Mikä selittää superpakkaset? "Edessämme on yllätyksiä"

Eurooppa on hytissyt viime viikkoina erittäin kovassa pakkasessa jo kolmantena talvena peräkkäin.

Johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta ounastelee, että tänä talvena kylmällä on eri alkuperä kuin tutuilla Itä-Siperiasta saapuvilla korkeapaineilla.

Venäjän luoteisosaan saattaa olla muodostumassa uusi talvinen kylmyyskeskus.

– Nyt on Euroopan-puoleisella Venäjällä ollut korkeapaine, joka ohjaa kylmää ilmaa Keski-Euroopan suuntaan aina Välimerelle ja Algeriaan asti. Kylmä sää kyllä möllöttää Itä-Siperiassa kuten aina ennenkin talvisin, mutta tämä eurooppalainen pakkasaalto on mielestäni tullut lähempää, Alestalo sanoo.

Mikä voisi selittää Norjan ja Uralin välillä sikiävät tulipalopakkaset? Meteorologi kääntää katseensa Jäämerelle.

– Barentsinmeri on nyt liki kokonaan jäätön, ja myös siitä itään sijaitseva Karanmeri on auennut. Lämpimät matalapaineet näyttävät etenevän Norjan ja Huippuvuorten välistä merta pitkin itään.

Lämpö pääsee etenemään avovettä pitkin, se ei suuntaudu mantereelle.

– Näin mantereen päälle vahvistuu korkeapaine. Kylmyys syntyy siinä ikään kuin kotikutoisesti, Alestalo kuvaa.

Forecan päämeteorologi Petri Takala ei hätkähdä ajatusta pakkaskelin uusista piirteistä. Takala sanoo, että edessämme on "kaikenlaisia yllätyksiä", jos ennusteet ilmastonmuutoksesta pitävät paikkansa.

– Tässä on paljon sellaista, mitä emme vielä ymmärrä tai tiedä. Voisi sanoa, että me olemme kaikki mukana ilmaston tieteellisessä kokeessa. Pikkuhiljaa meille alkaa selvitä, miten kokeessa käy.

Nietoksia etelärannikolle

Suomenlahden rannikolla on kahtena edellisenä talvena satanut todella paljon lunta, ja reippaasti sitä on nytkin. Alestalo muistuttaa, että tämä voi johtaa näköharhaan: valtaosassa Suomea lunta on tullut viime vuosina normaalisti.

– Etelärannikon lumimäärät eivät ole ihme. Ne syntyvät, kun erittäin kylmä ilma tulee idästä ja kohtaa lämpimän Suomenlahden.

Alestalo toisaalta myöntää, että sademäärien kasvu on sekin eräs ilmastonmuutoksen signaaleista. Eli kun sattuu satamaan, lunta tai vettä voi tulla kerralla paljon.

Takala vahvistaa, että ilmastoennusteiden mukaan ilmaan päätyy etenkin talviaikaan entistä enemmän kosteutta.

– Silloin periaatteessa pitäisi tulla aiempaa runsaammin lunta.

Klimaatin muuttumisen heikompi oire on Alestalon mukaan meneillään tuulisuudessa.

– Myrskyihin on ehkä tulossa muutosta sikäli, että ne tapaavat mennä entistä pohjoisempaa. Myrskyreitit siirtyvät kohti napoja.

Petri Takala sanookin, että esimerkiksi Suomen myrskyt ovat – otsikoihin päässeistä suurmyrskyistä huolimatta – itse asiassa vähentyneet selvästi 1990-luvun alusta.

– Tuolloin myrskyjä sattui meillä vuosittain 30–40, mutta nyt niitä ei ole moneen vuoteen ollut 30:tä. Itselläni on sellainen näppituntuma, että matalapaineita ei tule Pohjois-Eurooppaan Atlantin yli enää ihan niin usein. Pitempiä sääjaksoja oli aiemmin kesällä, mutta nyt ne saattavat olla yleistymässä myös talvisin, MTV3:n sääennusteista tuttu mustaparta tuumii.