Niko, Niklas, Niilo

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Tykistö, hävittäjät, laivasto... Suomi ostaa aseita 500 miljoonalla

Puolustusvoimat saa seuraavien kymmenen vuoden aikana aseiden ostamiseen yli 500 miljoonaa euroa lisää. Miten nuo rahat käytetään?
Se on vakuuttava näky, kun tämä lähtee, eversti evp. Ahti Lappi sanoo ja napauttaa BUK1-ilmatorjuntaohjuksen vihreää kuorta Hyrylän Ilmatorjuntamuseossa.

Kyseessä on se sama ohjustyyppi, joka äskettäin vei Suomen kansainvälisen huomion keskipisteeseen. Paljastui, että Suomi oli tarjonnut Hollannille apua Ukrainassa kaksi vuotta sitten pudotetun malesialaiskoneen tutkinnassa.

Entisen everstin äänestä huokuu lukkarinrakkaus. Lappi oli suomalaisten tekninen pääneuvottelija, kun BUK1-järjestelmä 1990-luvun puolivälissä hankittiin Suomeen Venäjältä. Nyt Suomen ilmatorjunnan järeintä torjuntakykyä edustanut ohjus on siirtymässä museoesineeksi. Suomi uusii kiihtyvään tahtiin asevoimiensa kalustoa.


BUK voi kuljettaa 70 kilon räjähdekärjen 3,5-kertaisella äänennopeudella 20 kilometrin korkeuteen. Se on yhä pelottava ase, vaikkakin Hyrylän museon koulutusohjuksen taistelukärjen paikalla on puinen, halkeileva sylinteri.

Juuri BUK oli se ohjus, joka pudotti Boeing 777 -matkustajakoneen ja sen 298 matkustajaa Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014. Krimin ja Ukrainan tapahtumat olivat lähtölaukaus kehitykselle, joka nyt näkyy Puolustusvoimien asehankintoihin käytettävän rahamäärän kasvuna.


UKRAINA on kaukana, mutta lähelläkin tapahtuu. Venäjän aktiivisuus Suomen rajojen tuntumassa ja Itämeren piirissä on lisääntynyt. Viime viikolla kahden Su-27-hävittäjän epäillään loukanneen kahdella lennolla Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla.

Venäjä on tuonut uusia iskukykyisiä Iskender-ohjuksia Kaliningradiin ja Pietarin ympäristöön, mistä ne yltävät Oulun tasolle saakka. Venäjälle sotilaallisesti elintärkeän Muurmanskin alueen sotavoima yltää myös Suomeen. Pietarin alueelle on sijoitettu moderneja S400-ilmatorjuntaohjuksia.


2010-luvun alussa Puolustusvoimat pantiin säästökuurille. Kehitys katkesi Krimin miehitykseen ja Itä-Ukrainan sotaan. Samaan aikaan työtään tehnyt parlamentaarinen selvitysryhmä päätyi lähes yksimielisesti ehdottamaan Puolustusvoimille lisää rahaa erityisesti kalustohankintoihin. Vain vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät raporttiin täydentävät tai eriävät mielipiteet.


Myös sotilaallista suorituskykyään kovalla kädellä liki parinkymmenen vuoden ajan leikannut Ruotsi aloitti samaan aikaan sotilasbudjettinsa kasvattamisen uudelleen.


Vuosina 2017–2025 Puolustusvoimat saa asehankintoihin lisää rahaa 500 miljoonaa euroa. Näiden hankintojen alla rullaavat omaa elämäänsä kaksi omassa miljardiluokassaan painivaa jättiprojektia, joiden rahoitus tulee, jos on tullakseen, erillisbudjetista: ilmavoimien Hornet-hävittäjien uusiminen eli puolustusvoimajargonilla HX-hanke ja merivoimien taistelualushanke, Laivue 2020.



ITSENÄISYYSPÄIVÄN räntäsateessa Puolustusvoimien kalustoesittelyä sohvaltaan sivusilmällä seuraavaa kansalaista kiinnostaa, mitä kalustoa jatkossa ruudussa vilahtaa. Uuden kaluston saamisessa maavoimat on eturivissä.

– Maavoimien kehittäminen on ollut painopistealue jo vuodesta 2013, strategisen suunnittelun parissa työskentelevä eversti Janne Jaakkola Pääesikunnasta sanoo.


Kun aikaisemmin Suomen puolustuksesta puhuttaessa puhuttiin ”pelotteesta”, joka tekee maahantunkeutumisen hyökkääjälle kalliiksi, Jaakkolan hahmotellessa kuvaa tulevaisuuden puolustuskyvystä puheessa vilahtaa usein sana ”pidäke”.

– Käyttäisin mieluummin sitä sanaa. Tappioiden tuottaminen toimii hyökkääjän pidäkkeenä.

Krimillä ja Itä-Ukrainassa nähdyt tunnuksettomina esiintyvät taistelijat eli ”vihreät miehet” kertovat sodankäynnin luonteen muuttumisesta. Tilanteet kehittyvät nopeasti ja ennakoimattomasti. Se edellyttää johtamisjärjestelmien kehittämistä paitsi entistä nopeammiksi, myös taistelua kestäviksi.

 

Ilmatorjuntamme on nyt hivenen heikommassa tilassa kuin 1990-luvulla.”

Esikunnat ja johtopaikat sijoitetaan kontteihin, jotka hajautetaan. Lähes jatkuvasti liikkeessä olevia johtopaikkoja on mahdoton tuhota.


KESÄN 1944 ratkaisutaisteluiden opetuksena Suomi on pitänyt yllä vahvaa tykistöä – eräiden arvioiden mukaan lukumääräisesti jopa Euroopan suurinta. Jatkossakin operatiivinen tykistö on tärkeä.


Vanhenevan kaluston poistaminen aloitetaan pienimmistä 122 mm:n ja 130 mm:n vedettävistä tykeistä. Nopea tulenavaus ja suojautuminen vastatykistötoiminnalta edellyttävät itsenäiseen liikkumiseen kykenevää tykkikalustoa. Yksi vahva ehdokas on korealainen 155 K9 -panssarihaupitsi, joka voitaisiin hankkia käytettynä, aivan kuten Hollannista ostetut Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut.



Sadan Hollannista hankitun Leopard-taistelupanssarivaunun pitäisi taata mekanisoitujen joukkojen kohtaamistaistelukyky 2040-luvulle saakka. Uutta panssariaseistusta ei hankita, mutta venäläisvalmisteisten BMP-2- ja ruotsalaisten CV-90-rynnäkkövaunujen modernisoinnilla niiden käyttöikää voidaan jatkaa 2030-luvulle saakka.


Jotain pitäisi myös keksiä niinikään Hollannista käytettynä kymmenen vuotta sitten ostetuille MLRS-raketinheittimille. Alunperin niiden piti olla jalkaväkimiinoja korvaavaa aseistusta. Heittimellä olisi ammuttu miinoitusta korvaavia rypälepommeja, mutta hyvin pian järjestelmän ostamisen jälkeen kansainvälinen paine myös rypälepommien kieltämiseksi kasvoi. Rypälepommien hankkiminen keskeytettiin. Nyt Puolustusvoimissa pyritään löytämään MLRS-raketinheittimille sopiva tykistöohjus.


PALATAAN hetkeksi Hyrylän ilmatorjuntamuseoon, jossa odotetaan jo BUK1-kaluston saapumista. Se on saanut tehdä tilaa amerikkalais-norjalaiselle NASAMS 2 -ohjusjärjestelmälle. Ei välttämättä huonouttaan. Venäläisellä ohjusjärjestelmällä oli kiistattomia vahvuuksia: se lensi kaksi kertaa korkeammalle ja pystyi suojaamaan laajemman alueen kuin seuraajansa. Mutta ohjusjärjestelmillä on tyypillisesti parasta ennen -käyttöpäivä, ja se tuli BUK:lla täyteen. Ohjusten parin vuosikymmenen ikään ehtineiden ajorakettien toimivuutta ei voitu enää taata.

BUK:n poistumisen jälkeen Suomen korkealle yltävässä ilmatorjunnassa on puute, jolle etsitään nyt paikkaajaa.

– Ilmatorjuntamme on nyt hivenen heikommassa tilassa kuin 1990-luvulla, eversti evp. Lappi sanoo.


Lappi on ilmatorjunnan mies henkeen ja vereen ja kirjoittanut runsaasti aselajinsa historiasta. HX-hankkeen puolestapuhujille Lappi on kiusallinen mies. Hän on kyseenalaistanut koko kalliin hävittäjähankinnan mielekkyyden.

– Hävittäjien aika on menemässä ohi. Hävittäjäkone voi suojata kohdettaan vain silloin, kun se on ilmassa. Ilmatorjuntaohjus voi olla toimintavalmiina jatkuvasti, Lappi sanoo.


Lapin mukaan Suomen olisi valmistauduttava myös ballististen ohjusten torjumiseen, sellaisten kuten lähialueille sijoitetut Iskenderit.

– Tosin kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää Persianlahden ensimmäisen sodan aikana, Yhdysvaltain Patriot-ohjukset eivät pystyneet torjumaan Irakin Scud-ohjuksia. 70 vuotta saksalaisten kehittämien V2-ohjusten käyttöönoton jälkeen tekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että ballististen ohjusten torjunta alkaa olla mahdollista, Lappi sanoo.


ILMATORJUNTAMIEHEN mukaan tutkassa näkymättöminä pidettyjen viidennen sukupolven häivelentokoneiden hyödyt ovat osoittautumassa kyseenalaisiksi.

– Metrialueen tutkat näkevät häivekoneet, ei ole olemassa tutkassa näkymätöntä lentokonetta. Myös passiiviset infrapunasensorit pystyvät havaitsemaan häivekoneita.

On totta, että häivekonetekniikka koki takaiskun Jugoslavian sodassa, kun venäläisvalmisteinen S-125-ohjus pudotti amerikkalaisen F-117-pommikoneen. Nyt kone on vedetty pois palveluskäytöstä.

HX-hankkeen piirissä asia nähdään täysin päinvastoin

– Ilmatorjunta ei voi ottaa vastuuta ilmapuolustuksesta. Ilmatorjunta suojaa kohteita, mutta ei ilmatilaa. Kaikissa viime aikoina käydyissä sodissa lentoaseella on ollut keskeinen rooli, hankekoordinaattori Lauri Puranen puolustusministeriöstä sanoo.

Purasen mukaan ballistisen torjuntakyvyn hankkiminen tekee suurvalloillekin tuskaa. Suomen kaltainen pieni maa ei pysty edes haaveilemaan siitä. Ja hävittäjille on edelleenkin käyttöä ilmapuolustuksessa.

– En ole kuullut, että yksikään maa olisi luopumassa hävittäjistä.

Hän ei jaa näkemyksiä, joiden mukaan häiveominaisuus olisi menettänyt merkityksensä tulevaisuuden sotalentokoneilta vaadittavien ominaisuuksien joukossa.

– Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä suunnitellaan uusia hävittäjäsukupolvia, joissa häiveominaisuudet ovat mukana, Puranen muistuttaa.


Hornetin seuraajaksi valittavalla hävittäjällä tulee olla monitoimiominaisuus, ja yhä tärkeämmäksi on noussut kyky iskeä myös maassa olevia kohteita vastaan. Tätä ominaisuutta edustavat jo nykyisten Hornetien aseistukseksi hankitut JASSM-risteilyohjukset. Satojen kilometrien päähän, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelle ulottuvalla täsmäaseella katsotaan olevan pelotevaikutusta.


Puolustusvoimissa Hornetin seuraajan valitseminen sekä merivoimien uusien taistelualusten hankkiminen nähdään välttämättöminä.

– On hyvä, että hankinnoista keskustellaan. Hornetit ja merivoimien seitsemän poistuvaa alusta ovat kuitenkin päätorjuntajärjestelmiä. Jos niitä ei korvata, koko puolustusjärjestelmämme menee käytännössä uusiksi, Janne Jaakkola sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Oaklandin tulipalossa kuolleen suomalaisen Hannan isä: ”Suru on ihan järjetön”

    2. 2

      Kuvat ja video rajusta välikohtauksesta: Vastarintaliikkeen mielenosoittajaa lyötiin – poliisi taltutti hyökkääjän

    3. 3

      Jonna Tervomaan nännikohu ja Ilkka Kanervan taintuminen – Linnan juhlien 5 erikoisinta hetkeä vuosien varrelta

    4. 4

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    5. 5

      Suora lähetys juuri nyt – IS seuraa Linnan juhlia hetki hetkeltä: Presidenttipari vilkutti ylioppilaille

    6. 6

      Simon Cowell tukee Saara Aaltoa: ”Ulkomaalaisen voitto osoittaisi, että show ja yleisö ovat suvaitsevaisia”

    7. 7

      Töölöntorille kokoontunut reilut 200 ihmistä, ratsupoliisit saattoivat Vastarintaliikettä – IS seuraa hetki hetkeltä

    8. 8

      IS:n lukijat äänestivät: Hän on Linnan juhlien kaikkien aikojen kuningatar

    9. 9

      Linnaan menevä 95-vuotias sotaveteraani: Suomalaiset eivät osaa tehdä enää edes riukuaitaa

    10. 10

      Anni Sinnemäki sokeerasi t-paidassa, Hjallis talloi Leena Harkimon mekolle – Muistatko nämä kohut vuoden 2000 Linnan juhlista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä jättihittiä! Tällainen oli Saara Aallon Senaatintorin show – vitsaili Suomen kylmästä säästä

    2. 2

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    3. 3

      Muistatko nämä? Linnan juhlien ikimuistoisimmat tyylit vuodesta 1960

    4. 4

      Saara Aalto esiintyy Senaatintorilla

    5. 5

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    6. 6

      Cheryl, 3, siepattiin uimarannalta 46 vuotta sitten – Australian poliisi uskoo tehneensä merkittävän läpimurron tapauksen tutkinnassa

    7. 7

      Brittimedia hehkuttaa Saara Aallon Helsingin-keikkaa: ”Eeppinen kotiinpaluu!”

    8. 8

      Juuso-karhun isäntä Sulo, 75, sai kutsun Linnan juhliin – näin hän kertoi asiasta karhulle

    9. 9

      Erja-vaimon reaktio Toni Vilanderin Ferrarin kyydissä on näkemisen arvoinen – ”Tän jälkeen sä et aja enää yhtään kisaa!”

    10. 10

      Kansanedustaja Sanna Marin, 31, astelee tyrmäävänä Linnaan – esittelee iltapukunsa upeissa kuvissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. 6

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    9. 9

      Aleksi Valavuori julkaisi matkakuvan Los Angelesista: maisemaotos paljastuikin Ikean sisustustauluksi – some repesi

    10. 10

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Oaklandin tulipalossa kuolleen suomalaisen Hannan isä: ”Suru on ihan järjetön”

    2. 2

      Kuvat ja video rajusta välikohtauksesta: Vastarintaliikkeen mielenosoittajaa lyötiin – poliisi taltutti hyökkääjän

    3. 3

      Jonna Tervomaan nännikohu ja Ilkka Kanervan taintuminen – Linnan juhlien 5 erikoisinta hetkeä vuosien varrelta

    4. 4

      Pelaa Suomi-visaa: Vain suomalainen tietää vastauksen näihin 40 kysymykseen

    5. 5

      Suora lähetys juuri nyt – IS seuraa Linnan juhlia hetki hetkeltä: Presidenttipari vilkutti ylioppilaille

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä jättihittiä! Tällainen oli Saara Aallon Senaatintorin show – vitsaili Suomen kylmästä säästä

    2. 2

      Thaimaan-lento yli 21 tuntia myöhässä – Huhut liikkuvat hermostuneiden matkustajien kesken

    3. 3

      Muistatko nämä? Linnan juhlien ikimuistoisimmat tyylit vuodesta 1960

    4. 4

      Saara Aalto esiintyy Senaatintorilla

    5. 5

      Salainen sähköposti Johaugista paljastui: Norjan hiihtoliiton työntekijät käskettiin hiljaiseksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Raakel Lignellin raju painonpudotus ja tiukka ruokavalio johtivat pysyviin terveysongelmiin: ”Riistäytyi vähän käsistä”

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. Näytä lisää