Kansallisuuksien sulatusuuni vai talouden sulaminen

Uhkakuvat Itä-Euroopan uusista jäsenmaista vyöryvistä siirtotyöläisten virroista ovat saaneet EU:n vanhat jäsenmaat pystyttämään korkeita suojamuureja tulvan ehkäisemiseksi. Huolimatta yhteisön ylläpitämästä avointen työmarkkinoiden retoriikasta useimmille uusien jäsenmaiden kansalaisille työvoiman vapaa liikkuvuus ei muutu todellisuudeksi ainakaan seuraaviin seitsemään vuoteen.

Tämä on poliittisesti ymmärrettävä, mutta virheellinen taktiikka. Yksi Euroopan yhteisön keskeisimmistä saavutuksista on tavaroiden ja tuotantopanosten vapaa liikkuvuus. Millainen yhteisö EU olisi ilman tätä? Mitä uudet jäsenmaat tämän lisäksi tarkkaan ottaen saavat vastineeksi jäsenyydestään, lukuun ottamatta Brysselin byrokratian nalkuttavaa puuttumista asioihinsa?

Ottaen huomioon EU:hun liittymistä edeltäneet suuret toiveet ja yhteisön kitsaan asennoitumisen uusiin jäseniinsä kenenkään ei pitäisi ihmetellä, jos Euroopan vastainen asenne alkaa piakkoin muhia näissä maissa. Lääke on siis vähintään yhtä ikävä kuin itse tauti: uusien jäsenmaiden syrjiminen synnyttää aivan uusia poliittisia ongelmia yhteisön sisällä.

Todellinen kysymys kuuluu, onko tautia laisinkaan olemassa. Pitäisikö Länsi-Euroopan todella olla huolissaan jättiläismäisistä uusien siirtolaisten tulvista? Itse asiassa arviot mahdollisista siirtolaisvirroista idästä länteen ovat suhteellisen pieniä. Oxford University Pressin vuonna 2004 Euroopan yhteisön komission toimeksiannosta julkaiseman raportin An agenda for a growing Europe mukaan ensimmäisten yhden kahden vuoden aikana idästä länteen siirtyy 250 000–450 000 työntekijää ja tämän jälkeen noin 100 000–200 000 työntekijää vuosittain.

Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana siirtolaisten kumulatiivinen määrä saattaisi nousta 1,5–4 miljoonaan, mikä edustaa 2,4–5 prosenttia uusien jäsenmaiden kokonaisväestöstä ja häviävän pientä osaa nykyisen EU:n kokonaisväestömäärästä. Väestön ikääntyminen ja alhaisemmat syntyvyysluvut uusissa jäsenmaissa saattavat vähentää siirtolaisvirtoja.

On myös toinen, vähemmän ilmeinen peruste sille, miksi EU:n siirtolaispolitiikka on virheellistä. Mircea Geoana, Romanian nuori ja lahjakas ulkoministeri, muotoili asian äskettäin seuraavasti:

– Jos Euroopan yhteisö odottaa vielä toiset 7–10 vuotta ennen kuin se avaa ovensa, työntekijät, joita se saa minun maastani, ovat kaikkein vähiten koulutettuja eli maanviljelijöitä ja ihmisiä, joilla on vähän henkistä pääomaa. Tässä vaiheessa lääkärit, arkkitehdit ja insinöörit ovat jo ehtineet muuttaa Yhdysvaltoihin.

Juuri näin kävi Venäjällä: kaikkein pätevimmät ovat jo lähteneet USA:han. Eurooppa on kyennyt houkuttelemaan vain pari Ranskan Rivieralle muuttanutta huonomaineista oligarkkia sekä kourallisen hilpeitä katulaulajia.

Länsi-Eurooppaa asuttaa yhä useammissa maissa ikääntyvä väestö, joka on kadottanut kiihokkeet ja innon kovaan työhön, riskinottoon ja kunnianhimoisiin hankkeisiin. Ilman uutta verta ja uusia ideoita vanhan mantereen taloudellinen tulevaisuus näyttää ankealta.

Otetaan esimerkiksi Yhdysvallat: missä Pohjois-Amerikka olisi nyt, jos se olisi pystyttänyt muureja lukuisten uusien siirtolaisaaltojen pysäyttämiseksi ja rajoittanut väestönsä anglosaksisiin uudisasukkaisiin? Tietenkään eri kansallisuuksien sulatusuunin hallitseminen ei ole helppoa, ja monet Amerikan sosiaalisista ongelmista ovatkin yhteydessä rotujen välisiin jännitteisiin. Kuitenkin Yhdysvaltain etnisesti kirjavimmat kaupungit, New York ja Los Angeles, ovat myös mantereen liike-elämän ja taiteen johtavat kaupungit. Tässä maailmassa mitään ei saavuteta helposti: ellei EU kykene pyörittämään monikulttuurista yhteiskuntaa Euroopassa, sen on parasta valmistautua pysyvään nollakasvuun.

Niin kauan kuin Euroopan yhteisön rajat pysyvät suljettuina, on olemassa myös vaara, että ulkomaiset sijoittajat sivuuttavat Länsi-Euroopan ja lentävät sen sijaan suorinta tietä Itä-Eurooppaan, jossa ihmiset ovat valmiita tekemään pidempiä työpäiviä, markkinoita ohjaavat säädökset ovat lievempiä ja henkinen pääoma on varsin korkea, koska tekninen koulutus kommunistisissa maissa oli hyvätasoista. Nämä maat ovat avanneet ovensa ulkomaisille sijoittajille ja ulkomaiset sijoittavat ovat vastanneet kutsuun innokkaasti.

Ottaen huomioon Länsi-Euroopan kasvavan työvoimantarpeen tulevina vuosina kysymys ei koske sitä, tulisiko siirtolaisuus hyväksyä, vaan ainoastaan sitä, mistä siirtolaiset tulevat. Saapuvatko he laillisia teitä Itä-Euroopasta helposti läntisiin oloihin sopeutuvien kansojen keskuudesta vai laittomia teitä Pohjois-Afrikasta?

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa. Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    2. 2

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    3. 3

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    4. 4

      Lapsi hoitoon viimeistään 1,5-vuotiaana, isälle 6 kk vapaa – näin EK uudistaisi perhevapaita

    5. 5

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    6. 6

      Berner: Seuraavan sukupolven 5G-verkot voivat tuoda Suomeen uusia operaattoreita

    7. 7

      Masentuneen eläkehakemus hylätään yhä useammin – ”Syy ei ole tiedossa”

    8. 8

      Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

    9. 9

      Kiirettä pitää, koska kiire on statusta

    10. 10

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    2. 2

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    3. 3

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    4. 4

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    5. 5

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    6. 6

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    7. 7

      Toisissa paikoissa kikytetään, toisissa ei – näin kävi Metalliliiton työpaikoilla

    8. 8

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    9. 9

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    10. 10

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    7. 7

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    8. 8

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää