Matkailupomo tilittää: Vallanpitäjät aiheuttavat kärsimyksiä kreikkalaisille!

Kreikkalaisena minulla on oikeus olla vihainen, Evangelos Patouchas sanoo jäätävän rauhallisesti.

Evangelos Patouchasilla nimittäin on varaa sanoa, jos kenellä. Hän tuntee kotimaansa Kreikan, Kreikan matkailun, suomalaiset, jopa ravintolabisneksen. Koulutukseltaan hän on valtiotieteilijä, niitä Platonin perillisiä.

Patouchas veti Kreikan valtion matkailutoimistoa Suomessa vuodesta 1985, väliin jäi viiden vuoden tauko matkatoimiston palveluksessa. Nyt hänellä on oma ravintola El Greco Helsingin Töölössä.

Hän on vapaa sanomaan. Vapaa valtion palveluksesta.

 - Olen vihainen siitä, mitä 30 vuotta yhtä mittaa Kreikkaa hallinneet vallanpitäjät ovat saaneet aikaan; mitä kärsimyksiä he ovat tavallisille kreikkalaisille aiheuttaneet. Nyt nämä samat ihmiset ovat pelastamassa maata. Tämä on historian karikatyyriä, täydellistä suomea puhuva Patouchas sanoo.

Hän tarkoittaa sitä, että maa tärväsi rahansa – ihmisten rahat – kiltayhteiskunnan ylläpitoon. Sen, jossa 20 vuotta yksityistä työnantajaa palvellut henkilö saattoi päästä nelikymppisenä eläkkeelle. EU riensi apuun – ja ”pelastus” tulee siis vanhan vallan populistisin voimin.
Mies hymähtää.

- Olen hyvin vihainen myös viime kesän tapahtumista.

Mielenosoituksissa olivat ne, jotka puolustivat näitä etujaan. Patouchas on kiukkuinen siitäkin, että Kreikka jäi yllättäen pois Pohjoismaiden suurimmasta messutapahtumasta Matka 2011:sta.

Maan oli tarkoitus tehdä come back vuoden poissaolon jälkeen. Vaan ei – ulkoministeriön ylväät nenät nousivat pystyyn Makedonian takia, ja Kreikka jäi viime tipassa tulematta messuille.

-  Kreikalla ei ole varaa leikkiä, vaikka en uskokaan, että se näillä tempauksillaan pystyy tuhoamaan matkailubisnestään.

Matkailu on nimittäin se, millä Kreikka elää. Poliitikot eivät voi viedä pois saaristoa, Välimerta, hyvää ruokaa, ihmisten luonnetta. Ja me suomalaiset rakastamme Kreikkaa.

-  Olen kotoisin Spartan alueelta, siksi viihdyn Suomessa, Patouchas virnistää.

Mikä on tämä Makedonian juttu? Valtiotieteilijä voisi pitää tilanteesta tunnin esitelmän. Patouchas ei sellaiseen lähde. Liian monimutkainen juttu.

- Kreikan olisi pitänyt olla Helsingissä. Matkailumiehenä tiedän, että tällä on mahdollisuus kostautua. Suomi on tunnustanut Makedonian, mutta Kreikan hallitus vaati, että maa osallistuu messuille YK-nimellä Former Republic of Yugoslavia, Makedonia.

Se on meille tuttu euroviisuista. Patouchas korostaa, että kukin maa tulee messuille kunnioittamaan isäntää läsnäolollaan. Messut on paikka, minne ihmiset tulevat hakemaan tietoa. Suomalaiset ovat asiakkaita.
Kreikan historia yltää hirmuisen pitkälle ennen ajanlaskun alkua.

Patouchas luettelee täsmällisesti nykyhistorian kipupisteet vuodesta 1821, jolloin vapautussota ottomaanien kanssa alkoi.

Tämänhetkiset rajat muodostuivat Pariisin rauhassa 1947. Silloin Kreikka sai mm. Kosin ja Rodoksen, Turkin rannikon turistisaaret, jotka Italia oli vuokrannut Turkilta.

Raja Turkin kanssa oli vedetty 1922: seurauksena oli väestönsiirto ja puolentoista miljoonan siirtolaisen massa, josta Suomella on rauhanteon jälkeen noin viidenneksen kokemus.

Ja oli vielä katkera sotilasvallankaappaus noin 40 vuotta sitten.
 Matkailumies on leppymätön Georgios Andreas Papandreun johtamalle sos.dem. -hallitukselle niin kuin edellisillekin hallituksille. Patouchas kutsuu niitä poliittiseksi eliitiksi, joka on ollut kyvytön tekemään välttämättömiä uudistuksia, ja jonka hallinnon myötä osalta kansaa katosi moraali, etiikka ja arvot.

-  Suomi selvisi 1900-luvun alun lamasta, koska täällä oli kykyä kehittää uutta, Nokiat ja muut. Kreikassa on yksi vahva teollisuudenala. Se on kauppamerenkulku, joka hallitsee 16 prosenttia maailman meristä. Mutta se ei tuo koko rahamäärää Kreikkaan.

Kreikka on vuoristoinen, kivinen maa, jonka pitäisi elää maataloudestakin. Melko monta litraa oliiviöljyä pitäisi myydä, Patouchas pudistaa päätään.

Mutta hän uskoo kreikkalaiseen ihmiseen, yrittäjään, joka tekee työtä elämänsä loppuun.

 - Viisi vuotta, ja sitten olemme kuivilla. Näin otaksun.
Tiina Vahtera