Stockmann juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Yhtiön historiasta kerrotaan juhlakirjassa Hulluja päiviä, huikeita vuosia (Siltala, 2012).
Suomessa Stockmannin tavaratalot eivät ole merkittävä tekijä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vain kolme Stockmannia. Suomi on Sokosten, Centrumien, Anttiloiden ja nyttemmin Prismojen ja Citymarketien ympärille nousseiden kauppakeskusten hallitsema maa.
Helsingin keskustaan vuonna 1930 avattu tavaratalo on kuitenkin se oikea tavaratalo, jonka vertaista Suomesta ei löydy. Helsingin Stockmann ei ole vain tavaratalo, vaan se on myös tärkeä turistikohde suomalaisten käväistessä pääkaupungissa.
Neuvostoliiton aikana Stockmannin tavaraparatiisista muodostui käsite Moskovan ulkomaalaisyhteisön piirissä. Naapurimaassa levisi hassu väärinkäsitys, sillä monet venäläiset luulivat, että Suomen pääkaupungin nimi on Stockmann.
Neuvostoliiton romahtaessa Stockmann lähti rohkeasti Venäjän markkinoille, ja konsernin liikevaihdosta tulee ulkomailta jo puolet, vaikka vaikeuksia on riittänyt matkan varrella yllin kyllin. Tavarataloja on Venäjällä seitsemän eli yhtä monta kuin Suomessa.
Rahvaan
pariin
Stockmann pyrki pitkään olemaan vauraampien ja tyylikkäämpien henkilöiden tavaratalo. 1960-luvulla lusikka oli kuitenkin otettava kauniisti käteen, vaikka hinnoilla kilpaileminen ja rahvaanomaistuminen tuntui alentavalta.
Konserni levittäytyi halpakauppaan. Hobby Hall -postimyynti sekä vaateketjut Seppälä ja Ruotsista hankittu Lindex ovat tavallisten suomalaisten ulottuvilla paljon paremmin kuin tavaratalot. Eräässä vaiheessa Stockmann omisti jopa Sesto-halpamyymälät.
Lindex on myös Stockmannin kansainvälisin osa, sillä ketju toimii peräti 14 maassa.
Ja rahvas rynnisti myös Stockmannin tavarataloihin viimeistään vuonna 1986, kun Hullut Päivät alkoivat.
Kommentit
Kirjoita kommentti
