Valikko

Kanna vastuusi, yritys!

Henkilö: Työelämän tutkija Asko Suikkanen ihmettelee, miksi Suomessa vaietaan työmarkkinoiden todellisista ongelmista. Hän uskoo, että vastedes työnantajakin joutuu ottamaan enemmän sosiaalista vastuuta väestään.
Suomi on muuttunut teollisesta yhteiskunnasta riskiyhteiskunnaksi, sanoo Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkanen. Tutkija on huolestunut siitä, miten helposti me olemme hyväksyneet sen, ettei yritysten enää tarvitse nähdä työntekijöitään muuna kuin työvoimana.

Kapitalistien perikuvat, viime vuosisadan teollisuuspatruunatkin kantoivat enemmän vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista kuin nykyiset alihankintakeskeiset pörssiyhtiöt. Taka-ajatuksena oli tietenkin huolehtia oman väen työkyvystä ja -tehosta, jotta he voisivat rikastuttaa isäntäänsä vieläkin enemmän. Mutta silti.

Ammatteihin liittyvä yhteisöllisyys, ylpeys omasta työpaikasta ja sosiaaliset turvaverkot ovat heikentyneet. Työntekijä saa varautua siirtymään osastolta toiselle, vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia, kouluttautumaan uudelleen, muuttamaan asuinseutua kyselemättä. Silti työsuhde ei ole pysyvä olotila.

Suikkanen varoittaa, että riskiyhteiskuntaan siirtyminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Aluksi työmarkkinoiden muutoksia ja niihin liittyviä uhkia vähätellään, koska usko jatkuvaan kehitykseen, loputtomaan taloudelliseen kasvuun ja muihin teollisen yhteiskunnan perustotuuksiin on vielä vankkumaton.

– Suomessa työmarkkinaosapuolet ja niiden tutkimuslaitokset hallitsevat työelämäkeskustelua. Puhutaan niistä aiheista, jotka ovat työnantajien ja ay-liikkeen kannalta tarkoituksenmukaisia, Suikkanen väittää.

– Meillä keskustellaan edelleen paljon esimerkiksi etätyöstä ja yleisellä tasolla tietoyhteiskunnasta, hän sanoo. Kukaan ei mieti esimerkiksi sitä, ovatko nämä automaattisesti hyvää kehitystä vai eivät.

Asko Suikkanen arvelee, että työmarkkinaosapuolet pitävät siirtymiin liittyviä ongelmia liian hankalasti hahmotettavina keskustelunaiheina. Siksi on helpompi toistella vanhoja teemoja, kuten työolojen vakautta, vaikka sitä ei pystytä enää tarjoamaan.

Työelämätutkijat varoittivat jo 80-luvulla nykykehityksen johtavan joukkoirtisanomisiin. Viime vuoden isot saneerausaallot tulivat kuitenkin julkisuudelle muka yllätyksenä. Irtisanomisiin suhtautuminen kuvaa hyvin riskiyhteiskunnan toteutumisen toista vaihetta.

Suikkasen mukaan ongelmia yritetään vähätellä tai niistä vaietaan, kunnes ne saavat hallitsemattomia mittasuhteita. Vasta tässä vaiheessa ihmiset huomaavat, että teollisuusyhteiskunnan vanhat totuudet eivät enää päde.

Vaikka työmarkkinat ovat muuttuneet jo 90-luvulta alkaen kohti ulkoistamisen ihannointia, vasta nyt tehokkuussaarnaajatkin alkavat tajuta kehityksen varjopuolet. Kun ajat kovenevat, töitä pitää aina siirtää seuraavaksi halvemmalle alihankkijalle. Jos tämä sijaitseekin Konginkankaan sijaan Kaukoidässä, niin ikävä juttu – suomalaisille. Mutta tätähän me olemme halunneet kilpailukyvyn tehostamisen nimissä.

– Yhteiskunta on joutunut epävarmuuden tilaan, mikä näkyy työelämässä turvattomuutena. Yritysten toimintaedellytykset ovat muuttuneet myös perinteisesti vahvoina pidetyillä aloilla. Työntekijät kokevat seuraukset yhä suoremmin ja nopeammin, Suikkanen sanoo.

Pahimmassa tapauksessa irtisanomiset on hoidettu ahdistavan hiljaisuuden vallitessa muutaman päivän varoitusajalla. Parhaimmassakin tapauksessa irtisanotut ovat saaneet osakseen lähinnä ostopalveluna hankittua empatiaa: konsultit ovat hoitaneet irtisanomiset kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, jotta yrityskuva selviäisi pelkillä pintanaarmuilla.

Työnantajat eivät ole olleet huolissaan työntekijöiden kohtalosta, vaan prinsessanherkistä pörssikursseista.

– Vastedes työnantajat eivät voi ajatella vain omaa etuaan, Suikkanen uskoo. Työnantajalta pitää vaatia sosiaalista vastuuta, ja valistuneet firmat ovat myös valmiita sitä kantamaan.

Koska työsuhteen vakautta ei pystytä takaamaan, työnantajan vastuulla on huolehtia, että työntekijä löytää mahdollisimman helposti uuden työpaikan, jos työsuhde jostakin syystä katkeaa.

– Työnantaja vastaa työntekijän ammattitaidon kehittämisestä ja monipuolistamisesta yli omien tarpeidensa, ja koulutus on olennainen osa työsuhdetta. Järjestelmä toimii, kun kaikki työnantajat tekevät samoin, Suikkanen perustelee.

– Voi kuitenkin olla, että henkilöstöpolitiikkaa muutetaan vasta pakkotilanteessa. Nythän on totuttu siihen, että tehtaan porttien takana on aina uutta työvoimaa saatavilla.

Ammatilliset siirtymät alkoivat yleistyä Suomessa 80-luvun lopulla. Lapin yliopistossa on seurattu siirtymiä viiden vuoden jaksoissa yleisen väestölaskennan tiedoista.

– Tutkimustemme mukaan noin kolmannes työvoimaan kuuluvista vaihtoi ammattia vuosina 1990-1995 ja 1995-2000. Tähän on laskettu mukaan vain varsinaiset ammatinvaihdokset, ei esimerkiksi pelkkiä ammattinimikkeen vaihdoksia.

Suikkasen mukaan yhteiskuntapolitiikka ei enää vastaa niitä olosuhteita, joissa ihmiset elävät. Ammatinvaihdokset, uuden koulutuksen hankkiminen ja työn perässä muuttaminen ovat arkea, jota juhlapuheissa ei tunneta.

– Epävarmuuden lisääntymistä työmarkkinoilla pidetään meillä tilapäisenä ilmiönä, vaikka se ei ole enää mikään heikko signaali tai ohimenevä kehityssuunta, Suikkanen sanoo.

– Nyt olisi korkea aika kiinnittää huomiota ammatillisiin siirtymiin ja mukauttaa yhteiskuntapolitiikka, sosiaaliturva ja kuntoutuspolitiikka uuteen tilanteeseen.

Myös valtion rooli muuttuu. Suikkasen mukaan voidaan jopa puhua uuden vaiheen alkamisesta hyvinvointivaltion historiassa.

Aiemmin sosiaalipolitiikan tehtävänä oli selkeiden ja hitaasti ilmenevien riskien ja niiden seurausten lievittäminen. Nyt valtio joutuu sopeutumaan nopeasti entistä vaikeammin hahmotettaviin ja kiivaasti muuttuviin työmarkkinoiden ongelmiin.

– Nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät on viritetty perinteisen työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalle. Jatkossa sosiaalipolitiikan pitäisi perustua entistä selvemmin työntekijöiden motivoimiseen muutoksia helpottamalla.

Suikkanen ennustaa, että suhde sosiaaliturvaan muuttuu. Siitä tulee täydentävä tulonlähde muiden joukossa, koska työuraan mahtuu melko todennäköisesti myös työttömyysjaksoja ja muita katkoksia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    7. 7

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    8. 8

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    9. 9

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää