Amerikkalaisia ällistyttää erityisesti yksi piirre Suomen kouluissa.
Kun yhdysvaltalaiset käyvät tutustumassa Suomen kouluihin, heitä hämmästyttää eniten se, miten paljon suomalaiset luottavat toisiinsa, kertoo kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon johtaja Pasi Sahlberg.
–Opettaja kysyy oppilailta hyvin pehmeästi ja inhimillisesti, kuinka moni on tehnyt läksyt. Kun vain puolet viittaa, opettaja muistuttaa, että tehtävien tekeminen on jokaisen omalla vastuulla. Amerikassa oppilas saisi rangaistuksen.
Suomessa viranomaisetkin luottavat koulujen henkilökuntaan: rehtoreilla ja opettajilla on paljon valtaa vaikuttaa opetuksen sisältöön ja opetusmenetelmiin, eikä kouluissa kierrä tarkastajia.
–Amerikkalaisessa koulujärjestelmässä sekä oppilaat että opettajat ovat tilivelvollisia.
Myös valtakunnallisten kokeiden puute ihmetyttää yhdysvaltalaisia.
–He kysyvät, miten Suomessa tiedetään, missä ovat huonot koulut.
Minä vastaan, että meillä luotetaan siihen, että ihmiset tekevät asiat hyvin ja että tarvittaessa apu on lähellä. Emme tarvitse kontrollijärjestelmää, jossa etsitään virheitä ja rankaistaan niistä.
Ihmeellistä on myös se, että Suomessa on osattu yhdistää koulutuksen tasa-arvo ja korkea laatu.
Washingtonin päättäjät hakevat oppia Suomesta
Yhdysvaltalaiset ovat tällä hetkellä niin kiinnostuneita Suomen kouluista, että kun paikallinen kustantamo julkaisi Sahlbergin kirjoittaman kirjan aiheesta, se myytiin loppuun parissa viikossa.
Sahlbergille satelee kutsuja jakamaan viisauttaan; ensi viikolla hän puhuu Washingtonissa joukolle maan korkeimpia koulutuspoliittisia vallankäyttäjiä.
Kirjaa on luettu myös kodeissa eri puolilla maata.
–Olen saanut oppilaiden vanhemmilta ja paikallisten koululautakuntien jäseniltä postia, jossa ihmetellään suomalaisten inhimillistä tapaa suhtautua koulutukseen.
Nokian virheistä oppia
Sahlberg painottaa, että suomalaisten ei pidä jäädä paistattelemaan maineensa valossa. Hän vertaa peruskoulua Nokiaan.
–Nokia teki virheitä ollessaan maailman huipulla: ei osannut eikä uskaltanut ottaa suurta harppausta eteenpäin. Nyt peruskoulussa on sama ongelma. Jos emme uskalla ajatella seuraavaa suurta uudistusta ja pohtia suomalaisen koulun unelmaa ja visiota, meidän voi käydä hassusti.
