Estoril - hillittyä tyyliä

 Onneksi viiden tähden hotellin Palacio Estorilin piccolo jaksoi hymyillä ja olla avulias myöhään illalla, kun saavuimme Lissabonin kentältä majapaikkaamme.

Lentokentällä olikin melkoinen häsäkkä; golfbagin saapuminen koneesta kesti tunnin!

Hermot meinasivat mennä! Pari muutakin asiaa takkusi. Platinum Master Card ei kelvannut missään.

Muuten muutaman päivän reissu oli loistava. 1930-luvulla rakennettu, mutta äskettäin uusittu hotelli Palacio Estoril on huikea ja juuri sopivan matkan päässä äänekkäiden brittituristien valloittamasta Cascaisista.

Vaikka välimatkaa on vain kaksi kilometriä, ero iltaelämän välillä on huikea. Estorilissa on rauhallista, kun taas todella värikkäässä Cascaisissa britit luulevat omistavansa paikan.

Onneksi Estorilissa ja toki myös Cascaisissa on ravintoloita, joissa voi nauttia hyvästä ruoasta melko rauhassa. Kalaa on tarjoilla vaikka kuinka, ja aina se on maukasta.

Tosin turistipaikoissa on turistihinnat, mutta esimerkiksi hotellimme lähellä sijaitsevissa kansankuppiloissa (Yate bar ja Deck bar) oli hinta-laatusuhde täysin kohdallaan.

Estrolissa ei iltaisin ole juuri mitään nähtävää, kun taas Cascaisin kaduilla on mukava kävellä.

Yksi talohelmi on bed & breakfast -hotelli The Pergola House. Vuorokausi tässä piparkakkutalossa maksaa noin 50 euroa, kun meidän hotellissamme kahden kilometrin päässä hinta oli moninkertainen.

Cascaisin putiikkien hinnat ovat melkein samat kuin Suomessa.

Ja onhan paikkakunnalla mielenkiintoisia museoita ja vanhoja linnoituksia. Olen monesti miettinyt, kuinka monta raunioita ihminen jaksaa yhden reissun aikana katsoa - parit per reissu riittävät.

Golfaavalle miehelleni Estoril oli kuin paratiisi. Hotellin oma kenttä tosin oli huonossa kunnossa, Quinta da Marinha puistomainen ja ihan ookoo, Oitavos Dunes puolestaan hyvä. Pinha Longaa mieheni ylisti todella hyväksi.

Muiden golfatessa minä hoidin kuntoani rantabulevardilla, joka oli vain kahden minuutin päässä hotellista ja kulki aivan Atlantin rantaa myöden.

Mukava yllätys oli se, että reitin varrelle oli maahan hakattu kilometrimäärät.

Estorilista hurauttaa puolessa tunnissa, 1,70 eurolla junalla Lissaboniin.

Vanhassakaupungissa on kuin seuraisi katuteatteria. Vaikka oli lokakuu, turisteja oli paljon.