Mikä pitää neulovan tenorin miehenä?

Moni kollega menee keikan jälkeen kaljalle, mutta tenori Petri Bäckström tarttuu kutimeen.

Luonnonvalkoinen palmikkoneule on jo vähän kulahtanut, mutta tenori Petri Bäckström käyttää sitä edelleen paljon. Neule on hänelle rakas, koska hän on tehnyt sen itse.

Bäckström tunnetaan oopperalaulajana, mutta moni tietää myös hänen neulomisharrastuksestaan. Hänelle neulominen on ennen kaikkea hyvä tapa tasata pulssi ja pysäyttää pää näytöksen jälkeen.

- Moni kollega menee näytöksen jälkeen kaljalle, minä neulon, hän sanoo.

Vaikka neulomista pidetäänkin yhä perin naisellisena lajina, kukaan ei ole rohjennut irvailla siitä Bäckströmille. Asiaa auttaa riittävän maskuliininen olemus, hän uskoo - ja moottoripyörä.

Parhaimmillaan Bäckström yhdistää neulomisen ja laulamisen. Yhdessä sopraano Kaija Nuoranteen kanssa hän esittää Villasukkaoopperaa, jonka punaisena lankana on käsityön uusi tuleminen.

Käsitöiden suosion kasvu on aivotutkimuksen valossa hieno trendi. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen sanoo, että käsitöillä on runsaasti positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan. Käsitöissä käytettävät materiaalit ja töiden kolmiulotteisuus tarjoavat aivoille stimulaatiota. Käsitöiden tekeminen voi tehostaa oppimista ja auttaa palautumisessa. Edes kesken jääneet käsityöt eivät aivotutkijan mukaan ole turhia.

- Niistäkin on syytä olla ylpeä. Ne ovat merkki siitä, että emme pelkää epäonnistumista, vaan uskallamme tehdä asioita, jotka ovat meille vaikeita, Huotilainen sanoo.