68,8 % - tässä kolme syytä äänestyslaiskuuteen

Äänestysvilkkaus jäi vaalien toisella kierroksella ennätysalhaiseen 68,8 prosenttiin.

Asiantuntijoiden mukaan "äänestyslaiskuuteen" on kolme suurta syytä:

1. Hirmupakkaset.

2. Liian itsestäänselvä lopputulos.

3. Oman ehdokkaan puuttuminen.

- Olen itse tällä hetkellä Lapissa, ja tuolla ulkona on hieman yli 30 astetta pakkasta. Kyllä se varmasti vaikutti yhtenä tekijänä äänestysaktiivisuuteen, arvioi ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sunnuntai-iltana.

Äänestysvilkkaus jäi vaalien toisella kierroksella ennätysalhaiseen 68,8 prosenttiin, kun vielä kuusi vuotta sitten presidentinvaalien toisella kierroksella äänesti 77,2 prosenttia äänioikeutetuista.

Ensimmäisellä kierroksella äänestysvilkkaus oli sentään vielä 72,8 prosenttia, joten pudotusta toisella kierroksella oli 3,9 prosenttiyksikköä.

Politiikan tutkija Rauli Mickelsson puolestaan epäilee, että äänestäjien mielenkiinto yksinkertaisesti lässähti toisella kierroksella.

- Tulos oli monen mielestä aika selvä jo ennakkoon. Toisella kierroksella ei myöskään tullut esiin mitään uutta vastakkainasettelua ehdokkaiden välille, Mickelsson sanoi.

- Moni ajatteli toista kierrosta tavallaan läpihuutojuttuna, Tiilikainen huomautti.

Sekä Tiilikainen että Mickelsson uskovat, että osa uusista nukkujista oli nimenomaan ensimmäisellä kierroksella pettyneitä äänestäjiä, joiden oli vaikea taipua äänestämään kumpaakaan finalistia.

- Niinistön kokoomuslaisuus ja Haaviston parisuhde mieheen olivat varmasti joillekin äänestäjille liikaa, vihreätaustainen Mickelsson sanoi.

- Motivaatio äänestää ei varmasti ollut nyt enää niin suuri esimerkiksi Väyrysen tai Soinin kannattajilla, kun oma ehdokas oli poissa, kokoomustaustainen Tiilikainen arveli.

Alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta molemmat tutkijat näkevät näissä vaaleissa kuitenkin uutta toivonkipinää suomalaiselle politiikalle.

Mickelsson uskoo, että esimerkiksi Haaviston kampanjaa tukeneet nuoret ovat saattaneet saada pysyvämmän politiikka-kipinän.

- Vaalit ovat aina tavallaan rekrytointitilaisuus. Jotkut Haavisto-ilmiöön liittyneet nuoret saattavat jatkaa aktiivisina myös kuntavaaleissa, kun he ovat nyt huomanneet, miten asioihin voi vaikuttaa.

Tiilikainen analysoisi puolestaan tarkasti sen, millainen rooli sosiaalisella medialla lopulta oli näissä vaaleissa ja mitä siitä voisi oppia.

- Sosiaalista mediaa voitaisiin käyttää jatkossa varmasti paljon systemaattisemmin siihen, että saataisiin ihmisiä aktivoitua ja nukkuvatkin mukaan äänestämään.