Rahoituksen puute voi tehdä bioalasta ikuisen lupauksen

Etlan tuoreiden tutkimustulosten mukaan biotekniikka tarvitsee pääomasijoituksia ja suuryritysten apua

Biotekniikka-ala pysyy vielä kymmeniä vuosia tulevaisuuden lupauksena. Niin voi päätellä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan vie parhaassakin tapauksessa vuosikymmeniä ennen kuin alasta kehittyy elektroniikan tai metsäteollisuuden kaltainen tukijalka Suomeen.

Etla julkisti maanantaina kirjan Bioteknologia – Tietoon perustuvaa liiketoimintaa. Sitä esittelivät Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, tutkimuspäällikkö Terttu Luukkonen ja Etlatiedon tutkija Raine Hermans.

Tekijöiden mukaan bioala voi kasvaa talouden neljänneksi tukijalaksi Suomessa vain, jos se saa tarpeeksi pääomasijoituksia ja yritykset pystyvät rahoittamaan keksintöjen kehittämisen. Lisäksi pienet bioyritykset tarvitsevat suuryrityksiä, jotka voivat auttaa keksintöjen teollisessa valmistuksessa. Muuten ala voi jäädä ikuiseksi lupaukseksi.

Suuryritysten ja bioyritysten yhteistyöstä on Suomessa lupaavia esimerkkejä. Esimerkiksi tamperelainen biomateriaaliyhtiö Inion on tehnyt yhteistyötä Nokian kanssa. Yhteistyön tuloksena Inionin pystynyt nopeuttamaan tuotantoaan niin, että se pystyy valmistamaan kymmenien biohajoavien ruuvien sijasta parituhatta ruuvia tunnissa.

Metsäjätit myösmukaan yhteistyöhön

Etlalaisten mielestä yhteistyötä bioyritysten kanssa voisivat tiivistää esimerkiksi lääkeyhtiö Orion, kemianyhtiö Kemira ja metsäjätit UPM ja Stora Enso.

– Lääkekehityksessä Orion on avainasemassa Suomessa. Yhtiö on kuitenkin käymistilassa, joten saa nähdä, kuinka aktiivisesti se lähtee mukaan, Hermans sanoo.

Orionissa yhteistyön ainekset ainakin ovat olemassa, sillä yhtiön uudessa hallituksessa istuvat muun muassa bioteknologia-asiantuntijana tunnettu akatemiaprofessori Leena Palotie ja bioyhtiöihinkin sijoittanut Erkki Etola.

Etlan ja Etlatiedon tietojen perusteella Suomeen oli perustettu viime vuoden puoliväliin mennessä 157 biotekniikkayritystä, joista toiminnassa oli 141. Enemmistö niistä on pieniä ja keskisuuria.

Lainoilla on katettuneljännes pääomista

Pienet ja keskisuuret biotekniikkayritykset erottaa muista pk-yrityksistä rahoitusrakenne, sillä vain neljännes niiden pääomista on katettu lainoilla. Kaikilla pk-yrityksillä vastaava luku on yli puolet.

Biotekniikka-alalle on myönnetty julkista tutkimus- ja tuotekehitystukea lähes 400 miljoonaa euroa runsaassa kymmenessä vuodessa. Se on kuitenkin yli puolet vähemmän kuin maksaa yhden lääkkeen kehittäminen myyntiin asti. Koska yritykset ovat alkuvaiheessa ja niiden tulevaisuus on epävarmaa, niiden julkista tukea on arvosteltu runsaasti. Esimerkiksi Orionin pääjohtaja Jukka Viinanen ihmetteli viime vuonna, miksi tukea eivät saa yritykset, joilla on jo näyttöjä ja valmiita tuotteita markkinoilla.

Suurella osalla bioyrityksistä ei vielä ole omia tuotteita myynnissä, ja lähes puolet yrityksistä on tappiollisia. Ne ovat alusta asti suuntautuneet vientiin Suomen markkinoiden pienuuden takia. Tuotteiden kehityskustannukset ovat niin korkeita, että Suomesta kertyvä raha ei kattaisi kustannuksia.

Luukkosen mukaan konkursseja on odotettavissa tulevaisuudessa enemmän kuin tähän asti. Se on normaalia aloilla, jotka ovat vasta kehityksensä alkuvaiheessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    2. 2

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    3. 3

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    4. 4

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    5. 5

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    6. 6

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    7. 7

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    10. 10

      Turvapaikanhakija töihin – näin se onnistuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    4. 4

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    10. 10

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää