Norsuajelulla on pitkät perinteet Thaimaassa,
mutta mieti kahdesti ennen kuin nouset kyytiin.
Erityisen kunnioitettu ja äärimmäisen harvinainen on "valkoinen elefantti" (Chang Samkhan), jota käytetään vain kuninkaallisiin liittyvissä tilaisuuksissa. Eläin on myös kuvattuna Siamin lipussa. Siam oli Thaimaan nimi vuoteen 1939.
Ei ole liioiteltua sanoa, että elefantit isäntineen (mahout) ovat rakentaneet tuon hienon maan. Kun lännessä on käytetty hevosia ja härkiä, idässä työeläin on ollut maanisäkkäistä suurin eli norsu.
Kovakouraista koulutusta
Elefantilla on suuri symboliarvo ja sen käytännöllinen arvo on ollut mittaamaton.
Hinta on kuitenkin ollut ankara. Kovakourainen koulutus on perua historiasta, jopa jumaluudesta.
Matkailijaa kuljettava harmaa norsu näyttää suloiselta Dumbolta, mutta todennäköisesti sen elämä on yhä perin ankeaa. Elefantinkoulutus on hätkähdyttävän raakaa. Onneksi tilanne on muuttumassa.
Projekti olojen parantamiseksi
Tietokirjailija, tiedetoimittaja Helena Telkänranta käynnisti kuusi vuotta sitten projektin, joka tähtää työnorsujen olojen parantamiseen.
Päärahoittajana on WWF Suomi ja toisena taustayhteisönä WEPA eli Working Elephant Programme of Asia. Projekti alkoi Nepalissa, ja norsunkoulutus on siellä jo muuttumassa eläinystävällisemmäksi.
Thaimaan tilanne on vielä kehno.
Työkouluun kolmivuotiaana
Telkänranta tietää tarkoin työelefantin elämänkaaren, joka alkaa 3-vuotiaana poikasena. Aasiannorsuja on 50000, niistä kolmannes on erilaisessa hyötykäytössä.
Thaimaassa elää noin 2700 norsua.
On harvinaista, että villieläintä käytetään näin laajasti töissä.
Niitä on armeijoilla, metsätyömailla ja luonnonsuojelualueiden vartijoilla ja eniten turistikäytössä.
- Norsu on ihmisapinoiden ja delfiinien ohella älykkäimpiä eläimiä, Telkänranta kertoo.
Paksunahkainen, sympaattinen otus ei ole paksunahkainen. Se tuntee kipua, koska kipureseptorit ovat ihon pinnassa. Koulutuksessa nujerretaan eläimen tahto väkivallalla ja kivulla.
Ajelu ei ole eettistä
- Norsuajelu Aasiassa ei ehdottomasti ole eettistä. Afrikassa tilanne on parempi. Telkänrannan kertoma saa matkailijan omantunnon soimaamaan.
-Poikanen erotetaan emostaan kesken imetysajan. Se sidotaan tolppaan nilkoistaan ja kaulastaan, jolloin se ei pääse liikkumaan. Psyykeä murretaan näin noin viikko.
- Eläin pakotetaan nestehukkaan ja ravinnonpuutteeseen sekä totutetaan koviin ääniin rumpuja paukuttaen.
Takana uskomus
Ikivanhojen tapojen ajatuksena ei ole eläinrääkkäys, vaan hindulainen uskomus, että norsu palvelee ihmistä ja ymmärtää kieltä.
Hindujumala Ganeshan kuva on tehty muistuttamaan elefanttia.
- Jos norsu kieltäytyy yhteistyöstä, ihminen tulkitsee sen kapinaksi.
Traagistahan tässä on, ettei eläin ymmärrä, mitä ihminen sanoo. Silloin otetaan käyttöön teräaseet, bambukepit, kirveet, jopa palavat soihdut.
Norsun korvalehtien takana on erityisen herkkä alue. Pikkunorsua koulutetaan muun muassa viiltämällä sinne avohaavoja. Haavoihin pesiytyviä kärpäsentoukkia häädetään nuotiosavulla, jota norsu joutuu janoissaan hengittämään.
- Aasialaiset tietävät, etteivät länsituristit salli eläinten pahoinpitelyä.
Niinpä norsu kuulee - tai pikemminkin tuntee - kunniansa vasta työn päätyttyä eikä voi ymmärtää rangaistuksen syytä.
Thaimaassa taltutetaan kaksivuotias
Jos olet havainnut sirkusnorsulla mustan silmän, kyse on juuri tästä, rangaistuksesta. Esiintyville eläimille ei haluta arpia.
Thaimaa on vielä norsunkoulutuksen takamaata, samoin Indonesia.
Menetelmät ovat hiukan toiset kuin ne ovat olleet Nepalissa ja Intiassa. Thaimaassa kaksivuotias lapsukainen suljetaan puulaatikkoon ja sen luontoa taltutetaan muun muassa teräasein.
Thaimaassa metsienhakkuu kiellettiin jo 1980-luvulla, mutta työläiselle se ei merkinnyt vapautta. Telkänranta arvioi, että norsuja on myyty i Burman laittomille hakkuille.
Ihmiset eivät matkaile silmät ummessa. Ekoturismi on päivän sana.
- Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöihin on tullut hätääntyneiden turistien yhteenottoja, Telkänranta sanoo.
- Joissakin eläintarhoissa on jo alettu käyttää palkitsevia koulutusmenetelmiä. Työmme Nepalissa on myös ollut kiitollista, koska tuloksia on tullut. Toimimme äärimmäisen hienovaraisesti, sillä eläinten kohtelu ei ole paikallisten ihmisten vika. He tekevät kuten heidän isänsä ja esi-isänsä ovat tehneet.
-Länsimaalainen ei voi mennä neuvomaan, että tehkää kuten sanomme. Toimimme yhteistyössä ja annamme vaihtoehdon.
Lue lisää Helena Telkänrannan luontoprojekteista kotisivu.surffi.net/~heltel1/projektit.html
KUVA: Tiina Vahtera
Norsuille voi käydä huonosti myös sota-alueella. Kuvan norsua kuitenkin lykästi, kun se Sri Lankan tamilialueella astui miinaan, mutta pääsi Pinnawelan orpokotiin.
KUVA: Ilkka Mäkinen
Norsu ja kouluttaja eli mahout.
Kommentit
Kirjoita kommentti
