Matti, Matias

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Jääkärit marssivat kriisistä toiseen

HISTORIA
Tyytymättömyys ja sisäiset ristiriidat raastoivat suomalaisten vapaaehtoisten joukkoa Saksassa ja itärintaman taisteluissa, kertoo uusi kirja jääkäriliikkeestä.

JÄÄKÄRIEN historiaa ei ole vieläkään kirjoitettu puhki. Tutkija Tuomas Hoppu on löytänyt kiinnostavaa ja aiemmin julkaisematonta aineistoa uuteen tietokirjaansa Jääkärit Saksan tiellä – jääkäreiden tarina kirjeiden ja päiväkirjojen valossa.

Postimuseon torstaina julkistama teos tuo jääkärit lähelle ja inhimillistää valkoisen Suomen historiassa niin häikäisevän sädekehän saanutta pataljoonaa. Parin tuhannen jääkärin joukkoon mahtui monenlaista kulkijaa, ja ristiriidat olivat väistämättömiä.

Hoppu keskittyy jääkäreiden aikaan Saksassa ja Saksan itärintamalla. Lockstedtin koulutusyksikön ja sittemmin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n marssi oli monesti hidasta ja turhauttavaa etenemistä kriisistä toiseen.

Päätös suomalaisten vapaaehtoisten kouluttamisesta Lockstedtissa tehtiin tammikuussa 1915. Ensimmäinen kriisi puhkesi jo samana keväänä 1915, kun Saksan sotilasviranomaiset eivät tahtoneet millään myöntää jatkoaikaa tälle niin sanotulle Pfadfinder-kurssille.

Rekrytointi Suomessa tyrehtyi. Epävarmuus jatkosta johti siihen, että partiotoiminnaksi naamioidulle kurssille värväytyneet alkoivat toukokuussa 1915 hajaantua kuka minnekin. ”Heikomman aineksen” motivaatio laski ja joukon yhteishenki rakoili.

”Tavallinen mies makailee ja on tullut riitaiseksi. Ikäviä oireita. Itse olen rauhallinen ja hallitsen itseni, kuten hyvin koulutetulta ja gentlemannilta odotetaankin”, kirjoitti pfadfinder Harald Hornborg.

Kuohuntaa ja tyytymättömyyttä jatkui vielä kesän ylitse, kunnes elokuun 1915 lopussa tehtiin vihdoin päätös vapaaehtoisjoukon laajentamisesta.


KRIISI NUMERO 2 puhkesi, kun jääkärit valmistautuivat marssimaan Saksan itärintamalle keväällä 1916. Vaikka enemmistö jääkäreistä halusi sotaan, pelkäsivät monet rintamapalveluksen tuhoavan koko vapaaehtoisjoukon. Jääkäriliikkeen päätarkoitushan oli kouluttautuminen taisteluun Suomen itsenäisyyden puolesta – ei sotiminen keisarillisen Saksan puolesta.

Pioneerikomppaniassa kolmetoista jääkäriä kieltäytyi lähtemästä harjoituksiin. Heidät pidätettiin, mutta rangaistukset jäivät lieviksi. Lopulta odotettu liikekannallepanokäsky tuli 9. toukokuuta 1916. Se ei laukaissut jännitystä. Monenlaiset huhut kiersivät, ja tunnelma pataljoonassa oli painostava.

”Kaikki pelkäävät krachia (suom. romahdusta). Kun ei se vain tuottaisi vahinkoa isänmaalle”, kirjoitti johtaviin jääkäreihin kuulunut Aarne Sihvo päiväkirjaansa.

Toukokuun puolivälin jälkeen kymmenen jääkäriä karkasi. Kaikki jäivät kiinni, pisimmälle päässeet Sveitsin rajalla saakka. Heitäkin rangaistiin vain lievästi. Kurinpitorangaistukset eivät olleet yhtä kovia kuin Saksan omissa pataljoonissa, sillä viranomaiset ottivat huomioon suomalaisten vapaaehtoisuuden.

Lopulta marssi kohti Venäjää alkoi. Se oli monille juhlahetki ja täyttymys, sillä saksalaisten uskottiin etenevän Tallinnaan saakka, ja sen jälkeen Suomen vapautus voisi alkaa.


SEURAAVA KRIISI oli suuri tyytymättömyys rintamapalvelukseen syksyllä 1916. Suomalaiset olivat vastuussa vaarallisesta lohkosta Riianlahden rannalla. Jääkärit olivat väsyneitä sotaan ja tappioihin, puutteelliseen muonaan ja pelkäsivät Saksan käyttävän pataljoonaa omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa: hyökkäysosastona. Tappioille altistuminen ei olisi lainkaan edistänyt Suomen itsenäistymistä.

Suhteet saksalaisiin tulehtuivat. Saksalaiset aliupseerit ja osa upseereistakin halveksivat suomalaisia. Kakkoskomppanian saksalainen vääpeli esimerkiksi kutsui suomalaisia ”ryssäläisiksi sioiksi” ja ”kasakkakoiriksi”.

Jääkäreiden nurina purkautui lakkohankkeina ja kieltäytymisinä. Pataljoonan komentaja, majuri Maximilian Bayer uhkasi hajottaa koko yksikön, mikäli tyytymättömyys olisi laajaa. Jokaisen piti vastata kyselyyn mielialasta.

”Pataljoona on sanoutunut irti majurista, ei pataljoona kokonaisuudessaan vaan, mutta tappelupukarit, suuri osa kaikista”, kirjoitti Birger Lemberg päiväkirjaansa 24. syyskuuta 1916.

”Yksi vartio 1. komppaniasta on heittänyt kiväärit pois, 3. komppania on täydessä sekasorrossa.”

Lembergin päiväkirja on Hopun kiinnostavimpia lähteitä. Suorasukaisesti kirjoitettu 350-sivuinen aineisto on tutkijoille aiemmin tuntematon lähde.

Lopulta syyskuun kriisi purkautui. Miehille ilmoitettiin, että pataljoona pysyy koossa ja että suomalaisen vapautusliikkeen poliittinen edustaja saapuisi rintamalle keskustelemaan jääkäreiden kanssa. Muutamia rettelöitsijöitä lähetettiin internointileirille. Yksi pidätetyistä onnistui karata: jääkäri Karl Niskanen loikkasi venäläisten puolelle ja lähetti sieltä pullopostina kirjeen tovereilleen.

”Kaikkea on venäläisillä runsaasti, oikein hyvää tupakkiakin. Tulkaa tänne”, Niskanen maanitteli.


HOPUN kokoama aineisto kuvaa elävästi vahvoja jännitteitä jääkäripataljoonan sisällä. Pataljoonan ylin päällystö oli vahvasti ruotsinkielistä, ja sekä miehistö että suomenkielinen alempi päällystö suhtautui heihin välillä hyvin nihkeästi. Apuryhmänjohtaja Erkki Hannulan mukaan huomattava osa päällystöstä oli lähtöisin ”kansalle kokonaan vieraista piireistä”.

– Ongelman taustalla oli pitkälti suomalainen vanhakantainen yhteiskuntarakenne. Jääkäripataljoona oli hierarkkinen, vanhoja yhteiskuntarakenteita ylläpitävä yhteisö. Se ei kaikilta osin soveltunut vanhoista malleista monin tavoin eroon pyrkivään vapaaehtoisjoukkoon, Hoppu kirjoittaa.

Osa erimielisyyksistä johtui yleisestä purnauksesta – jääkärit purkivat ärtymystään ruotsinkielisiin herroihin: ”Saatanan ruottalaiset, kyllä niille näytetään kun tullaan kotia.”


VENÄJÄN maaliskuun 1917 vallankumous pakotti tsaari Nikolai II:n luopumaan vallasta. Keväällä 1917 pataljoona koki kovan pettymyksen, kun se ei päässytkään Suomeen aloittamaan maan vapautusta.

Jääkärijoukossa syntyi ryhmänjohtajavetoinen oppositio, joka vaati pataljoonan siirtämistä Suomen poliittisen johdon alaisuuteen ja siviiliin haluavien kotiuttamista. Tätä varten jääkärit lähettivät edustajia tapaamaan liikkeen poliittista johtoa Tukholmaan. Pikainen maihinnousu Suomeen jäi kuitenkin toteutumatta.

”Oppositsiooni” muodosti sotamiesneuvoston eli pataljoonanneuvoston, jonka kritiikki kohdistui edelleen myös ruotsinkieliseen päällystöön. Iso asia oli vaatimus surkean ruokahuollon parantamisesta.

Radikaaleimmat jääkärit perustivat syksyllä 1917 työläisjääkärien toimeenpanevan neuvoston, jonka suurin sosialistinen agitaattori oli jääkäri Heikki Repo. Sen vaikutusvalta jäi kuitenkin vähäiseksi.


VUODEN 1917 loppu toi ensin bolshevikkivallankumouksen Venäjällä ja sitten Suomen itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta. Kuri höltyi jääkärien odottaessa kotiinpaluuta. Joulunvietto sujui oluen- ja romminhuuruisesti, ja jääkärit tappelivat sekä keskenään että saksalaisten kanssa.

”Joulupäivänä pataljoonalla oli suunnilleen 14 haavoittunutta, jotka hakivat hoitoa sairastuvalta. Siellä oli niin sisäisessä sodassa kuin sodassa vieraan vallan edustajia vastaan haavoittuneita”, kirjoitti Birger Lemberg humorisisesti päiväkirjaansa.

Kun kotiinpaluun hetki vihdoin koitti helmikuussa 1918, yritti työläisjääkäreiden toimeenpaneva komitea vielä agitoida lähtijöitä. Kun Hampuriin koottiin helmikuun alussa lomalaisia takaisin pataljoonaan lähetettäväksi, varoitteli ”punahenkinen” jääkäri Viljo Syväjärvi heitä vakavasti:

– Älkäät lähtekö, sillä laiva ammutaan Itämerellä pohjaan.

Agitaatio ei tuottanut tulosta. Kotimatkasta kieltäytyneitä oli vain vähän. Laivatkin pääsivät onnellisesti Vaasaan, jonne pääjoukko saapui 25. helmikuuta.


JÄÄKÄREIDEN viimeinen kriisi koski uutta komentoa Suomessa – valkoisen armeijan ylipäälliköksi nimitettyyn Carl Gustaf Mannerheimin ja muihin Venäjän armeijassa palvelleisiin ”ryssänupseereihin” ei luotettu.

Vaikutusvaltaisimpia oppositiomiehiä oli Saksaan vapaaehtoisesti jäänyt Waldemar Ström, joka sai helmikuussa 1918 ylennyksen Suomen armeijan luutnantiksi. Vielä keväällä 1918 hän luotti lujasti Saksan mahtiin ja tuki ”palatsivallankumousta” eversti Wilhelm Thesleffin nostamiseksi uudeksi ylipäälliköksi Mannerheimin tilalle.

”Yhteistyö M:n ja saksalaisten kesken ei tule koskaan onnistumaan. Niin kauan kuin hän on johdossa, on aina olemassa itään päin orientoitumisen vaara, ja saksalaiset tietävät tämän”, kirjoitti Ström kotimaahan jääkärimajuriksi ylennetylle Erik Jernströmille.

Turha oli tämäkin taisto. Mannerheim pysyi ylipäällikkönä, ja jääkärit hajasijoitettiin hänen määräystensä mukaan valkoisen armeijan eri yksiköihin.

Tuomas Hopun mukaan jääkäriliikkeen tutkimusta pitäisi jatkaa. Hoppu kannustaa tutkijayhteisöä ottamaan syventävään tarkasteluun muun muassa jääkärivärväyksen, Ruotsin suhtautumisen jääkäriliikkeeseen ja venäläisten vastatoimet. Neitseellistä tutkimusaineistoa on vielä muun muassa Venäjän sota-arkistossa, Hoppu kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venezuelan kohuhiihtäjältä yllätys: lahjoittaa isot palkintosekit kahdelle suomalaisurheilijalle!

    2. 2

      Hyvinkään poliisiasemalle saapui ahdistunut aviomies – elintasokulissin takaa alkoi paljastua karu totuus

    3. 3

      ”Inhoan tätä elämää, voisinpa vain antaa lapset pois”

    4. 4

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    5. 5

      Patrik Laine saamassa huippuluokan bonukset – viekö vihattu sääntö palkasta jopa puoli miljoonaa?

    6. 6

      Tarkista ja kuuntele: Mikä oli Suomen listaykkösenä, kun sinä synnyit?

    7. 7

      Petter Northug raivoaa venäläiselle naishiihtäjälle: ”Olisin aloittanut tappelun”

    8. 8

      Näin Viron oluiden hinnat muuttuvat – viinaralliin voi tulla pian iso muutos

    9. 9

      Eduskunta antoi Bernerille luottamuksensa

    10. 10

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katri Sorsalta kuitti Anu Saagimille: ”Eestissä nainen näyttää herättyään tältä, meillä Suomessa tältä...”

    2. 2

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    3. 3

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    4. 4

      Onko tässä totuus Mäkäräisen poisjäännistä Lahden MM-kisoista? ”Kaikki, mitä Otepäässä tulkitsin Reijon olemuksesta ja puheista, viittasi siihen”

    5. 5

      Perhetragedia taustalla – MM-kisojen johtoon äkillinen muutos

    6. 6

      Hyvinkään poliisiasemalle saapui ahdistunut aviomies – elintasokulissin takaa alkoi paljastua karu totuus

    7. 7

      Jenni, 24, on aseksuaali: ”Tavallaan toivon, että olisin edelleen neitsyt”

    8. 8

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    9. 9

      Miss Thaimaan, 22, uskomaton muodonmuutos – ”nörtistä” kuoriutui 6 kuukaudessa upea kaunotar: ”En ole ikinä seurustellut”

    10. 10

      Kommentti: Antti Ruuskasen mitaliseremonia MM-hiihdoissa oli farssi!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    2. 2

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    3. 3

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    4. 4

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    5. 5

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    6. 6

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    7. 7

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    8. 8

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    9. 9

      Donald Trumpilta outo viittaus Ruotsiin: ”Katsokaa, mitä tapahtui eilen illalla Ruotsissa – kuka olisi uskonut?”

    10. 10

      Poliisin kuvat: palkitun kissakasvattajan pakastimesta löytyi karmea yllätys – ”Pyörryin, kun sain puhelun”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venezuelan kohuhiihtäjältä yllätys: lahjoittaa isot palkintosekit kahdelle suomalaisurheilijalle!

    2. 2

      Hyvinkään poliisiasemalle saapui ahdistunut aviomies – elintasokulissin takaa alkoi paljastua karu totuus

    3. 3

      ”Inhoan tätä elämää, voisinpa vain antaa lapset pois”

    4. 4

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    5. 5

      Patrik Laine saamassa huippuluokan bonukset – viekö vihattu sääntö palkasta jopa puoli miljoonaa?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katri Sorsalta kuitti Anu Saagimille: ”Eestissä nainen näyttää herättyään tältä, meillä Suomessa tältä...”

    2. 2

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    3. 3

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    4. 4

      Onko tässä totuus Mäkäräisen poisjäännistä Lahden MM-kisoista? ”Kaikki, mitä Otepäässä tulkitsin Reijon olemuksesta ja puheista, viittasi siihen”

    5. 5

      Perhetragedia taustalla – MM-kisojen johtoon äkillinen muutos

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    2. 2

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    3. 3

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    4. 4

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    5. 5

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    6. Näytä lisää