Valikko

Rukajärven tiellä

Eri puolille Suomea on noussut useita keskuksia, jotka havittelevat elokuvia ja tv-sarjoja. Tavoitteena on työllistää paikallisia ihmisiä ja yrityksiä sekä synnyttää alueelle omia tuotantoyhtiöitä.

Rukajärven tiestä se alkoi. Tuotantoyhtiö Matila & Röhr kuvasi 1998 Kainuun korvessa menestyselokuvansa ja osoitti, että elokuvan kuvaukset voivat jättää maakuntaan huomattavasti rahaa ja työllistää paikallisia. Elokuvan 2,3 miljoonan euron budjetista jäi Kainuuseen noin puolet.

Samoihin aikoihin alkoi suomalaisen elokuvan nousukausi ja monet maakunnat näkivät tilaisuutensa tulleen. Ensin heräsi Oulu, missä oli jo Rukajärven tien aikoihin suunnitelmat alueellisen keskuksen perustamisesta.

Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM perustettiin 1999, ja ensimmäiset tuotannot se sai vuonna 2000. Sen jälkeen POEM on tukenut 67 elokuvatuotantoa alueella. Toiminnanjohtaja Markku Flinkin mukaan tavoitteet on saavutettu.

– Olemme kolmen viime vuoden aikana investoineet tuotannolliseen toimintaan 1,6 miljoonaa euroa. Tuotantojen taloudelliset vaikutukset ovat olleet alueella 6,2 miljoonaa euroa, Flink kertoo.

– Euro palautuu siis vähintään kolminkertaisena, jopa nelinkertaisena alueelle. Se on kannattavaa toimintaa ja sen takia siihen on perusteltua ohjata julkista rahoitusta.

Sittemmin keskuksia on perustettu Satakuntaan, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Elokuvatuottajan mielestä neljä keskusta on Suomen kokoisessa maassa paljon.

– Ovat ne ainakin haasteellisen tehtävän edessä, muotoilee Suomen elokuvatuottajien keskusliiton puheenjohtaja Lasse Saarinen.

Innostuksen taustalla on Trollhättanin menestystarina: pieni kaupunki Lounais-Ruotsissa on onnistunut reilussa kymmenessä vuodessa rakentamaan menestyvän tuotantokeskuksen ja pysäyttämään autoteollisuudesta eläneen kaupungin taantumisen.

Ruotsissa kuvataan Saarisen mukaan kuitenkin 25–30 pitkää elokuvaa vuodessa, kun Suomessa vain kymmenkunta. Trollhättan houkuttelee sijaintinsa vuoksi joka vuosi muutaman elokuvan myös Tanskasta ja Norjasta.

Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on lähdetty yleensä maisemien takia.

– Jollei tarina ole sellainen, että se automaattisesti sijaitsee muualla kuin Uudellamaalla, pitää muualla kuvaamisesta saada taloudellista etua, Saarinen tiivistää.

Jos alue pystyy rahoittamaan osan siellä kuvatusta elokuvasta, sillä on Saarisen mukaan mahdollisuus saada tuotanto.

Nakkilaan pystytetty Villilä aikoo tulevaisuudessa tarjota siellä kuvattaville elokuville rahoitusta perustettavan rahaston kautta. Toiminnanjohtaja Aarne Norbergin mukaan kyseessä on elokuvien riskirahoitus.

Villilällä on kovat tavoitteet. Norberg visioi, että Nakkilassa kuvataan muutaman vuoden päästä 5–6 elokuvaa vuodessa.

Jos elokuvia tehdään silloin yhtä vähän kuin nyt, puolet suomalaisista elokuvista kuvattaisiin Nakkilassa.

– Trollhättanin tapaisia studiokeskuksia, joilla on liiketaloudellista merkitystä, ei mahdu kuin yksi Suomeen, Norberg toteaa.

Maakunnissa pyritään siihen, että tuotannoissa käytetään mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja työvoimaa. Joensuuhun elokuvia haalivan East Finland Film Commissionin projektijohtaja Jenni Lähteenmäki uskoo, että tulevaisuudessa iso osa työvoimasta löydetään Joensuusta.

Useimmiten elokuvien ohjaajat haluavat valita ainakin taiteellisesti vastaavat ihmiset itse.

– Teknisesti toteuttavan työn tekijät, kuten valoassistentit voidaan koota alueeltakin, Lasse Saarinen arvioi.

Tv-tuotannot, esimerkiksi pitkät tv-sarjat, ovat Saarisen mielestä realistisempi pohja alueellisille keskuksille, koska elokuvatuotantojen saaminen säännöllisesti on vaikeaa. Tv-tuotannoissa ei myöskään ole yleensä yhtä suuret taiteelliset vaatimukset kuin elokuvissa, jolloin suurempi osa henkilöstöstä voidaan löytää alueelta.

Maakuntien tuotantokeskuksista ei tunnusteta, että verinen taistelu elokuvatuotannoista olisi aluillaan. Kukin pyrkii löytämään oman tonttinsa erikoistumalla.

Esimerkiksi Oulussa haetaan kasvua myös peliteollisuudesta, Vaasassa taas on erikoistuttu tv-tuotantoihin, erityisesti digi-tv-palvelujen kehittämiseen.

Ainoastaan Villilä aikoo keskittyä pelkästään pitkiin elokuviin. Aarne Norbergin mielestä vain niistä voi saada tarpeeksi rahaa, jotta toiminta olisi liiketaloudellisesti kannattavaa.

Norbergin mukaan alueen yritykset saavat alkuvaiheessa vain lisäbisnestä elokuvista. Pelkästään elokuvatuotantoja palvelevilla paikallisilla yrityksillä on menestymisen edellytykset vasta, kun alueella kuvataan 5–6 elokuvaa vuodessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    8. 8

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    9. 9

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    10. 10

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää