Kreikka ylikunnossaolympialaisten alla

Kreikan talous on kasvanut parina viime vuonna nopeasti, ja Kreikka on tätä kautta kuronut elintasokuilua kiinni. Silti Kreikka kuuluu edelleen euroalueen köyhiin maihin ja myös työttömyys on suurta: nykyinen yhdeksän prosentin työttömyysaste on sama kuin Suomessa.

Kasvun odotetaan jatkuvan olympialaistenkin vauhdittamana tänä vuonna edelleen neljän prosentin tuntumassa. Kasvu ylittää niin sanotun potentiaalituotannon kasvuvauhdin jopa parilla prosentilla. Lähes sama vauhti jatkuu ensi vuonna, vaikka olympialaisten ylimääräinen veto loppuu, kun maailmantalouden nousu vahvistuu, ja myös euroalueen odotetaan viimein pääsevän irti taantumasta. Kreikan ylikunnosta ja kasvun rajoittimista kielivät kuitenkin suuri vaihtotasevaje, nopea inflaatio ja ehkä ennen kaikkea julkisen talouden kasvavat vajeet ja edelleen yli sadan prosentin velkaantuneisuus.

Kreikan suuresta julkisesta velasta ei enää juuri tehdä erityistä numeroa sen jälkeen, kun Irlanti kykeni omalla onnistuneella kasvustrategiallaan ja EU:n rakennerahastojen tuella pääsemään vastaavasta velkataakasta eroon. Kreikan julkista velkaa ja ennen kaikkea alijäämää on kuitenkin alkanut kasvattaa eräiden määrittelyjen mukaan leväperäinen julkisen talouden hoito. Viime vuoden tavoitteena oli vajaan prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja nyt on ajauduttu jo yli kolmen prosentin rajan. Pelkona on, että parin vuoden takainen Portugalin tapainen tilastokorjaus paisuttaa edelleen viime vuoden vajetta.

Tilastotarkistukset melkein varmasti ajavat Kreikan alijäämän myös tänä vuonna yli kolmen prosentin rajan, koska enää ei ehditä reagoida uusilla toimenpiteillä, jotka purisivat tänä vuonna. Kreikalla lienee edessä vähintään tiukat keskustelut liiallisen alijäämän menettelystä, vaikka Saksa ja Ranska onnistuivat omalla kohdallaan saamaan lisäaikaa. Samalla tulee testatuksi, sovelletaanko suuriin ja pieniin euromaihin eri standardeja.

Kreikkaa koskevat leväperäisyyssyytökset saavat tukea tilastoista. Virkamiesten palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet pari prosenttia budjetoitua enemmän. Erityisesti viime syksynä hyväksytty sosiaalipaketti kasvattaa menoja myös tänä ja ensi vuonna. Verotusta on samaan aikaan kevennetty. Tässä on kyse myös hallituksen vaihtumisesta – maaliskuussa valtaan nousi Uusi demokratia Costas Karamanlisin johdolla, vanhat "synnit" tehtiin Pasok-puolueen hegemonian aikana. Uusi hallitus on sitoutunut uuteen talouspolitiikkaan, mutta kurssin muutos vie aikaa. Erityisen tärkeä pidemmän aikavälin linjaus on Kreikan taloutta vaivaavan korruption kitkeminen. Työmarkkinapolitiikka on yhtä lailla kuuma peruna.

Hallituksella on iso urakka edessään. Perusongelmia ovat edelleen puutteellinen infrastruktuuri kasvukeskusten ulkopuolella, lainsäädäntö, byrokraattinen hallinto ja verotus. Ulkomaisten suorien sijoitusten puutteen nähdään olevan seurausta näistä vaikeuksista, joita on aiemminkin yritetty korjata.

Kreikan julkista taloutta koskevat tilastot ovat myös joutuneet silmätikuksi. Kreikka joutui jo tarkistamaan velkatilastoja, mikä on nostanut velkaantumislukuja. Tässä vaiheessa epäillään julkisia menoja eräiltä osin alitilastoiduiksi. Sosiaaliturvarahastojen ja EU-rahoituksen tilastointi on parina viime vuonna ollut ilmeisen summittaista.

Viime joulukuussa julkaistu Kreikan vakausohjelman tarkistus herätti kritiikkiä lähinnä sen takia, että siinä ei esitetty pidemmän aikavälin laskelmia väestön ikääntymisen vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen. Toisista yhteyksistä tiedetään, että myös Kreikassa ikääntyminen tulee kasvattamaan runsaasti julkisia menoja. Kun nyt on pelättävissä, että jo nykytilanne on aiemmin arvioitua heikompi, tällaisten kestävyyslaskelmien puute ja varautumattomuus tuleviin menotarpeisiin on varsinainen Damokleen miekka.

Kreikan taloudella on tietenkin myös ilmiselviä vahvuuksia, joista keskeinen on ehkä viime vuosien toteutunut vahva talouskasvu. Talouskasvu luo dynamiikkaa ja tuo työpaikkoja ja ennen pitkää myös ulkomaisia sijoituksia. Kreikka on itse investoinut vahvasti infrastruktuuriin muun muassa EU:n rahoituksen avulla ja on tätä kautta vahvistanut talouskasvun perustaa.

Kreikka ei ole onnistunut toistaiseksi kovin hyvin hankkimaan ulkomaisia suoria sijoituksia, mutta esimerkiksi olympialaisten tuoma julkisuus voi auttaa. Matala lähtötaso mahdollistaa osaltaan komeita kasvulukujakin.

Suomen kannattaa seurata Kreikan tapahtumia, myös muita kuin olympiauutisia. Kreikan viime vuosien talouskehitys muistuttaa useissa suhteissa Suomen aikaisempaa kehityskaarta. Kreikka ottaa nyt kiinni muuta euroaluetta, nopea talouskasvu pitää yllä vaihtotasevajetta ja inflaatiota. Julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin, mikä kasvattaa julkista vajetta.

Elokuvateattereissa pyörivässä "Troijan sodassa" eräs kaikkien aikojen supersankareista, Akilleus, tekee suomalaisiakin urheilun ystäviä sykähdyttävän huikean keihäänheittosuorituksen ja osallistuu useisiin muihinkin kamppailulajeihin ennen sortumistaan. Myös Kreikan taloudella on omat herkät kantapäänsä, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat vähintään kohtuulliset.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    2. 2

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    3. 3

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    4. 4

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    5. 5

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    6. 6

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    7. 7

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    8. 8

      Kyberturvallisuuden huippuasiantuntija Business Insiderille: Hakkeroinnista tullut mafian kaltaista toimintaa

    9. 9

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    10. 10

      Markkinoiden Ranska-hermoilu helpotti hieman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    2. 2

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    3. 3

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    4. 4

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    5. 5

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    6. 6

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    7. 7

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    8. 8

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    9. 9

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    10. 10

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää