Eduskunnasta joululahja Ylelle

Yleisradio sai roiman joululahjan eduskunnasta, sillä kaikkien eduskuntaryhmien yksimielisesti hyväksymä uusi veropohjainen rahoitusmalli turvaa Ylen tulevaisuuden niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Kaksi vuotta kestänyt sohlaaminen Ylen rahoituksesta päättyi, kun asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) esitteli perjantaina Yle-uudistuksen, jossa on sovittu sekä vuoden 2013 alusta voimaan astuvasta 0,64 prosentin Yle-verosta että Ylen valvonnasta ja ohjauksesta.

Uudistuksen myötä talouskohtaisesta tv-maksusta siirrytään henkilökohtaiseen Yle-veroon, joka on alimmillaan 50 euroa ja nousee korkeintaan 140 euroon.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus toteutuu rahoitusuudistuksessa kohtuullisen hyvin. Alle 7318 euroa ansaitsevat ja alaikäiset eivät maksa veroa lainkaan. Maksupinnareille Yle-vero on takaisku. Tv-lupatarkastajaa voi paeta, verokarhua ei.

Myös yritykset ja yhteisöt maksavat Yle-veroa liikevaihdostaan riippuen joko 317 euroa tai noin 634 euroa vuodessa.

Yle-veron vuosittainen kertymä on noin 502 miljoonaa euroa. Yle-vero siirretään valtion talousarvion ulkopuoliseen Yleisradio-rahastoon, josta Yle saa käyttöönsä vuosittain 500 miljoonaa euroa tarkistettuna indeksikorotuksella.

Yle-vero takaa Yleisradiolle kustannusnousuja seuraavan tasaisen rahoituksen riippumatta siitä, mitä ympäröivässä taloudessa tapahtuu. Tämä nostaa Yleisradion selvään etulyöntiasemaan verrattuna viestintäalan kaupallisiin toimijoihin, jotka joutuvat kokemaan talouden huonot ajat ilman mitään takuuvarmaa rahoitusta.

Yleisradio-lakiin esitetyssä muutoksessa Ylen hallintoneuvoston tehtäväksi on asetettu ”arvioida ennakolta merkittävät uudet palvelut ja toiminnot suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen”.

Laki edellyttää, että Ylestä ei synnytetä julkisen palveluvelvoitteensa ulkopuolelle rönsyilevää viestintäjättiä, joka takuuvarman rahoituksensa turvin tuhoaa kaupallisen viestinnän toimintaedellytykset.