Valikko

Taloudellinen integraatio ja verokilpailu

Euroopan unionin laajentumisen ja rahaliiton perustamisen myötä – ja jo aikaisemminkin – taloudellinen integraatio on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet poistuvat tai vähentyvät. Tämä on herättänyt kysymyksen, pitäisikö jäsenmaiden verotusta pyrkiä harmonisoimaan. Monien havainnoitsijoiden mielestä pitäisi, jotta jäsenmaiden kesken ei syntyisi verokilpailua, joka alentaa veroasteita ja johtaa hyvinvointivaltion palvelujen supistumiseen.

Taustalla oleva ajatuskuvio on karkeasti ottaen seuraava: Kun taloudellisten toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet vähenevät tai poistuvat, tuottajat pyrkivät siirtymään maahan, jossa on alimmat veroasteet. Ilman verotuksen koordinointia eli veroasteiden harmonisointia verot ja sitä kautta verotulot ja mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja laskevat, koska maat pyrkivät reagoimaan samansuuntaisesti muiden maiden veroasteiden laskuun.

Onko näin tapahtunut? Monilta osin ei. Kun katsoo yritysveroasteiden kehitystä Euroopan maissa esimerkiksi parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin verotusta ei ole harmonisoitu sopimuksilla, edellämainittu käsitys veroasteiden alentumisesta ei saa empiiristä tukea. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maat saattavat tarjota pääomalle infrastruktuurietuja eli positiivisia ulkoisvaikutuksia. Tällöin maiden on mahdollista pitää liikkuvia tuotannontekijöitä myös tilanteessa, jossa veroasteet ovat naapurimaita korkeammat.

Verokilpailututkimus on paljolti perustunut ajattelukehikkoon, jossa työvoima on liikkumatonta alueiden välillä mutta pääoma liikkuvaa ja jossa oletetaan yritysten kohtaavan puhtaan kilpailun ja vakioiset mittakaavatuotot toiminnoissaan. Aivan viime aikoina on alettu rakentaa talousmaantieteellisiä malleja, joissa epätäydellisestä kilpailusta ja kaupankäyntikustannuksista johtuvat agglomeraatio- eli kasaantumisvaikutukset tuottavat voittoja liikkuvalle tuotannontekijälle. Yrityksillä on kannustin siirtyä alueille, joilla on niille hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia kuten hyvä infrastruktuuri ja paljon kysyntää.

Jos maat kilpailevat veroilla tällaisessa tilanteessa, ydinmaiden – joihin taloudelliset toiminnot ovat kasaantuneet – ja reunamaiden – joissa agglomeraatiota ei esiinny – välille syntyy verokuilu. Tämä tarkoittaa sitä, että ydinmaiden valtiot voivat pitää veroasteita korkeammalla, koska siellä olevat yritykset ansaitsevat paremmin kuin reuna-alueilla. Mutta verokuilu on ei-monotoninen suhteessa talouden avoimuuteen kaupankäyntikustannuksilla mitattuna. Ensin se leventyy ja sitten kaventuu, kun kauppa tulee avoimemmaksi.

Talousmaantieteellisen ajattelukehikon mukaan veroasteiden harmonisointi samalle tasolle ei ole kokonaishyvinvointia kasvattava toimintatapa. Harmonisoinnin sijasta politiikan kannalta parempi vaihtoehto on asettaa verotukselle alaraja. Usein esitetty idea, että harmonisoimaton verokilpailu ajaa hyvinvointivaltion alas, ei siis välttämättä toimi, eivätkä empiiriset havainnot toistaiseksi tue sitä tuotannon sijoituspäätösten suhteen.

Finanssipääoman suhteen tilanne on luonnollisesti erilainen. Verotuksen harmonisointikysymys ei siis ole yksiselitteinen, vaan riippuu taloudellisten toimintojen luonteesta.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    4. 4

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    9. 9

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    10. 10

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää