Miehet juovat itsensä hautaan ja
nuoriso muuttaa kaupunkeihin. Viena on vahvojen naisten maata.
Karjalan iloiset, inhimilliset ja vieraanvaraiset ihmiset ovat saaneet kääntämään auton keulan useita kertoja vuodessa Vienan erämaita kohti.
Täällä kello käy mennyttä aikaa.
Vuokkiniemi on Vienan Karjalan tärkein pitäjä, totesi
Elias Lönnrot aikoinaan. Kylä on siis nähnyt parempiakin aikoja. Parhaimmillaan vuokkiniemeläisiä oli yli tuhat. Nyt asukkaita on enää vain viisisataa ja heistä eläkeläisiä neljännes. Lapsia kylään syntyy muutamia vuodessa.
Vainaita muistetaan
Vuokkiniemen kylänraitilta vasemmalle jää kalmismaa. Tapana on viedä päivittäin teetä ja pientä purtavaa haudoille. Pidetään muistelumurkinat.
Olenpa löytänyt erään innokkaan tupakkamiehen haudalta puoleksi poltettuja savukkeitakin. Erityisen vilkkaasti kalmot seurustelevat aamupäivisin.
"Jos jatkaa matkaa astumalla, ja kiipeää pienelle harjanteelle, näkee maiseman tsasounoineen ja järvineen", juuri kuin I. K Inhan kirjassa 1800-luvun lopulla.
Kaupan ovi avautuu tasaiseen tahtiin. Miehet kerjäävät kolikoita ja koirat juoksentelevat ympäriinsä. Vuokkiniemi on Vienan karjalaisin kylä. Lähes kaikki sen asukkaat puhuvat karjalaa, joka on hyvin lähellä suomen kieltä.
Heinä kasvaa pihoilla
Uuden kylätalon työpaja tulee tarpeeseen sillä Neuvostoliiton hajottua väki on passivoitunut. Pihoilla ja pientareilla kasvaa heinä.
- Ei ole tarvetta niittää, karjanpito on Kremlin herrain mahtikäskystä kielletty. Yrittävät saada meidät siirtymään pois. Mutta mepä emme lähde kulumallakaan, iäkäs paikallisasukas toteaa.
Lesosen talo laulajistaan, tietäjistään ja karhunkaatajistaan tunnetulla Venehjärven kylällä on rakennettu vuonna 1894. Talon isäntä,
Santeri Lesonen, 50, tunnetaan Karjalassa ja Suomenkin puolella perinteitä arvostavana, mutta uudistusmielisenä ja neuvokkaana miehenä. Santeri on myös taitava luonnonparantaja.
- Sumu nousi aamulla vesirajasta, se on vesisateen merkki,
Nina, Santerin vaimo, tietää.
Pohtiessamme tien kuntoa Venehjärveltä eteenpäin Nina vakuuttaa:
- Piäsee siitä, piäsee ihan varmasti.
Ennenkin näitä teitä matkanneena en olisi siitä niin varma.
Huumorinaisia
Matkalla Kalevalaan pysähdymme Alma Sabosnikovan luona Vuonnisessa. Ennen vireässä kylässä asuu enää vain 30 asukasta.
-Tiedättekö mikä on karjavaunu? Ettekö edes sitä tiedä, Alma kysyy.
Vuonnisen asukkaille karjavaunut tulivat tutuiksi evakkomatkalla. Osa joutui Arkangeliin asti. Käymme myös tervehtimässä
Veera Kieleväistä, joka kertoo olevansa niin nuori, että hampaat eivät ole vielä puhjenneet.
- Huumoriksi pistän!
Suomen-tuliaisia
Kalevala (entinen Uhtua) on piirin suurin kylä, siellä kotiaan pitää yli 5000 asukasta. Kalevalan kylänraittia värittävät pienet ruokakaupat, joita pistää silmään siellä täällä.
Kulkukoira räkyttää auton perään. Savu tuoksuu, lauantaikylvyt ovat lämpiämässä.
Lähdemme Lilja Nikutjevan kanssa kierrokselle. Viemme Suomen-tuliaisia Anni-mummolle, joka talvisin asuu poikansa talossa. Poika on yksi kaupungin silmäätekevistä miehistä.
Anni-mummon nuorin poika Ivan on hilpeällä tuulella.
- Mäne sie pois, kun mie sanon. Mäne mäne, älä häiritse rahvasta, mummo kiusaantuu.
Vakuutamme, että emme häiriinny yllättävästä huomionosoituksesta, eikä kaverini näytä panevan pahakseen, kun Ivan ihmettelee:
- Voiko Suomessa olla noin kauniita naisia?
Auto teiden mukaan.
Ruokaa on - ja viinaa.
Veera Kieleväinen sanoo olevansa niin nuori, etteivät hampaat ole vielä puhjenneet.
Karjalan neitoja.
Kalmismaalla muistellaan vainajia.
Anna Garmujeva oli aikoinaan kolhoosin paras lypsäjä.
Toimittajan kommentti
Ikea hakkaa - ja maksaa?
Kalevalan lastenkodin lapset ovat tulleet vaikeista oloista. Tuliaiset otetaan kiitollisina vastaan, mutta erityisen iloinen lastenkodin johtaja on edellisellä matkalla otetuista lasten valokuvista.
Rakennus on ulkoa suuren remontin tarpeessa, mutta Karjalassa puita hakkaava Ikea on maksanut sisätilojen kohentamista: uutuuttaan hohtavat vessa ja suihkuhuone.
Kohtuus kuitenkin olisi, että huonekalujätti kohdentaisi rikkauksiaan myös paikallisten asukkaiden elinolojen parantamiseen. Karjalan tasavallan hallitus on myöntänyt Ikealle luvan hakata 250 000 kuutiota puuta Vienan metsistä 49 vuoden ajan.
Hinnat Karjalan kaupoissa nousevat koko ajan, mutta elämisen taso laskee. Työttömyyskorvausta saa 50 euroa kuussa: maitolitrakin maksaa jo euron.
Lilja Nikutjeva ostaa edullista maitoa naapurilta, jolla on yksi lehmä.
Hän paistaa vieraille kakkaroita, lättyjä, joilla päivä rajan takana usein aloitetaan.
Auto sukeltaa syvemmälle Vienan Karjalan metsien uumeniin. Ympärillä on ihmeellinen luonto; sinisiä puhtaita järviä, äärettömiä metsiä, pauhaavia koskia, humisevia harjuja ja karuja kallioita. Se, joka on joskus kokenut Vienan Karjalan erämaan rauhan, ei voi sitä koskaan unohtaa.
Pian aukeaa silmiemme eteen kaunis Jyskyjärven kylä, jonka elämänvirta on joki. Siitä kertovat lukemattomat veneet, pyykkiä pesevät naiset, lämpiävät rantasaunat, harmaat tai sinivoittoiset talot töyräällä joen molemmin puolin. Pilkottujen puiden pinot kuuluvat jokaisen talon pihapiiriin.
Sodan jälkeen asiat olivat
Tyynen mielestä vielä hyvin. Jyskyjärvelläkin oli asukkaille töitä ja palveluja. Nyt Karjala on unohdettu, talot ränsistyvät ja nuoriso muuttaa kaupunkeihin.
- Periksi en anna. Kun marjat kypsyvät, juoksen metsään. Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. Niin se on, Tyyne toteaa.
Kommentit
Kuvat
Fakta
Näijn pääset
Vienaan matkustaminenei ole ihan helppoa. Matkaan
päästäksesi tarvitset
viisumin. Katso netistä
mistä viisumia voi anoa.
Rajalla menee aikaa puolesta
tunnista kolmeen
tuntiin ja ylikin.
Kostamuksen ohitettuasi
saat hyvästellä asfalttitiet.
Linja-autolla 150
kilometrin matka Kostamuksesta
Kalevalaan
kestää 4–5 tuntia. Ladalla
pääsee lujempaa. Nykyään
risteyksissä on jo tienviittoja.
Astelu Elias Lönnrotin
ja runokyliä kuvanneen
I. K. Inhan jäljissä ei
ole leikintekoa. Se joka
vaivan näkee ja Vienaan
pääsee, ei näkemäänsä ja
kokemaansa koskaan
unohda.
Kertaviisumi on voimassa
2–30 päivää ja oikeuttaa
yhteen edestakaiseen
matkaan. Viisumi leimataan
maahan tullessa ja
sieltä poistuttaessa. Yhden
käyttökerran jälkeen
viisumi on mitätön.
Ryhmäviisumiin voidaan
kirjoittaa vain Suomen
kansalaisia. Minimikoko
ryhmälle on 5 henkilöä.
Ryhmän on matkustettava
samassa kulkuneuvossa
mennen tullen.
Viisumien
hinnat
alkaen
65 euroa.
