läheisyydessä

Ihmisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat tulvat ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Vahingot kohdistuvat pääosin rakennuksiin, infrastruktuuriin sekä irtaimistoon. Rahallisesti arvioituna tulvavahingot ovat olleet keskimäärin alle miljoona euroa vuodessa, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta. Suomessa on 21 merkittäväksi nimettyä vesistö- ja meritulvariskialuetta, joilla tulvista arvioidaan olevan yleiseltä kannalta merkittäviä vahingollisia seurauksia.

8. Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa

Suomessa on satoja vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia laitoksia, joissa on vakavan kemikaali- tai räjähdysonnettomuuden vaara. Niissä sattuu kuitenkin erittäin harvoin vaikutuksiltaan laajoja ja vakavia suuronnettomuuksia. Vuosittain tilastoidaan useita pienempiä onnettomuuksia, joissa loukkaantuu tai jopa kuolee ihmisiä tai joissa vaarallisten aineiden vuoto aiheuttaa vaaraa ympäristölle.

9. Suuri merellinen onnettomuus

Merellä tapahtuvan suuronnettomuuden todennäköisyys arvioidaan melko pieneksi, mutta täysin mahdolliseksi. Itämeren kasvava meriliikenne, vaarallisten aineiden kuljetusten lisääntyminen, aluskoon kasvu, risteävä liikenne, vaikeakulkuinen merialue ja kovat talviolosuhteet pohjoisella Itämerellä lisäävät laajamittaisen merionnettomuuden uhkaa. Itämerellä sattuu keskimäärin noin 180 alusonnettomuutta vuodessa, joista Itämeren pohjoisosassa noin 70. Näistä hyvin vakavia onnettomuuksia on vuosittain keskimäärin kolme.

10. Vakava lentoliikenteen onnettomuus

Ilmailun kansainvälisen luonteen takia suomalaisen matkustajan kannalta suurin riski joutua ilmailuonnettomuuteen on jossain aivan muualla kuin Suomessa ja riski on yleisesti pieni lentojen määrään suhteutettuna.

11. Vakava raideliikenteen onnettomuus

Rautateiden matkustajaliikenteessä tehdään vuosittain 69 miljoonaa matkaa. Rautateillä kuljetetaan vuosittain myös noin 36 miljoonaa tonnia tavaraa. Junaonnettomuudet Suomessa ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

12. Vakava maantieliikenteen onnettomuus

Tieliikenteessä kuolee Suomessa vuosittain yli 200 ihmistä, joista osa maanteillä. Tieliikenteessä suuronnettomuudeksi katsotaan onnettomuus, jossa kuolee vähintään neljä ihmistä. Tällainen onnettomuus tapahtuu noin joka toinen vuosi.

13. Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo

Metsäpalojen lukumäärä on ollut vähäinen kansainvälisesti verrattuna. Suuret metsäpalot ovat mahdollisia erityisesti kesällä. Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuisi, jos hyvin kuivan, kuuman ja tuulisen sään vallitessa syttyisi useita samanaikaisia laajoja metsäpaloja lähellä asutusta. Jos useita laajoja metsäpaloja palaa yhtä aikaa, on todennäköistä, että Suomen lentosammutuskalusto ei riitä kaikkialle. Suurissa metsäpaloissa tavallisesti ihmiset kyetään pelastamaan, mutta omaisuusvahingot saattavat muodostua suuriksi.

14. Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa

Kriittisen infrastruktuurin kohteissa tapahtuu vuosittain tulipaloja. Ensimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan vuoden 2011 sairaalapalossa oli suuronnettomuuden vaara. Savua levisi lähes koko rakennukseen. Kolme hoitohenkilökuntaan kuuluvaa joutui hoitoon hengitettyään savukaasuja. Taloudelliset vahingot olivat Onnettomuustutkintakeskuksen arvion mukaan 17,5 miljoonaa euroa. Suuret tulipalot ovat paikallisia, mutta mahdollisia lähes millaisessa kohteessa tahansa. Tavallisesti suuri tulipalo aiheutuu ihmisen virheellisen tai huolimattoman toiminnan takia.

15. Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö

Vedenjakelun keskeytyminen tai talousveden laadun heikkeneminen voi muodostaa vakavan uhan ihmisten hengelle, terveydelle ja monille yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Nokian kaupungin alueella yli 8 000 ihmistä sairastui vuonna 2007, kun puhdistettua jätevettä pääsi talousvesiverkostoon.

16. Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso

Myrskyllä on merkittävä vaikutus niin ihmisten turvallisuuteen, talouteen kuin ympäristöön.

Voimakkaita myrskyjä ovat olleet muun muassa 22. syyskuuta 1982 Mauri-myrsky, 15.–16. marraskuuta 2001 Janika-myrsky ja 26. joulukuuta 2011 Tapani-myrsky. Talvella esiintyvän matalapainemyrskyn seuraukset voivat olla muuta vuodenaikaa vakavammat, mikäli siihen yhdistyy joko voimakas vedenpinnan kohoaminen Itämerellä tai myrskyä seuraava kireä pakkanen.

Lisäksi puihin tarttuva tykkylumi ja sitä seuraava voimakas tuuli voi aiheuttaa paljon puustovahinkoja sekä sähkönjakelun keskeytymisen, kun puut kaatuvat sähkölinjoille.

17. Ukkosmyrsky (rajuilma)

Voimakkaisiin ukkosiin voi liittyä rajua salamointia, suuria rakeita, syöksyvirtauksia, rankkasateita sekä trombeja. Rajuilmojen aiheuttamat vahingot ovat yleensä pienialaisempia kuin matalapainemyrskyjen, mutta rajuilmoissa vahingot voivat olla paikallisesti selvästi pahempia. Rajuilmat voivat olla yllättäviä ja siten niihin voi liittyä myös merkittävämpiä vaikutuksia vähäisen varautumisen vuoksi. Tunnettuja rajuilmoja ovat olleet muun muassa 5. heinäkuuta 2002 Unto-rajuilma ja kesän 2010 rajuilmat (Asta, Veera, Lahja, Sylvi).

18. Suomeen kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi

Suomeen tai suomalaisiin kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi voi olla organisoidun terroristijärjestön tekemä väkivaltainen teko. Se voi olla myös yksittäisten henkilöiden tai pienryhmien tekemä terroristinen teko. Organisoidun terrorismin väkivaltainen teko Suomessa aiheuttaisi merkittäviä seurausvaikutuksia. Isku voi kohdistua esimerkiksi Suomen poliittiseen järjestelmään, energiantuotantoon, jakeluverkostoon ja julkiseen liikenteeseen.

Suomi ei ole terrorijärjestöjen ensisijainen kohdemaa. Organisoituneen terrorismin uhka suoraan Suomea tai sen väestöä kohtaan on matala.

19. Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko

Kohdennetulla väkivallanteolla tarkoitetaan sellaisia väkivallantekoja, joissa teon tekijä valitsee ennakkoon tietyn uhrin väkivaltansa kohteeksi. Kohteita voi olla yksi tai useampi henkilö tai instituutio. Teot ovat suunniteltuja henkirikoksia, ei impulsiivisia tekoja, eivätkä onnettomuuksia. Ampumisiin liittyy harvoin ennakoivia uhkauksia (koulu-uhkaukset).

Tekijä yleensä viestii suunnitelmansa etukäteen jollekin vertaisryhmälleen. Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten jälkeen ilmiö on tullut jäädäkseen ja on tällä hetkellä jatkuvasti läsnä. Poliisi on löytänyt toistuvasti useita joukkomurhia suunnittelevia henkilöitä, joilla on vasta suunnitteluvaihe tai vaihe, jossa tekijä työstää väkivaltafantasioitaan ja tekee alustavia suunnitelmia.

Ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat keinoja, joilla voidaan estää tapahtumia ennalta.

20. Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä

Euroopassa ilmenee vuosittain eri maissa suurten väkijoukkojen väkivaltaista liikehdintää, joka saattaa jatkua jopa useamman päivän ajan. Tällainen mellakointi alkaa usein joko suuresta mielenosoituksesta tai tietyllä alueella syntyvästä ihmisten tyytymättömyyden ja jännitteiden purkautumisesta. Suurten väkijoukkojen väkivaltaista liikehdintää on nähty viime vuosina muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Englannissa.

Myös Suomessa voi syntyä laajamittaisia ja väkivaltaisia levottomuuksia, joihin hallitsemiseen poliisin voimavarat eivät riitä. Levottomuudet vaikuttavat yhteiskunnan toimintoihin sekä heikentävät konkreettisesti ja vakavasti kansalaisten turvallisuutta. Samalla levottomuudet vaikuttavat Suomen ulkoiseen kuvaan heikentävästi.

Riskiä levottomuuksien syntymiseen kasvattavat kansalaisten arkeen vaikuttavat yhteiskunnalliset epäkohdat ja eriarvoisuuden kokemukset, syrjäytyneisyyden lisääntyminen, ääriliikkeiden merkityksen kasvu, sosiaalisen median vaikutus ja kiristynyt yleismaailmallinen tilanne.

21. Laajamittainen maahantulo

Viime vuonna turvapaikanhakijamäärät kääntyivät jyrkkään kasvuun ja tämän vuoden loppuun mennessä Suomeen arvioidaan tulevan noin 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa. Määrällisesti eniten hakijoita on tullut Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

Laajamittaisen maahantulon tilanteeseen liittyy riski siitä, ettei maahantulijoiden rekisteröintiä ja vastaanottoa pystytä järjestämään hallitusti eikä oleskelulupamenettelyä toteuttamaan nopeasti. Taloudellista riskiä lisää se, jos kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista ei onnistuta toteuttamaan sujuvasti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kuvat rajusta välikohtauksesta: Vastarintaliikkeen mielenosoittajaa lyötiin – poliisi taltutti hyökkääjän

    2. 2

      Jonna Tervomaan nännikohu ja Ilkka Kanervan taintuminen – Linnan juhlien 5 erikoisinta hetkeä vuosien varrelta

    3. 3

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    4. 4

      Suora lähetys juuri nyt: Kaksi mielenosoitusta kohtasi Kaisaniemen puistossa

    5. 5

      Mielenosoitusten ääripäät kohtaavat Kaisaniemessä: toisella puolella tuhat, toisella puolella pari sataa ihmistä – IS seuraa hetki hetkeltä

    6. 6

      Antifasistit jakoivat asema-aukiolla toimintaohjeita mielenosoitusta varten: ”Jos joudut putkaan, muista...”

    7. 7

      Kansanedustaja Sanna Marin, 31, astelee tyrmäävänä Linnaan – esittelee iltapukunsa upeissa kuvissa

    8. 8

      Hakaniemen tori piiritetty – paikalla runsaasti poliiseja

    9. 9

      Brittimedia väittää: Saara Aalto duetoi X Factor -finaalissa Adam Lambertin kanssa

    10. 10

      Raskaana oleva Jaana Pelkonen ei tingi tyylistään – korkeissa koroissa Linnaan: ”Mitä suurempi maha, sitä korkeammat korot”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä jättihittiä! Tällainen oli Saara Aallon Senaatintorin show – vitsaili Suomen kylmästä säästä

    2. 2

      Saara Aalto esiintyy Senaatintorilla

    3. 3

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    4. 4

      Muistatko nämä? Linnan juhlien ikimuistoisimmat tyylit vuodesta 1960

    5. 5

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    6. 6

      Cheryl, 3, siepattiin uimarannalta 46 vuotta sitten – Australian poliisi uskoo tehneensä merkittävän läpimurron tapauksen tutkinnassa

    7. 7

      IS seuraa hetki hetkeltä: Saara Aallolla huikea konsertti Senaatintorilla – jättiyleisö villinä: ”Tää on mieletöntä”

    8. 8

      5 tyylimokaa, joita ammattilainen ei halua enää nähdä Linnan juhlissa

    9. 9

      Juuso-karhun isäntä Sulo, 75, sai kutsun Linnan juhliin – näin hän kertoi asiasta karhulle

    10. 10

      Erja-vaimon reaktio Toni Vilanderin Ferrarin kyydissä on näkemisen arvoinen – ”Tän jälkeen sä et aja enää yhtään kisaa!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. 6

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    9. 9

      Aleksi Valavuori julkaisi matkakuvan Los Angelesista: maisemaotos paljastuikin Ikean sisustustauluksi – some repesi

    10. 10

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kuvat rajusta välikohtauksesta: Vastarintaliikkeen mielenosoittajaa lyötiin – poliisi taltutti hyökkääjän

    2. 2

      Jonna Tervomaan nännikohu ja Ilkka Kanervan taintuminen – Linnan juhlien 5 erikoisinta hetkeä vuosien varrelta

    3. 3

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    4. 4

      Suora lähetys juuri nyt: Kaksi mielenosoitusta kohtasi Kaisaniemen puistossa

    5. 5

      Mielenosoitusten ääripäät kohtaavat Kaisaniemessä: toisella puolella tuhat, toisella puolella pari sataa ihmistä – IS seuraa hetki hetkeltä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä jättihittiä! Tällainen oli Saara Aallon Senaatintorin show – vitsaili Suomen kylmästä säästä

    2. 2

      Saara Aalto esiintyy Senaatintorilla

    3. 3

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    4. 4

      Muistatko nämä? Linnan juhlien ikimuistoisimmat tyylit vuodesta 1960

    5. 5

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. Näytä lisää