Valikko

Vakaus- ja kasvusopimus ja rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikka

Euroopan rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikkaan liittyvästä niin sanotusta kasvu- ja vakaussopimuksesta on viime aikoina keskusteltu ja sitä on kommentoitu eri tavoin. Sopimuksen mukaan julkisen sektorin budjettialijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia, ellei viimeisen neljän nejänneksen aikana reaalikasvu ole laskenut kahta prosenttia. Ecofinin ministerineuvosto päätti äänestyksen jälkeen joustaa asiassa Ranskan ja Saksan tapauksissa. Seuraavassa muutamia asiaan liittyviä näkökohtia.

Tarvitseeko Euroopan rahaliitto finanssipolitiikan sääntöjä? Melko yleinen käsitys on: Kyllä.

Miksi? Siksi, että finanssipolitiikan säännöt rajoittavat julkisen sektorin velan kasvua ja tekevät Euroopan keskuspankille helpommaksi keskittyä inflaatiotavoittetta painottavaan rahapolitiikkaan.

Finanssipolitiikan säännöt – jos niistä pidetään kiinni – estävät huonon talouspolitiikkayhdistelmän, nimittäin löysän finanssipolitiikan ja kireän rahapolitiikan, mikä johtaa korkeisiin reaalikorkoihin ja näin heikentää taloudellisen kasvun edellytyksiä.

Voi tietysti kysyä tarvitaanko sääntöjä vai riittääkö, että finanssimarkkinat reagoivat maiden suuriin budjettialijäämiin ja korkeaan julkisen sektorin velkaan. Kokemukset viittaavat siihen, että näin ei ole tapahtunut, eli säännöt ovat hyödyllisiä Emun toimintaympäristölle, jossa jäsenmaiden finanssipolitiikka on hajautettua.

Seuraava kysymys on: Onko kasvu- ja vakaussopimus täsmennetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän on helppo vastata: Valitettavasti ei.

Tällä hetkellä säännöt ovat samanlaisia kaikille rahaliiton jäsenmaille ja painotus on budjettialijäämissä. Parempi sääntö olisi korostaa enemmän julkisen sektorin velkaa siten, että jos velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee, budjettialijäämän sallitaan olla suuremman kuin korkean velkaantumisen maissa.

Tämä lisäisi kannustimia alentaa julkista velkaa, koska se toisi mukaan lisää finanssipolitiikan joustavuutta. Toki sitä nytkin voi saada pyrkimällä olemaan poissa kolmen prosentin rajalta hyvinä aikoina. Tällöin negatiivisiin sokkeihin on helpompi reagoida talouden kehitystä vakauttavasti kuin jos ollaan koko ajan lähellä kolmea prosenttia.

Lopuksi on syytä kysyä: onko nykyinen päätöksentekojärjestelmä, jossa voidaan ryhtyä äänestelemään, sopiva järjestelmä. Tähänkin on helppo vastata. Ei ole.

Näin siksi, että jos säännöistä aletaan tilapäisesti luopua, kuten Ranskan ja Saksan kohdalla on tapahtunut, vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus heikkenee ja sillä on huonoja vaikutuksia. Parempi päätöksentekojärjestelmä olisi pyrkiä automatisoimaan vakaus- ja kasvusopimuksen toteuttamista enemmän sen jälkeen, kun poliittinen järjestelmä on siitä päättänyt.

Rajoittaako kasvu- ja vakaussopimus suhdanteita tasoittavaa finanssipolitiikkaa? Ei normaaliolosuhteissa, jos julkisen sektorin budjettialijäämää pidetään esimerkiksi nollan tasolla. Silloin finanssipolitiikan automaattinen vakautus julkisten menojen ja verojen vastasyklisen käyttäytymisen kautta toimii vakauttavasti.

Tiivistäen: Vakaus- ja kasvusopimus on tarpeellinen Euroopan rahaliitossa, mutta sitä voisi parantaa yksityiskohdissa.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää