Valikko

METSÄN HERRA

Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä on pohjoismaiden merkittävin metsäteollisuusjohtaja
Ruotsin talouseliittiin liittyi tällä viikolla uusi jäsen: Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä, 51. Lahden takana Härmälää ei otettu yhtä avosylin vastaan kuin kotimaisissa teollisuuspiireissä, joissa monissa liemissä keitetty vuorineuvos liikkuu kuin hirvi metsässä. Miksi metsäjätin johtoon piti nostaa suomalainen, jonka sukunimeä on vaikea ääntää kolmen ään takia, kyseltiin.

Ruotsalaisten kärttyisyyttä eivät lievittäneet nimityksen perustelut. Härmälää kehuttiin ruotsalaisia ansioituneemmaksi metsäteollisuusjohtajaksi. Tuntui kuin naapurusten maaottelussa olisi tullut kunnolla turpaan.

Härmälä vähättelee ruotsalaisten reaktioita.

Ihmisiin täytyy tutustua, hän sanoo.

Tätä ohjetta Härmälä on noudattanut aiemminkin. Kun valtiollinen Enso hotki kitaansa pienempiä suomalaisfirmoja, Härmälän joutui sammuttamaan kaunan ja vihan liekkejä.

Ennen Enson ja Veitsiluodon fuusiota minulla oli hirveä maine. Minua haukuttiin Veitsiluodon syöjäksi ja vihattiin niin, että jotkut yrittivät estää minua menemästä sinne: nehän ampuu sut, peloteltiin. Siinä se on kuitenkin mennyt.

Härmälä uskoo pärjäävänsä samalla asenteella myös Ruotsissa.

Kun katsoo ruotsalaisia silmiin, niin huomaa, että lihaa, luuta ja nahkaa ne on ihmiset lahden silläkin puolella. Luottamus ei synny käskien vaan hoitamalla asioita hyvin.

Härmälä on selvästi tahtoihmisiä, jonka hinkua rakentaa Stora Ensosta maailman metsäykkönen ei nitistä mikään ei edes kankeaksi moitittu suomenruotsi, jota vääntäessään Härmälä häviää imagotaistelun soljuvasanaisille ruotsalaispomoille.

Yksi osa kielitaitoa on, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. En ole ruotsinkielen mestari, mutta en kärsi ruotsin kammostakaan. Ruotsalaisten kanssa olen aina puhunut ruotsia.

Englanti on onneksi Stora Enson virallinen kieli. Sen merkityksen pitäisi tulevaisuudessa korostua ruotsin ja suomen kustannuksella ainakin, jos Härmälän ja Investorin hallituksen puheenjohtajan Percy Barnevikin visiot toteutuvat.

Stora Enson tavoitteena on maailman metsäherruus. Yhtiöstä ei tule pieniin talousnotkahduksiin sortuva paperitiikeri, vaan voittomarkkoja tahkoava metsien kuningas.

Ei kannata olla turhan vaatimaton. Yhdistyminen on merkittävä liike, mutta kaikkea muuta kuin päätepiste. Olemme päättäneet olla maailman johtava metsäteollisuusyhtiö. Mittarina eivät ole tonnitilastot. Meidän on oltava sijoittajan näkökulmasta alan johtava yhtiö, Härmälä sanoo.

Sanomalehtipaperin ja kartongin tuottajana Stora Enso on jo maailman ykkönen. Liikevaihdolla mitattuna se on maailman neljänneksi suurin metsäyhtiö. Edellä ovat vain pohjoisamerikkalaiset International Paper, Georgia-Pasific ja Kimberly-Clark. Niiden peittoaminen edellyttää uusia yritysostoja.

Maailmanvalloitus ei voi tapahtua uutta rakentamalla vaan löytämällä uusia kumppaneita, Härmälä myöntää.

Uusia kumppaneita hakiessaan Stora Enso aikoo tutkailla niin Aasian kuin Amerikan mantereen suuntaan. Yhdysvaltoihin tunkeutuminen on ollut pohjoismaisille metsäyritykselle kuin taistelua ylivoimasta vihollista vastaan. Myös Enso joutui palaamaan Yhdysvalloista verissä päin ja satoja miljoonia markkoja köyhempänä 1990-luvun alussa, jolloin Härmälä oli noussut Kansallis-Osake-Pankin johtokunnasta Enson valtiaaksi.

Liitto Storan kanssa takaa Härmälän mukaan riittävät resurssit ja vahvan taseen Pohjois-Amerikan valloituksen käynnistämiseksi. Sinne menoa täytyy kuitenkin harkita, koska jenkkifirmat ovat kalliita pilviä hipovien pörssikurssien takia. Kilpailu on raakaa, eikä markkinoilta löydy Stora Enson menevää aukkoa.

Ennen maailmanvalloitukseen rynnistämistä Stora Enson on laitettava kotipesä kuntoon. Remontointia riittää etenkin Storassa, joka on selvästi heikommin kannattava kuin Enso. Molempien yhtiöiden liikevaihdot olivat viime vuonna 30 miljardin markan tuntumassa, mutta nettotuloksissa oli eroa: Ensolla 1,8 miljardia markkaa ja Storalla 1,1 miljardia markkaa.

Härmälä uskoo, että Storan tuloksenparannusohjelma kohentaa vähitellen yhtiön kannattavuutta. Vielä enemmän Härmälä luottaa kuitenkin itseensä. Hän ei suostu suoraan kehumaan olevansa ruotsalaiskollegoitaan parempi metsäteollisuusjohtaja, vaikka perusteita olisi; asiantuntija-arvioiden mukaan Storan omistajien tyytymättömyys yhtiönsä johtajiin oli tärkein syy Härmälän nousuun uuden superyhtiön ykköspallille.

Ruotsalaisomistajista tärkein on Wallenbergien suku. Wallenbergien Investor-konserni omistaa Stora Ensosta noin kymmenen prosenttia.

Härmälä luottaa pärjäävänsä vallankäyttöön tottuneen sukudynastian kanssa, vaikka Financial Times ennusti Wallenbergien pistävän suomalaisjohtajan koville. Wallenbergit ovat tottuneet jyräämään mielipiteensä läpi välittämättä omistamiensa yhtiöiden toiminnallisten johtajien näkemyksistä.

Wallenbergit haluavat olla pitkäaikaisia, merkittäviä ja aktiivisia omistajia. He istuvat Stora Enson hallituksessa ja tuovat esiin omia näkemyksiään. Yhteenliittymisestä käytyjen neuvottelujen aikana meidän oli helppo löytää yhteinen käsitys firman hoitamisesta ja kehittämisestä. En voi kuvitella, että vastakkainasetteluja syntyisi, vaikka lopullisia johtopäätöksiä ei voikaan vielä tehdä.

Wallenbergeista huolimatta Stora Enson suurimmat omistajat ovat suomalaisia. Härmälä tähdentää, että kolme suurinta suomalaisomistajaa valtio, Kansaneläkelaitos ja Varma-Sampo omistavat 35 prosenttia yhtiön äänivallasta. Suomalaisomistuksen osuus voi tippua jyrkästi, jos valtio päättää luopua noin viidenneksen siivustaan.

Härmälä allekirjoittaa yhä teollisuuden toitottaman huolen suomalaisomistuksen kapeudesta, joka voi ajan myötä näkyä myös Stora Enson omistajaluettelossa.

Suomalaisen sijoitusvoiman vähäisyydestä ja kapeudesta on oltu syystä huolissaan. Suomesta puuttuu kansankapitalismi, koska osakesijoittamisen osuus on kansainvälisesti verrattuna erittäin alhainen. Osakesijoitusten osuutta pitäisi nostaa.

Suomalaisista metsäteollisuusjohtajista ruotsalaisyhteistyö olisi ehkä soveltunut Härmälää paremmin UPM-kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelälle. Häntä pidetään Härmälää yhteistyöhakuisempana.

Ensossa Härmälä on tottunut itsenäisiin otteisiin. Niemelän toimintavapautta kavensivat ensin ´kolme bassoa´, Casimir Ehrnrooth, Tauno Matomäki ja Yrjö Niskanen, ja sitten hallituksen puheenjohtajaksi ruvennut L.J. Jouhki.

Härmälä on voinut toimia yksin, kunhan kauppa- ja teollisuusministeriö on pysynyt tyytyväisenä. Wallenbergien ja ruotsalaiskomennon myötä ajat muuttuvat. Määrätietoisen ja nopean, mutta kovissa tilanteissa tyylipisteistä vähät välittävän Härmälän on opittava tiiviimpään yhteispeliin.

Härmälän mielestä suomalaisen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin eroja liioitellaan.

Yrityskulttuurit nähdään helposti karikatyyreinä. Suomalaisten uskotaan menevän raamit kaulassa oven saranapuolelta läpi. Ruotsalaisten luullaan koputtavan kolmesti ja odottavan, koputtavan uudelleen kolmesti ja menevän vasta sitten sisään.

Tämäkin neuvotteluprosessi ruotsalaisten kanssa on ollut aika suoraviivaista etenemistä.

Härmälä painottaa, että Stora Enson kulttuuriin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin lisäksi kolmas tukijalka, Saksa. Siellä työskentelee 6000 ihmistä eli 15 prosenttia koko yhtiön väkimäärästä.

Stora Enso on jo lähtökohdaltaan monikulttuurinen.

Viime vuonna vuorineuvoksen arvonimellä palkittu Härmälä on selkeästi suomalainen. Hän kuuluu kotimaisen teollisuuden ytimeen paitsi työnsä myös luottamustehtäviensä takia. Härmälä on Teollisuuden ja työnantajien TT:n puheenjohtaja ja mukana useiden suuryritysten hallintoelimissä.

Ikävin paikka hänelle oli tappiollisen Amerin hallintoneuvoston puheenjohtajuus, josta hän vapautui viime vuonna.

Joistakin nykyisistä luottamustehtävistä on syytä luopua. Mikään niistä ei ole minulle niin tärkeä, etten luopuisi siitä päätyöni takia.

TT:n puheenjohtajana Härmälä toimii toista kautta. Härmälän talouspoliittista näkemyksistä eniten julkisuutta ovat viime aikoina keränneet optioita ja työttömyyttä koskeneet lausunnot. Johdon optioita kohtaan suunnattua arvostelua Härmälä luonnehti pari viikkoa sitten ´osin perusteettomaksi´. Härmälän pitäisi tietää, mistä puhuu: hänellä on noin kahden miljoonan markan arvoinen optiosalkku.

Fuusio ruotsalaisen metsäyhtiön kanssa on välkkynyt Härmälän mielessä jo pidempään. Pari vuotta sitten hän luonnehti pohjoismaisia fuusioita mahdollisiksi, mutta sanoi, että ´toistaiseksi niissä ei ole ollut mitään järkeä´.

Ainoaksi järkeväksi perusteeksi Härmälä luonnehti suuruuden ekonomiaa. Kaksi vuotta sitten se ei kuitenkaan ollut riittävä syy fuusioon. Nyt oli. Suuruuden ekonomiaa tarvetta korostaa talouden globalisaatio.

Toinen syy oli kotimainen kilpailija Metsäliitto, joka halusi hypätä samaan petiin Enson kanssa. Härmälä antoi Metsäliitolle rukkaset niin kuin useasti aiemminkin.

Yhtiöstä olisi tullut hirvittävän iso. Puun ostajana se olisi ollut alueellisesti monopoliasemassa. Jää kysymään, olisiko fuusio ollut edes kilpailuviranomaisten mielestä mahdollinen.

Lopulliseksi syyksi suuren suomalaisen metsäfuusion kariutumiseen Härmälä sanoo kiistaa ´yhteisestä konseptista´.

Härmälä uskoo suomalaisten metsäyhtiöiden fuusioiden jatkuvan. Vaikka puu kasvaa hitaasti, metsäyhtiöt kasvavat yhä nopeammin ja metsäherroista kasvaa yhä mahtavampia talousruhtinaita. Härmälänkin liikkeenjohtokyvyt joutuvat lähivuosina kovalle koetukselle.

Koskaan ei tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    6. 6

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    7. 7

      Takoma varoittaa konkurssiriskistä

    8. 8

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    9. 9

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    10. 10

      EKP torjui Monte dei Paschin pyynnön – pelastusoperaatio askeleen lähempänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    6. 6

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    7. 7

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    8. 8

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    9. 9

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    10. 10

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää