Veronalennukset maksavat itsensä – mutta vain osittain

Presidentti Ronald Reagan yritti aikanaan paikata USA:n liittovaltion suurta vajetta veronalennuksilla. Tätä samaa on nyt yrittänyt myös presidentti George W. Bush, ja tuloskin on ollut samanlainen eli hirvittävän suuri budjettivaje. Tämän niin sanotun Lafferin käyrän ideahan on elvyttää talouskasvua alentamalla veroja ja saada veropohjan kautta enemmän verotuloja kuin niitä menetetään veroprosenttien alentumisessa. Kennedyn aikana tässä onnistuttiin jollain lailla, mutta ei sen jälkeen.

Suomessakin kaivataan säännöllisin väliajoin veroelvytystä, joskin veronalennukset on aina tehty lähinnä rakennepoliittisin perustein. Verojen alentamisella on saatu muutamaan otteeseen näyttäviä tuloksia. Yhteisöveroa alennettiin 1990-luvun alussa reippaasti, ja tästä käynnistyi laman jälkeinen menestystarina, jossa sekä talous että yhteisöverokertymät kasvoivat useita vuosia erittäin nopeasti. Vuoden 2005 alustahan yhteisöveroprosenttia alennetaan jälleen, ja myös tällä alennuksella toivotaan olevan positiivisia talousseurauksia, vaikka kyse on selvästi verokilpailuun liittyvästä puolustuksesta.

Palkkaverotuksen kireys on koettu jos mahdollista vielä suuremmaksi pulmaksi. Veroasteikkoja on kevennetty tuntuvasti vuodesta 1995 lähtien, ja lisäpäätöksiä odotetaan jälleen viimeistään syksyllä, kunhan budjetin menoratkaisut saadaan varmistettua. Veronalennuksista huolimatta verokertymät ovat kasvaneet itse asiassa hämmästyttävän hyvin, mikä osoittaa, että kevennyksillä on ollut kannustavaa merkitystä.

Tutkimuksessakin on todettu, että työn verotuksen kevennysten avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä. Työllisyysasteen kohottaminen on samalla erittäin tärkeä voimavara, jos mietitään mahdollisuuksia alentaa verotusta. Vatt on laskenut, että 100 000 henkilön työllistyminen, joka sattumalta on myös hallitusohjelmassa mainittu tavoite, parantaisi julkisen sektorin tasapainoa noin 1,8 miljardia euroa ja mahdollistaisi kokonaisveroasteen alentamisen noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Silti on muistettava, että vaikka viime vuonna ansiotulojen verotusta kevennettiin vajaalla miljardilla eurolla, työllisen työvoiman määrä supistui hieman.

Välillisen verotuksen puolella veronalennusten vaikutukset ovat eräiltä osin mutkikkaita. Autoveron alentaminen ja sen odotus vaikuttivat merkittävästi autokauppaan. Lisääntynyt kauppa on veronalennuksesta huolimatta ainakin aluksi kasvattanut veron tuottoa. Tämä vaikutus ei välttämättä jää pysyväksi. Samantapainen ajallisesti rajoitettu vaikutus liittyi alkoholijuomaveron alennukseen. Veron myötä halventunut viinan hinta on kasvattanut rajusti myyntiä, jonka ei silti edes toivota jäävän pysyvästi kovin korkealle tasolle.

Useista veronalennuksiin liittyvistä myönteisistä kokemuksista huolimatta alennukset eivät rahoita itseään kokonaan, vaikka karkeasti arvioiden puolet veromenetyksestä voikin tulla takaisin aktiviteetin kasvun kautta. Kaikki veronalennukset eivät lisää toimintaa, ja tätä kautta tulevat hyödyt ovat aina epävarmoja ja toteutuvat vasta pidemmän ajan kuluessa. Veronalennuskaavailuihin onkin suhtauduttu ainakin valtiovarainministeriössä varauksellisesti, jos vastaavia menovähennyksiä ei ole samanaikaisesti nähtävillä.

Varauksista huolimatta veronalennuspaineet ovat myös jatkossa hyvin vahvoja. Paineet liittyvät erityisesti työllisyysasteen nostotarpeeseen, vaikka veron tai sotumaksujen alennusten kustannustehokkuus ei olekaan välttämättä kovin suuri.

Kaikki kansainväliset järjestöt ovat Suomen veronalennusten tarpeesta liikuttavan yksimielisiä.

OECD suosittelee Suomelle veroasteen alentamista, kannustinjärjestelmän parantamista ja eläkeuudistuksen jatkamista työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. EU toteaa hallituksen 70 prosentin työllisyysastetavoitteen vaikeaksi saavuttaa demografisten rajoitteiden takia ja toteaa keinoiksi erityisesti työn verotuksen keventämisen, aktiivisen työvoimapolitiikan ja ennenaikaisen eläköitymisen sääntöjen tiukentamisen.

IMF nostaa esille yhtälailla työnteon kannustimet, eläkejärjestelmän uudistuksen ja työn verotuksen keventämisen. Kaikki laitokset korostavat samalla julkisen menokurin tärkeyttä, jotta uskottavat veronkevennykset Suomessa ovat mahdollisia vaarantamatta julkisen talouden rahoitusasemaa. Selvästikään nämä laitokset eivät luota Lafferin käyrään. USA:n kokemukset ovat hyvä varoittava esimerkki. Eli: verokevennykset ovat oikein, mutta niiden ohella on pidettävä yllä tiukkaa julkisten menojen kontrollia.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    4. 4

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    7. 7

      Italian pankkien osakkeet rymylaskussa

    8. 8

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    9. 9

      Omakotitaloissa hintahyppäys pk-seudulla

    10. 10

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    4. 4

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    5. 5

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    6. 6

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    9. 9

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    10. 10

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää