Valikko

Terveysala pyrkii eroon paperista

Järjestelmien kirjavuus haittana

Terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat potilaan kohtaamista, hänen ongelmansa selvittämistä ja ratkaisujen tarjoamista siihen. Käytännössä tästä tulevat mieleen vastaanottohuoneen keskustelut, leikkaussalin kirkkaat valot tai reseptien kirjoittaminen, mutta asia voidaan ilmaista myös toisin: terveydenhuollon prosessissa on kokonaisuutena paljolti kysymys tietojenkäsittelystä ja -hallinnasta.

”Jos 1970-luvulla sairaalassa sanoin, että tämä työ on 70-prosenttisesti erimuotoista tietojenkäsittelyä, ihmiset huvittuivat. Jos nyt esitän saman väittämän, se ei kummeksuta ketään”, sanoo TietoEnatorin terveydenhuollon tietotekniikasta vastaava johtaja Juhani Kaisanlahti, joka on ollut mukana erilaisissa terveydenhuollon it-tehtävissä vuodesta 1975 lähtien.

Jos terveydenhuollon tietotekninen kehityspyrkimys pitäisi tiivistää kahteen sanaan, sanat olisivat: eroon paperista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei sairaalan tai terveyskeskuksen käytävällä enää nähtäisi sairaanhoitajaa paperinippu sylissään. Kukaan ei enää työntäisi kärryä, jossa siirretään potilastietoja riippukansioissa. Potilaan ei enää tarvitsisi selostaa sairaalassa, mitä terveyskeskuksessa on viimeksi neuvottu, sillä sairaalalääkäri näkisi sen kaiken suoraan päätteeltään.

Erot sairaaloidenvälillä suuret

Kuinka pitkällä tässä ollaan? Tampereen teknillisen yliopiston terveydenhuollon tietotekniikan ja telelääketieteen professori Kari Mäkelä hahmottaa terveydenhuollon tietotekniikan kehitystä janalla nollasta kymmeneen.

”Kokonaisuutena ollaan ehkä kakkosen tai kolmosen paikkeilla”, Mäkelä arvioi.

Erot yksiköiden ja toimintojen välillä ovat suuret. Monet hallinnolliset asiat, kuten ajanvaraustoiminnot, on täysin tietoteknistetty jo parikymmentä vuotta sitten. Mäkelän mukaan voidaan kyllä sanoa, että tätä nykyä kaikki keskussairaalat hyödyntävät tietotekniikkaa, mutta on aivan eri asia, mitä ”hyödyntäminen” tosielämässä tarkoittaa.

”On yksiköitä, joissa tietokone käytännössä vain korvaa sähkökirjoituskoneen. Jokin dokumentti kirjoitetaan tietokoneella ja tulostetaan sen jälkeen paperille. Jos sanotaan, että jokin sairaala käyttää jotain järjestelmää, tämä voi käytännössä tarkoittaa sairaalan yhtä osastoa tai yhtä toimintoa”, Mäkelä kuvaa.

TietoEnatorin Kaisanlahden mukaan terveydenhuoltoalan tietoteknisen kehityksen pitkällä kaarella ollaan nyt vaiheessa, jossa aineistojen digitalisoiminen on jo pitkällä, ja nyt on meneillään erillisten järjestelmien integrointi sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä.

”Seuraavana on vuorossa terveydenhuollon järjestelmien yhdistyminen vanhustenhuollon tietojärjestelmiin”, Kaisanlahti uskoo.

Toimintakulttuurithidastavat

Jos terveydenhuoltoalaa vertaa moniin muihin toimialoihin, tietotekniikan käyttöönotto tuntuu nihkeänlaiselta. Siinä, missä monilla toimialoilla it:hen kuluu budjetista 7-10 prosenttia, sairaaloissa vastaava luku on pari kolme prosenttia.

Rahan puuteko hidastaa? Kyllä ja ei, professori Mäkelä sanoo.

Hänen mukaansa suurin hidastava tekijä on toimintakulttuuri eli ihmisten tapa tehdä työtään. Terveydenhuoltoalan henkilöstö on kiinnostunut ihmisistä, potilaistaan, ja tietotekniikka ”itseisarvona” kiinnostaa hyvin harvoja.

”Toinen iso asia on tietenkin se, että sairaaloissa kaikki uudistustyö on tehtävä samaan aikaan, kun potilaita hoidetaan normaaliin tapaan. Autotehtaan voi ajaa joksikin aikaa alas, jotta uudet järjestelmät saadaan otetuksi käyttöön. Sairaalaa ei voi”, Mäkelä sanoo.

Vanhaa kivimuuriapurkamassa

TietoEnatorin Kaisanlahden mukaan terveydenhuollon tietotekniikan uudistumista hidastaa olennaisesti se, että vuosikymmenten aikana rakennetut, jopa useat sadat erilliset tietojärjestelmät on korvattava integroiduilla, laajemmilla kokonaisratkaisuilla. Tämä joudutaan tekemään vaiheittain hyvinkin pitkän ajan kuluessa.

”Kyseessä on hyvin vaativa migraatioprojekti, joka tehdään ensimmäistä kertaa, eikä sitä ole näin ollen käytännössä harjoiteltu”, Kaisanlahti sanoo.

”Vanhan kivimuurin purkaminen on työlästä. Olisi niin paljon helpompaa hankkia vain jälleen uusi kivi ja kiillottaa vähän vanhoja. Kokonaisen tuotannonohjausjärjestelmän rakentaminen tässä ympäristössä niin, että yksikkö pystyy häiriöttä jatkamaan toimintaansa koko ajan, on mittava työ.”

Toiminnanohjausta ja asiakashallintaa

TietoEnatorin Effica-järjestelmä on käytössä kaikkiaan noin 140 terveyskeskuksessa. Järjestelmä on käytössä myös seitsemässä keskussairaalassa. Alan toinen suuri toimija on WM-Data Novo Pegasos-järjestelmineen.

Kaisanlahden mukaan terveydenhuollon tietohallinnossa yhdistyvät tietotekniikka-alan tunnetut lyhenteet ERP (Electronic Resource Planning) ja CRM (Customer Relationship Management).

”ERP:tä on kaikki se, mitä tehdään potilastiedon digitalisoinnissa sairaalan tuotantoprosessin automatisoimiseksi. CRM:ää ovat asiakkaan eli potilaan palvelemista tukevat ratkaisut. Se, että esimerkiksi terveyskeskuksen ja sairaalan välinen tiedonvälitys sujuu saumattomasti, on tietenkin potilaan etu.”

Käyttäjiltä tuleva paine nopeuttaa muutosta

Terveyskeskukset ovat olleet toimintojensa tietoteknistämisessä keskussairaaloita tuntuvasti nopeampia. Kuitenkin kolmisen vuotta sitten myös keskussairaaloissa tapahtui professori Kari Mäkelän mukaan ”nytkähdys”, jonka aikana viimeisetkin sairaalat innostuivat mahdollisuuksista kehittää tietotekniikkaansa. Keskussairaalat ovat kääntyneet alan suurten järjestelmätoimittajien puoleen, ja yliopistosairaaloilla on oma keskinäinen kehityshankkeensa.

”2000-luvun alussa oli vaihe, jossa sekä tekniikka että toimintakulttuurit olivat tulleet otollisempaan vaiheeseen. Kolmas merkittävä tekijä oli ja on käyttäjiltä tuleva paine. Terveydenhuoltoalan henkilöstö osaa jo vaatia tuekseen tasokkaampaa tekniikkaa”, Mäkelä sanoo.

Järjestelmien yhteen-sopivuus etusijalla

Mitä tapahtuu terveydenhuollon tietotekniikassa seuraavien viiden vuoden aikana? Mäkelä arvioi, että lähivuosien megatrendi on suurten, järeiden järjestelmien integroituminen lähemmäksi toisiaan.

”Tähän suuntaan vie tekninen kehitys, mutta tietenkin myös se, että sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää järjestelmien yhteensopivuutta eri toimijoiden välillä.”

Suurten järjestelmien välinen lähentyminen tarkoittaa Mäkelän mukaan jossain vaiheessa myös entistä joustavampaa tiedonkulkua paitsi terveydenhuoltoalan julkisen sektorin erilaisten toimijoiden välillä, myös yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä.

”Toinen suuri suuntaus on organisaatioiden toimintatapojen muuttuminen. Suuret säästöt ja toiminnan tehostuminen syntyvät juuri siitä. Tulevaisuudessa organisaatio ei rajoitu seiniin, vaan voidaan toimia hajautetusti ja tehokkaasti. Erityisalojen palvelunsaanti voi keskittyä niin, että palvelun laatu parantuu.”

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa valtakunnallista rannevammojen hoitokeskusta, jossa on tarjolla paras mahdollinen hoito, ja joka voi tietenkin sijaita missä päin maata tahansa.

Röntgenkuvat digitaalisiin potilaskertomuksiin

TietoEnatorin Kaisanlahden mukaan lähivuosina on odotettavissa kovia paineita terveydenhuoltoalan henkilöstön taholta. Nuoret lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat jo kotonakin tottuneet käyttämään tehokkaita tietokoneita, eivätkä he hyväksy työpaikallaan huonosti palvelevia, vanhentuneita järjestelmiä.

Teknisessä kehityksessä Kaisanlahti pitää edelleen tärkeimpänä vanhaa tuttua asiaa, potilaskertomuksen digitalisoimista.

”Toinen tärkeä asia ovat kuvantamisen kehitys ja kuvien - vaikkapa röntgenkuvien - integrointi digitaalisiin potilaskertomuksiin.”

Yksittäisistä kehityskohteista hän mainitsee puheentunnistuksen menetelmät potilaskertomuksen laadinnassa. Uusimmissa järjestelmissä lääkärin sanelu ilmestyy ruudulle liki samaa tahtia puheen kanssa, jolloin tarkistaminen ja korjaaminen on helppoa. Espoon terveyskeskus on tehnyt päätöksen tämän tekniikan kokeilusta käytännön työssä.

Potilaat itse tietokantoja selaamaan

Kaisanlahden tulevaisuusvisioissa esiintyy myös itsepalvelu: ”Kun pankkiasiointi hoidetaan itsepalveluna, kulut ovat alle kymmenesosa entisestä. Terveydenhuollossa päästään rahamääräisesti suuriin summiin, jos sadan euron tapahtuma voidaan hoitaa kymmenellä eurolla.”

Luontevia itsepalvelutoimia olisivat Kaisanlahden mukaan monet rutiiniluonteiset seurannat, kuten vaikkapa diabeteksen hoito.

”Uskon, että vuoteen 2010 mennessä kaikista terveydenhuollon tietokantahauista jopa puolet voi olla potilaan itsensä tekemiä. Potilas käyttää tietoa terveydentilansa seuraamiseen ja itsestään huolehtimiseen. Kiinnostus omaa terveyttä kohtaan on suurta, joten kysyntää tällaiselle kyllä on.”

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    2. 2

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    3. 3

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    4. 4

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    5. 5

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    6. 6

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    7. 7

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    8. 8

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    9. 9

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    10. 10

      Valtorin yt-neuvottelut päättyivät – irtisanoo enintään 90

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    7. 7

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    8. 8

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    9. 9

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    10. 10

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää