Onko Euroopan unionintietoyhteiskuntastrategia kestävä?

Keskusteltaessa tietoyhteiskuntastrategioista esille nousee kysymys siitä, mikä tietoyhteiskuntastrategioiden suhde on televiestintämarkkinoiden vapauttamiseen. Markkinoiden vapauttaminen myös televiestinnässä oli pääkysymys Euroopan komission Bangemann-raportissa vuonna 1993 ja Action Planissa vuonna 1994. Markkinoiden liberalisointi voi olla se aloite, joka nousee voimakkaimmin esille niistä tietoyhteiskunta-aloitteista, joista keskusteltiin jo 1990-luvun alkupuolella Euroopassa.

Televiestintämarkkinoiden vapauttaminen pitää ymmärtää olennaisena osana EU:n tietoyhteiskuntastrategiaa. Vaikka erilaisia käsityksiä tietoyhteiskuntastrategian osista ja suunnasta on ollut esillä, EU:n yleinen strategia voidaan nähdä vastauksena teknologian ja kansainvälisen talouden kehitykselle ja yleisesti osana markkinoiden vapauttamista. Voidaan otaksua, että yhteisymmärrys EU:n tietoyhteiskuntastrategiasta on varsin laaja EU-maiden päätöksentekijöiden keskuudessa. Toki yhteisymmärrys heilahtelee ja eri yksityiskohdat painottuvat riippuen kyseisen maan kehitysvaiheesta ja toimijoista.

EU:n televiestintämarkkinoiden ja radio- ja TV-markkinoiden strategioissa voidaan nähdä selvä eroavuus. Televiestintämarkkinoiden kehittämisessä painopiste on selvästi ollut vapauttamisen ja deregulaation puolella. Esimerkiksi markkinoilla toimiville yksityisille yhtiöille on annettu vapaus investoida televiestintäverkkoihin.

EU:n strategia radio- ja TV-toiminnassa painottaa kulttuuripolitiikkaa, ja sen voidaan väittää olevan julkisen edun logiikan hallinnassa. Media-alalla poliittisena pyrkimyksenä on ollut säilyttää julkinen sfääri, joka edustaa moniarvoisuutta ja kansallista itsemääräämistä. Tavoite on ollut tarjota moninainen media-kokonaisuus, joka sisältää sekä julkisia että yksityisiä mediatoimijoita.

EU:n tavoitteena on yhtenäistää televiestinnän ja radio- ja TV-toiminnan strategiat yhteen yleiseen tietoyhteiskuntastrategiaan. Tämän vuoksi EU:ssa on jouduttu ottamaan huomioon eriäviä intressejä, kuten vastakohtaparit taloudelliset ja kulttuuriset intressit sekä paikalliset ja globaalit intressit.

1990-luvun alkupuolen jälkeen painopiste EU:n laatimissa tietoyhteiskuntakehittämistavoitteissa on selvästi ollut taloudellisissa intresseissä. Tämä ei koske pelkästään televiestintämarkkinoiden kehittämistä. Myös mediapuolella edellytykset ja intressit ylläpitää laajaa niin sanottua public service -toimintaa ovat muuttuneet. Muutokset, joilla on ollut vaikutuksia muun muassa public service -yhtiöiden organisaatioon, talouteen sekä ohjelmatarjontaan, ovat seurausta yhtiöiden taloudellisista realiteeteista, kiristyvästä kilpailutilanteista – ja ilmiselvästi myös sovelletusta strategiasta tai politiikasta.

On kyseenalaista, voidaanko nykyisellä tietoyhteiskuntastrategialla ylläpitää ja turvata tiedon, informaation, ideoiden, mielipiteiden ja kulttuuristen aktiviteettien vapaa ja tasapainoinen liikkuvuus. Jos tavoitteena on saada kokonaiskuva ajetusta tietoyhteiskuntastrategiasta eikä vain tietystä taloudellisesta tai teknologisesta näkökulmasta, pitäisi myös ottaa huomioon sovelletun strategian seuraukset ja sen vaihtoehdot. Ainoaa oikeaa tietä ei ole.

Väitettä EU:n tietoyhteiskuntastrategian kestämättömyydestä voidaan perustella sillä, että EU:n johtavat päätöksentekijät, strategianlaatijat ja markkinatoimijat eivät ole ottaneet riittävästi huomioon tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Toisin sanoen kehitys digitaaliseen tietoyhteiskuntaan tai talouteen on ehkä liian sinisilmäisesti annettu mennä vapaan markkinalogiikan mukaan.

Kirjoittaja on media- ja tekijänoikeuden tutkija Vaasan yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    2. 2

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    3. 3

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    4. 4

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    5. 5

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    8. 8

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    9. 9

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    10. 10

      Markkinoiden Ranska-hermoilu helpotti hieman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    2. 2

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    3. 3

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    4. 4

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    5. 5

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    6. 6

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    7. 7

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    8. 8

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    9. 9

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    10. 10

      Jarmon, 55, lähi-Siwa joutui lakkautuslistalle – ”Voi kehveli, tämä oli paras kauppa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää