Matti, Matias

Ravit

Valikko

Ravit

Pieni pyöreä hevonen sulatti sydämet ensi silmäyksellä – ulkoilee metsässä mukana kuin perheenjäsen

Lempihevonen
Syksyn sensaatiohevonen olisi tuskin saavuttanut menestysputkeaan ilman hellää huolenpitoa.
Vierailu Leppävirran jääraveihin talvella 2011 oli kohtalokas Jouni Honkaselle. Hänen omistamansa Rico Kemp oli jo parhaat juoksunsa juossut, joten silloin 26-vuotiaalla savolaisella oli haaveena löytää oppihevoselleen seuraaja. Sellainen korvaaja, joka toisi hevosmiehelle voittajaseremoniat uudelleen tutuiksi.

Leppävirralla Honkanen iski silmänsä uransa ensimmäistä kilpailuaan juosseeseen 3-vuotiaaseen lämminveriseen ruunaan. Black Dunnock -niminen matalajalkainen ravurinalku oli juuri voittanut debyyttikilpailunsa ja patsasteli ohjastajansa vieressä valokuvattavana.

– Varsan ravin helppous ja tyyli mennä loksahtivat mieleeni. Kun samalla kehuin varsaa vaimolleni Suville, hän sanoi, että tuollainen hevonen meille saisi tulla, Honkanen muistelee.

Black Dunnockista ei tullut vielä sinä päivänä Honkasen pariskunnan omaisuutta. Eikä siitä tullut heidän perheenjäsentään edes samana vuonna. Vasta seuraavana kesänä asiat alkoivat rullata kohtalon polkua pitkin.

– Olin silloin Savossa Taisto Rautiaisella työtä oppimassa, kun hän vinkkasi minulle, että yksi hevonen saattaisi olla kaupan. Se oli juuri sama Black Dunnock, jota olimme ihailleet Leppävirran raveissa.


Honkaset ajoivat katsomaan 4-vuotiasta ruunaa, joka oli palannut Jani Ruotsalaisen ammattivalmennuksesta kasvattajaomistajansa Outi Hännikäisen laitumelle Rääkkylään.

– Kun Black Dunnock käveli meitä vastaan laitumella, se oli pieni ja pyöreä. Itse emmin siinä vaiheessa hieman sen ostamista, mutta vaimoni sanoi iloisena, että hänen puolestaan hevonen voisi yhä tulla meille, Honkanen muistelee.

Honkanen ei suostu kertomaan kauppahintaa. Selvää kuitenkin on, ettei reilun 4 000 euron ansioihin jääneen ruunan arvo voinut olla kovin korkea.

– Sanotaan, että hintalaatusuhde oli kohdallaan, Honkanen myhäilee arvoituksellisesti.

Black Dunnock on ravannut uusille omistajilleen jo 45 000 euron ansiot. Ja mikä hienointa, Honkanen on päässyt sen kanssa voittajaseremonioihin peräti 17 kertaa. Hevonen on saanut myös lempinimen: Peku.

Pelkästään silkkistä tietä Honkanen ja Black Dunnock eivät ole näiden neljän vuoden aikana kulkeneet. Vastoinkäymisiä oli välillä jopa niin paljon, että lyhytpinnainen ihminen olisi viheltänyt pelin poikki.

– Monta kertaa on minunkin uskoni ollut koetuksella. Varsinkin viime vuoden syksynä tuntui siltä, ettei mikään onnistu. Periksi emme kuitenkaan antaneet, vaan usko omaan työhön säilyi koko ajan.


Honkanen kertoo, että juuri kun hän sai loihdittua ruunan voittokuntoon kesällä 2014, sille tuli paha lihasrevähtymä.

– Olin silloin Ypäjän Hevosopistossa, ja koulunkäynti vei enimmän aikani. Revähtymän lisäksi hevonen sairasti muutamia virustauteja.

– Vasta kun muutimme viime vuoden elokuussa Lammille, vastoinkäymiset alkoivat helpottaa. Tämä kesä meni silti vielä takkuillen, sillä vaati oman aikansa, ennen kuin Peku pääsi yli kaikista muutoista ja sairasteluista. Sellaiset tahtovat mennä hevosilla pääkoppaan.

Vajaa kolme viikkoa sitten tärähti. Black Dunnock ravasi Vermon Toto65-raveissa superyllätyksen, joka sai pelurit tolaltaan.

– Ruuna oli jo aikaisemmilla kerroilla antanut merkkejä tulemisestaan. Kuskit eivät vain olleet luottaneet siihen, vaan olivat piilotelleet hevosta muiden takana.

– Pekulla oli Vermossa hyvä lähtöpaikka lyhyellä matkalla. Koska se oli lisäksi näyttänyt kotona vanhoja hyviä oikkuja, sanoin kuskille, että nyt kokeillaan keulasta. Jos kaadutaan, niin kaadutaan saappaat jalassa.

Honkonen kertoo, että Black Dunnock innostui laittamaan parastaan myös varustemuutosten ansiosta. Sille laitettiin vedettävät silmälaput ja jenkkikärryt, mutta sillä ei ollut sekkiä eikä korvapalloja.

Black Dunnock voitti myös kahtena seuraavana keskiviikkona Vermossa. Viime viikolla se oli jo lähtönsä suursuosikki. Tämän viikon lauantaina Honkaset matkaavat hevosensa kanssa Kouvola-ajoon, jossa vastus kovenee entisestään.

 

Panostan hevosten henkiseen hyvinvointiin. Kyse on ihmisen ja hevosen välisen kemian löytämisestä.

Omistaja kuvailee Black Dunnockia kiltiksi, mutta kuumaksi pakkaukseksi, joka vaatii yksilöllistä käsittelyä. Pakottamalla se ei juokse.

– Minusta ruuna on yhden ihmisen hevonen. Se on vähän tuliluontoinen oman arvonsa tunteva herra, joka ei tule toimeen kuin minun kanssani. Elleivät asiat ole Pekun mieleen, se kyllä näyttää sen. Kolmevuotiaana ruuna oli päässyt karkuun Mikkelin raveissa ja kolhinut autoja mennessään, Honkanen tietää.

Black Dunnock ei viihtyisi ammattilaisten suurtalleissa, joissa jäisi ilman samanlaista yksilöllistä huolenpitoa kuin Honkasella.

– Panostan hevosten henkiseen hyvinvointiin. Tykkään rapsuttaa ja antaa niille porkkanoita. Välillä jätän laittamatta kärryt Pekun perään ja lähden kävelyttämään sitä riimusta metsään. Kyse on ihmisen ja hevosen välisen kemian löytämisestä, Honkanen painottaa.

Honkanen kertoo, että hän hevosensa saavat ulkoilla myös paljon tarhassa, mutta yöpuulle ne otetaan aina talliin.

Black Dunnock on menestyshetkinään herättänyt myös muutamien muiden hevosenomistajien mielenkiinnon. Mutta turhaan.

– Ruuna on silmäterämme ja pidämme sen loppuun asti. Se ei lähde täältä millään rahalla, Honkanen vakuuttaa.

Pelaa täällä: Toto.fiMAINOS Rekisteröidy ja pelaa netissä Veikkauksen ravipelejä Suomeen ja Ruotsiin!Lue lisää ›

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt