Taloudellinen integraatio ja verokilpailu

Euroopan unionin laajentumisen ja rahaliiton perustamisen myötä – ja jo aikaisemminkin – taloudellinen integraatio on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet poistuvat tai vähentyvät. Tämä on herättänyt kysymyksen, pitäisikö jäsenmaiden verotusta pyrkiä harmonisoimaan. Monien havainnoitsijoiden mielestä pitäisi, jotta jäsenmaiden kesken ei syntyisi verokilpailua, joka alentaa veroasteita ja johtaa hyvinvointivaltion palvelujen supistumiseen.

Taustalla oleva ajatuskuvio on karkeasti ottaen seuraava: Kun taloudellisten toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet vähenevät tai poistuvat, tuottajat pyrkivät siirtymään maahan, jossa on alimmat veroasteet. Ilman verotuksen koordinointia eli veroasteiden harmonisointia verot ja sitä kautta verotulot ja mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja laskevat, koska maat pyrkivät reagoimaan samansuuntaisesti muiden maiden veroasteiden laskuun.

Onko näin tapahtunut? Monilta osin ei. Kun katsoo yritysveroasteiden kehitystä Euroopan maissa esimerkiksi parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin verotusta ei ole harmonisoitu sopimuksilla, edellämainittu käsitys veroasteiden alentumisesta ei saa empiiristä tukea. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maat saattavat tarjota pääomalle infrastruktuurietuja eli positiivisia ulkoisvaikutuksia. Tällöin maiden on mahdollista pitää liikkuvia tuotannontekijöitä myös tilanteessa, jossa veroasteet ovat naapurimaita korkeammat.

Verokilpailututkimus on paljolti perustunut ajattelukehikkoon, jossa työvoima on liikkumatonta alueiden välillä mutta pääoma liikkuvaa ja jossa oletetaan yritysten kohtaavan puhtaan kilpailun ja vakioiset mittakaavatuotot toiminnoissaan. Aivan viime aikoina on alettu rakentaa talousmaantieteellisiä malleja, joissa epätäydellisestä kilpailusta ja kaupankäyntikustannuksista johtuvat agglomeraatio- eli kasaantumisvaikutukset tuottavat voittoja liikkuvalle tuotannontekijälle. Yrityksillä on kannustin siirtyä alueille, joilla on niille hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia kuten hyvä infrastruktuuri ja paljon kysyntää.

Jos maat kilpailevat veroilla tällaisessa tilanteessa, ydinmaiden – joihin taloudelliset toiminnot ovat kasaantuneet – ja reunamaiden – joissa agglomeraatiota ei esiinny – välille syntyy verokuilu. Tämä tarkoittaa sitä, että ydinmaiden valtiot voivat pitää veroasteita korkeammalla, koska siellä olevat yritykset ansaitsevat paremmin kuin reuna-alueilla. Mutta verokuilu on ei-monotoninen suhteessa talouden avoimuuteen kaupankäyntikustannuksilla mitattuna. Ensin se leventyy ja sitten kaventuu, kun kauppa tulee avoimemmaksi.

Talousmaantieteellisen ajattelukehikon mukaan veroasteiden harmonisointi samalle tasolle ei ole kokonaishyvinvointia kasvattava toimintatapa. Harmonisoinnin sijasta politiikan kannalta parempi vaihtoehto on asettaa verotukselle alaraja. Usein esitetty idea, että harmonisoimaton verokilpailu ajaa hyvinvointivaltion alas, ei siis välttämättä toimi, eivätkä empiiriset havainnot toistaiseksi tue sitä tuotannon sijoituspäätösten suhteen.

Finanssipääoman suhteen tilanne on luonnollisesti erilainen. Verotuksen harmonisointikysymys ei siis ole yksiselitteinen, vaan riippuu taloudellisten toimintojen luonteesta.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Trump käy kalliiksi USA:n matkailualalle – syöksyä jopa 58 %

    2. 2

      Uusi omistaja Venäjältä tai Persianlahdelta? Nesteen työntekijät pelkäävät myyntiä ulkomaille

    3. 3

      Neste heikkeni pörssissä ennen Trumpin puhetta

    4. 4

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    5. 5

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    6. 6

      Lähteet: Terveystalo saattaa listautua pörssiin

    7. 7

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    8. 8

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    9. 9

      Ekonomisti: Nyt uskotaan liikaa yksiöiden vetovoimaan – ”Yleensä paikalliset kuplat puhkeavat”

    10. 10

      Porayhtiö haluaa Helsingin pörssin päälistalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    2. 2

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    3. 3

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    4. 4

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    5. 5

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    6. 6

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    7. 7

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    8. 8

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    9. 9

      Trump käy kalliiksi USA:n matkailualalle – syöksyä jopa 58 %

    10. 10

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    7. 7

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    8. 8

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    9. 9

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää