"Tästä sait mutsi, kun pakotit" - IS:n lukijat kertovat protestiäänien taustat

Juttu protestiäänistä kirvoitti Ilta-Sanomien lukijoilta monia mielipiteitä.

Toimituksen saamissa palautteissa lukijat kertovat syitään protestiäänen antamiseen ja äänestämättä jättämiseen.

-Äänestin (Paavo) Väyrystä kirjoittamalla toisen kierroksen lappuseen numeron 4 ja alle vielä tikkukirjaimilla selvennyksen "VÄYRYNEN", ettei äänestäjän tahdosta jää vahingossakaan epäselvyyttä. Äänestin myös ensimmäisellä kierroksella Väyrystä protestina. Asun kaupungissa Etelä-Suomessa ja yleensä äänestän perussuomalaisia. Kumpikaan toisen kierroksen osanottajista ei ollut minulle sopiva vaihtoehto edes harkittavaks, kertoo nimimerkki Protestoija.

-Kirjoitin lappuun: "Terkkuja mutsille. Tämän sait, kun pakotit mut äänestämään", kirjoittaa nimimerkki Lapsellinen.

Jupella on asiaan toisenlainen näkökulma.

-Protestiäänen jättäminen on kannanotto, kotona istuminen laiskuutta.

-6-2=4, laskelmoi nimimerkki Lamppu ja viittaa Värysen numeroon ensimmäisellä kierroksella.

-Väyrynen olisi ollut oikea presidentti Suomelle. Äijällä on kovaa kokemusta politiikasta. Lisäksi hän uskaltaa sanoa asioista ääneen. Sori vaan hesalaiset, mutta Kehä III:n ulkopuolella on elämää. Äänestin myös toisella kieroksella Paavoa enkä näitä porvareita, julistaa Paavon puolesta.

-Kirjoitin lappuun "Paavo 4 Väyrynen". Ei löytynyt sopivaa presidenttiä minulle näistä kahdesta ehdokkaasta, kirjoittaa nimimerkki Kesk.

-Kirjoitin lippuun terveiset: "Presidentin valinta eduskunnalle". Kun presidentillä ei ole enää merkittävää valta-asemaa, ei presidentin valinnan takia tarvitse vaivata kansalaisia uurnille, toteaa Kalle K.

Suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan esittelee puolestaan nimimerkki Kannanotto sekin.

-Punainen viiva oli valintani vaalilippuun!

Punainen viiva on Ilmari Kiannon romaani, joka sijoittuu ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan vuonna 1907. Kirjassa kainuulaiset päähenkilöt uskovat sosiaalidemokraattien valitsemisen eduskuntaan tuovan paremman elämän, ja päähenkilö Riika Romppanen piirtää äänestyslippuunsa punaisen viivan.

Kun uudistuksia ei kuulu, pohtii viiden lapsen äiti Riika: "Punainen viiva – eivätkö siellä lienekään huomanneet, että se oli kärsivän kansan sydänverellä vedetty?”