Väyrynen ei malta asettua aloilleen

Seepra ei pääse juovistaan eikä keskustan nykyinen kunnia- ja entinen pelkkä puheenjohtaja Paavo Väyrynen halustaan yllättää.

Väyrynen ilmoitti viime tiistaina asettuvansa ehdolle keskustan puheenjohtajaksi. Puolueen kaikki johtopaikat ovat auki kesäkuun puoluekokouksessa Rovaniemellä. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi tähtää jatkokaudelle ja saanee Väyrysen lisäksi muitakin haastajia.

Väyrynen teki hyvän presidenttikampanjan ja palautti sillä puolueensa itseluottamuksen.

Puolue jäi hänelle kiitollisuudenvelkaan, jonka Väyrynen yrittää nyt periä korkojen kera. Velka tulisi kuitatuksi Väyrysen paluulla puoluejohtajaksi 22 vuoden tauon jälkeen. Korkoja olisivat kampanjan matkakustannukset, jotka puolue kunniapuheenjohtajalleen maksaa.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen, että puolue tarvitsee Paavoa. Laaninen tuskin tarkoitti Väyrystä tarvittavan Kiviniemen kaatoon.

Keskusta yhdistyi presidentinvaalissa Väyrysen taakse. Puoluejohdon entisestä kiusankappaleesta tuli äkkiä kultakimpale. Aika on kuitenkin nopeasykkeistä: vanha kiusankappale pilkottaa taas kultauksen läpi.

Nyt keskustassa alkaa valtataistelu, johon Väyrysellä on rajattomasti aikaa. ”Keskustassa olikin muutama seesteinen ja yhtenäisyyttä korostava päivä”, kansanedustaja Anu Vehviläinen huokasi (Helsingin Sanomat 8.2.).

Keskusta pysyy valtataistelun vuoksi puheenaiheena, mikä on harvinaista herkkua oppositiopuolueelle. Asian kääntöpuoli on, että johtajapeli voi viedä huomiota oppositiopolitiikalta, josta Kiviniemi on lopulta alkanut saada otetta.

Maalaisliitto-keskustan on sanottu elävän valtapeleistä. Tilannetta voidaan tulkita niinkin, että puolue löytää taas luonteensa.

Puolueen historiasta muistetaan legendaarisia taistelupareja: Johannes Virolainen ja Ahti Karjalainen, Viljami Kalliokoski ja Urho Kekkonen, Kyösti Kallio ja Juho Sunila... Eivät Kiviniemi ja Väyrynen mitättömien miesten seuraan joudu.