Vakaus- ja kasvusopimus ja rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikka

Euroopan rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikkaan liittyvästä niin sanotusta kasvu- ja vakaussopimuksesta on viime aikoina keskusteltu ja sitä on kommentoitu eri tavoin. Sopimuksen mukaan julkisen sektorin budjettialijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia, ellei viimeisen neljän nejänneksen aikana reaalikasvu ole laskenut kahta prosenttia. Ecofinin ministerineuvosto päätti äänestyksen jälkeen joustaa asiassa Ranskan ja Saksan tapauksissa. Seuraavassa muutamia asiaan liittyviä näkökohtia.

Tarvitseeko Euroopan rahaliitto finanssipolitiikan sääntöjä? Melko yleinen käsitys on: Kyllä.

Miksi? Siksi, että finanssipolitiikan säännöt rajoittavat julkisen sektorin velan kasvua ja tekevät Euroopan keskuspankille helpommaksi keskittyä inflaatiotavoittetta painottavaan rahapolitiikkaan.

Finanssipolitiikan säännöt – jos niistä pidetään kiinni – estävät huonon talouspolitiikkayhdistelmän, nimittäin löysän finanssipolitiikan ja kireän rahapolitiikan, mikä johtaa korkeisiin reaalikorkoihin ja näin heikentää taloudellisen kasvun edellytyksiä.

Voi tietysti kysyä tarvitaanko sääntöjä vai riittääkö, että finanssimarkkinat reagoivat maiden suuriin budjettialijäämiin ja korkeaan julkisen sektorin velkaan. Kokemukset viittaavat siihen, että näin ei ole tapahtunut, eli säännöt ovat hyödyllisiä Emun toimintaympäristölle, jossa jäsenmaiden finanssipolitiikka on hajautettua.

Seuraava kysymys on: Onko kasvu- ja vakaussopimus täsmennetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän on helppo vastata: Valitettavasti ei.

Tällä hetkellä säännöt ovat samanlaisia kaikille rahaliiton jäsenmaille ja painotus on budjettialijäämissä. Parempi sääntö olisi korostaa enemmän julkisen sektorin velkaa siten, että jos velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee, budjettialijäämän sallitaan olla suuremman kuin korkean velkaantumisen maissa.

Tämä lisäisi kannustimia alentaa julkista velkaa, koska se toisi mukaan lisää finanssipolitiikan joustavuutta. Toki sitä nytkin voi saada pyrkimällä olemaan poissa kolmen prosentin rajalta hyvinä aikoina. Tällöin negatiivisiin sokkeihin on helpompi reagoida talouden kehitystä vakauttavasti kuin jos ollaan koko ajan lähellä kolmea prosenttia.

Lopuksi on syytä kysyä: onko nykyinen päätöksentekojärjestelmä, jossa voidaan ryhtyä äänestelemään, sopiva järjestelmä. Tähänkin on helppo vastata. Ei ole.

Näin siksi, että jos säännöistä aletaan tilapäisesti luopua, kuten Ranskan ja Saksan kohdalla on tapahtunut, vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus heikkenee ja sillä on huonoja vaikutuksia. Parempi päätöksentekojärjestelmä olisi pyrkiä automatisoimaan vakaus- ja kasvusopimuksen toteuttamista enemmän sen jälkeen, kun poliittinen järjestelmä on siitä päättänyt.

Rajoittaako kasvu- ja vakaussopimus suhdanteita tasoittavaa finanssipolitiikkaa? Ei normaaliolosuhteissa, jos julkisen sektorin budjettialijäämää pidetään esimerkiksi nollan tasolla. Silloin finanssipolitiikan automaattinen vakautus julkisten menojen ja verojen vastasyklisen käyttäytymisen kautta toimii vakauttavasti.

Tiivistäen: Vakaus- ja kasvusopimus on tarpeellinen Euroopan rahaliitossa, mutta sitä voisi parantaa yksityiskohdissa.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    2. 2

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    3. 3

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    4. 4

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    5. 5

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    6. 6

      Suomalaiset innostuivat avaruusaiheisesta tosi-tv:stä: miljoona euroa 43 minuutissa

    7. 7

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    8. 8

      Näin Euroopassa tuhlataan ruokaa: 173 kg/hlö

    9. 9

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    10. 10

      Nokia ja Intel avaavat 5G-testilaboratorion Espooseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    5. 5

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    6. 6

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    10. 10

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää