Valikko

Kreikka ylikunnossaolympialaisten alla

Kreikan talous on kasvanut parina viime vuonna nopeasti, ja Kreikka on tätä kautta kuronut elintasokuilua kiinni. Silti Kreikka kuuluu edelleen euroalueen köyhiin maihin ja myös työttömyys on suurta: nykyinen yhdeksän prosentin työttömyysaste on sama kuin Suomessa.

Kasvun odotetaan jatkuvan olympialaistenkin vauhdittamana tänä vuonna edelleen neljän prosentin tuntumassa. Kasvu ylittää niin sanotun potentiaalituotannon kasvuvauhdin jopa parilla prosentilla. Lähes sama vauhti jatkuu ensi vuonna, vaikka olympialaisten ylimääräinen veto loppuu, kun maailmantalouden nousu vahvistuu, ja myös euroalueen odotetaan viimein pääsevän irti taantumasta. Kreikan ylikunnosta ja kasvun rajoittimista kielivät kuitenkin suuri vaihtotasevaje, nopea inflaatio ja ehkä ennen kaikkea julkisen talouden kasvavat vajeet ja edelleen yli sadan prosentin velkaantuneisuus.

Kreikan suuresta julkisesta velasta ei enää juuri tehdä erityistä numeroa sen jälkeen, kun Irlanti kykeni omalla onnistuneella kasvustrategiallaan ja EU:n rakennerahastojen tuella pääsemään vastaavasta velkataakasta eroon. Kreikan julkista velkaa ja ennen kaikkea alijäämää on kuitenkin alkanut kasvattaa eräiden määrittelyjen mukaan leväperäinen julkisen talouden hoito. Viime vuoden tavoitteena oli vajaan prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja nyt on ajauduttu jo yli kolmen prosentin rajan. Pelkona on, että parin vuoden takainen Portugalin tapainen tilastokorjaus paisuttaa edelleen viime vuoden vajetta.

Tilastotarkistukset melkein varmasti ajavat Kreikan alijäämän myös tänä vuonna yli kolmen prosentin rajan, koska enää ei ehditä reagoida uusilla toimenpiteillä, jotka purisivat tänä vuonna. Kreikalla lienee edessä vähintään tiukat keskustelut liiallisen alijäämän menettelystä, vaikka Saksa ja Ranska onnistuivat omalla kohdallaan saamaan lisäaikaa. Samalla tulee testatuksi, sovelletaanko suuriin ja pieniin euromaihin eri standardeja.

Kreikkaa koskevat leväperäisyyssyytökset saavat tukea tilastoista. Virkamiesten palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet pari prosenttia budjetoitua enemmän. Erityisesti viime syksynä hyväksytty sosiaalipaketti kasvattaa menoja myös tänä ja ensi vuonna. Verotusta on samaan aikaan kevennetty. Tässä on kyse myös hallituksen vaihtumisesta – maaliskuussa valtaan nousi Uusi demokratia Costas Karamanlisin johdolla, vanhat "synnit" tehtiin Pasok-puolueen hegemonian aikana. Uusi hallitus on sitoutunut uuteen talouspolitiikkaan, mutta kurssin muutos vie aikaa. Erityisen tärkeä pidemmän aikavälin linjaus on Kreikan taloutta vaivaavan korruption kitkeminen. Työmarkkinapolitiikka on yhtä lailla kuuma peruna.

Hallituksella on iso urakka edessään. Perusongelmia ovat edelleen puutteellinen infrastruktuuri kasvukeskusten ulkopuolella, lainsäädäntö, byrokraattinen hallinto ja verotus. Ulkomaisten suorien sijoitusten puutteen nähdään olevan seurausta näistä vaikeuksista, joita on aiemminkin yritetty korjata.

Kreikan julkista taloutta koskevat tilastot ovat myös joutuneet silmätikuksi. Kreikka joutui jo tarkistamaan velkatilastoja, mikä on nostanut velkaantumislukuja. Tässä vaiheessa epäillään julkisia menoja eräiltä osin alitilastoiduiksi. Sosiaaliturvarahastojen ja EU-rahoituksen tilastointi on parina viime vuonna ollut ilmeisen summittaista.

Viime joulukuussa julkaistu Kreikan vakausohjelman tarkistus herätti kritiikkiä lähinnä sen takia, että siinä ei esitetty pidemmän aikavälin laskelmia väestön ikääntymisen vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen. Toisista yhteyksistä tiedetään, että myös Kreikassa ikääntyminen tulee kasvattamaan runsaasti julkisia menoja. Kun nyt on pelättävissä, että jo nykytilanne on aiemmin arvioitua heikompi, tällaisten kestävyyslaskelmien puute ja varautumattomuus tuleviin menotarpeisiin on varsinainen Damokleen miekka.

Kreikan taloudella on tietenkin myös ilmiselviä vahvuuksia, joista keskeinen on ehkä viime vuosien toteutunut vahva talouskasvu. Talouskasvu luo dynamiikkaa ja tuo työpaikkoja ja ennen pitkää myös ulkomaisia sijoituksia. Kreikka on itse investoinut vahvasti infrastruktuuriin muun muassa EU:n rahoituksen avulla ja on tätä kautta vahvistanut talouskasvun perustaa.

Kreikka ei ole onnistunut toistaiseksi kovin hyvin hankkimaan ulkomaisia suoria sijoituksia, mutta esimerkiksi olympialaisten tuoma julkisuus voi auttaa. Matala lähtötaso mahdollistaa osaltaan komeita kasvulukujakin.

Suomen kannattaa seurata Kreikan tapahtumia, myös muita kuin olympiauutisia. Kreikan viime vuosien talouskehitys muistuttaa useissa suhteissa Suomen aikaisempaa kehityskaarta. Kreikka ottaa nyt kiinni muuta euroaluetta, nopea talouskasvu pitää yllä vaihtotasevajetta ja inflaatiota. Julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin, mikä kasvattaa julkista vajetta.

Elokuvateattereissa pyörivässä "Troijan sodassa" eräs kaikkien aikojen supersankareista, Akilleus, tekee suomalaisiakin urheilun ystäviä sykähdyttävän huikean keihäänheittosuorituksen ja osallistuu useisiin muihinkin kamppailulajeihin ennen sortumistaan. Myös Kreikan taloudella on omat herkät kantapäänsä, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat vähintään kohtuulliset.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    4. 4

      Toimeentulotuki siirtyy Kelalle – hälveneekö häpeä?

    5. 5

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    6. 6

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    7. 7

      Ekonomisti: EKP:n kaksijakoinen päätös viestii suunnan kääntymisestä

    8. 8

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    9. 9

      Piilotteli miljoonia ja vaati rangaistuksia veronkierrosta – Ranskan entinen budjettiministeri vankilaan

    10. 10

      3 956 €/kk, 3 826 €/kk... – näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja töitä tarjolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    6. 6

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    7. 7

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    8. 8

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    9. 9

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    10. 10

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää