Valikko

Eettinen sijoittaminenjäi ajatuksen asteelle

Lemminkäisen kartelliepäilyt ja Wärtsilän työntekijöiden vangitsemiset korruptioepäilyistä ovat nostaneet jälleen keskusteluun yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset.

Sijoittajista ainakin työeläkeyhtiö Varma on ilmoittanut (Taloussanomat 3.4.) harkitsevansa Lemminkäiseen tehtyjen sijoitusten vähentämistä tai uusien sijoitusten lopettamista. Varma omistaa Lemminkäisestä 2,6 prosenttia.

Eettisestä sijoittamisesta on puhuttu paljon Suomessa, mutta käytännössä yrityksen teot ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvissä kysymyksissä ovat ohjanneet vähän sijoittajien valintoja. Edelläkävijöitä ovat olleet institutionaaliset sijoittajat, joista monet ovat laatineet ohjeita eettisen sijoittamisen periaatteista.

Piensijoittajia eettinen sijoittaminen ei edelleenkään näytä kiinnostavan. Suomessa on tarjolla alle kymmenen kestävään kehitykseen keskittyvää sijoitusrahastoa, mutta suurimpienkin rahastojen koko on jäänyt muutamiin kymmeniin miljooniin euroihin.

Tutkimuslaitos Sustainable Investment Research Internationalin mukaan Euroopassa on eettisiä rahastoja runsaat 300. Niiden hallinnassa oli viime vuoden kesäkuussa runsaat 12 miljardia euroa. Rahastojen suosituimmat ostokohteet olivat matkapuhelinoperaattori Vodafonen sekä lääkevalmistaja Pfizerin ja Johnson & Johnsonin osakkeet. Nokia oli 10:nneksi suosituin ostokohde.

Eettisen sijoittamisen suosiota nakertaa se, että yritysten toiminnan ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole helppo ja yksiselitteinen tehtävä. Wärtsilä palkittiin viime vuonna yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kilpailussa, mutta tänä vuonna yhtiö on joutunut selittelemään työntekijöihinsä kohdistuneita korruptioepäilyjä.

Stora Enso tekee puolestaan huolellista ympäristöraportointia, mutta suomalais-ruotsalaisen metsäjätin brasilialainen osakkuusyhtiö Veracel Celulose on ollut toistuvasti kansalaisjärjestöjen hampaissa.

Monet rahastot ja sijoittajat turvautuvat pitkälti ulkopuoliseen asiantuntemukseen yritysten analysoinnissa ja keskinäisessä vertailussa.

Esimerkiksi maailmalla tunnetuin yritysten yhteiskuntavastuuta mittaava indeksi, Dow Jones Sustainability Index (DJSI) perustuu sveitsiläisen Sustainable Asset Managementin (SAM) analyyseihin. Yritykset jaetaan 60 toimialaan, ja kaikille yhteisten kriteerien lisäksi vertailussa otetaan huomioon eri toimialojen erityispiirteet. Arviointiin vaikuttaa ympäristö- ja sosiaalikysymysten lisäksi yrityksen taloudellinen menestys.

Ennemmin tai myöhemmin eettinen sijoittaminen lyö itsensä läpi myös Suomessa. Tähän uskoo ainakin Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija Mika Kuisma, jonka mukaan ympäristöasioita seurataan yhä tarkemmin myös rahoituksen valtavirrassa. Tähän asti yritysten arviointi on painottunut enemmän ympäristöriskeihin, mutta nyt yritysten ympäristötekoja aletaan katsoa myös kilpailukykyä lisäävinä tekijöinä.

– Monet suuret pankit suosivat ekotehokkaita yhtiöitä ja välttävät yrityksiä, jotka eivät hoida ympäristöriskejään ja -vastuitaan kunnolla. Ne sijoittavat mieluummin yhtiöihin, joiden ympäristöriskit ovat hallinnassa ja päästöt mahdollisimman pienet, Kuisma kirjoittaa vastailmestyneessä julkaisussa Ympäristö ja liiketoimi (Gaudeamus).

Kantaansa Kuisma perustelee monilla tutkimuksilla, joiden mukaan ympäristöasioiden hyvä hoito ja investoinnit pienentävät riskejä ja pikemminkin parantavat tuottomahdollisuuksia etenkin pidemmällä aikavälillä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    8. 8

      Käyttäjä kuoli – DNA ei suostunut sulkemaan liittymää

    9. 9

      8 vinkkiä – näin nobelisti kääntäisi Suomen talouden nousuun

    10. 10

      Joka neljäs pientalo on homeessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää