Kristina Katarina viimeisellä etapilla Barbadoksella

Kristina Katarina on saapunut viimeiselle etapille Barbarokselle ja eteisaulan kansi on täyttynyt ”kunniamerkeistä”, joita Itä-Karibian saarien satamadelagaatiot ovat antaneet laivan neitsytvierailun kunniaksi.

Amerikkalaisserkkuja pienempi (ja omasta mielestäni myös persoonallisempi) suomalaisalus ja sen suomalaislasti ovat herättänyt ansaittua huomiota kiertäessään saaria.

Esimerkiksi pari amerikkalaista naureskeli Antiguassa ensin aluksemme koolle, mutta nauru kääntyi pian ihailuksi, kun kerroimme, että tämä alus on tuonut meidät Atlantin yli.

Moni ei ollut myöskään nähnyt ennen suomalaista. Kielen perusteella meidän epäiltiin olevan italialaisia mutta vaalea väritys viittasi kuulemma Saksaan. Suomi kuitenkin osattiin yleensä sijoittaa  kartalle, jos ei ihan paikalleen niin ainakin Eurooppaan.

Suomalaisen nahka ei kestä Karibian aurinkoa kuin muutaman tunnin päivässä, joten onneksi retkitarjottimella on ollut muutakin kuin valkoista hiekkarantaa ja turkoosia merta.

Vanha rommitila maistiaisineen Martiniquella, sademetsä  Grenadassa ja vesiputoukset Tobagossa ovat olleet elämyksiä, joihin olisi ollut vaikea lähteä yksin, vaikka kieli ei olisikaan ongelma. Ranskalaista Martiniqueta lukuunottamatta englanti on virallinen kieli saarilla.