Valikko

Näpertelyn aika on ohi

Istuvan hallituksen tavoitteena oli – ja on ainakin periaatteessa edelleenkin – 100 000 uuden työpaikan luominen. Todellisen työllisyys- ja työttömyyskehityksen valossa tämä tavoite on jo jonkin aikaa vaikuttanut epärealistiselta: työttömyysaste on talouskasvun elpymisestä huolimatta pysytellyt sitkeästi kymmenen prosentin tuntumassa, ja työllisyysaste on jopa laskenut.

Tuoreimmat työllisyys- ja työttömyysluvut eivät nekään juuri lohduta. Huhtikuussa työttömiä oli saman verran kuin vuosi sitten, kun taas työttömyysaste oli työvoiman vähenemisen takia hieman edellisvuotta korkeampi. Työvoiman vähenemisestä johtuen myös työllisyysaste laski peräti 1,3 prosenttiyksikköä vuositasolla.

Työllisyysasteen lasku on sitäkin huolestuttavampi, koska kyseessä ei ole tilapäinen ilmiö. 1990-luvun jälkipuoliskon reippaan nousun jälkeen työllisyysaste asettui vuosituhannen vaihteen jälkeen hieman yli 67 prosenttiin ja oli jo viime vuonna lievässä laskussa. Tämän vuoden huhtikuussa työllisyysaste oli 65,3 prosenttia eli yli kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin pari vuotta sitten.

Niin sanotun Sailaksen raportin mukaan työllisyysaste olisi nostettava 75 prosenttiin, jotta julkinen talous pysyisi kestävällä pohjalla väestön ikääntyessä. Tällä hetkellä kehitys ei siis ainoastaan ole menossa väärään suuntaan, vaan todellisuuden ja tavoitteiden välinen kuilu alkaa näyttää pelottavan leveältä. Jokin on siis pahasti vialla, mutta mikä?

Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että hallitus yrittää edelleenkin kohentaa työllisyyttä näpertelyllä, vaikka järeämmät aseet olisivat selvästikin tarpeen. Kuluvan budjettivuoden aikana toteutettavat tuloveron alennukset ovat toki askel oikeaan suuntaan.

Niin sanottuun verokiilaan eli nettopalkan ja kokonaistyövoimakustannusten väliseen eroon ne eivät kuitenkaan vaikuta kovinkaan merkittävästi. Itse asiassa pelkkä tuloveron alentaminen vaikuttaa verokiilaan vain siinä tapauksessa, että työnantajat pystyvät sen ansiosta maksamaan työntekijöilleen entistä alhaisempaa bruttopalkkaa.

Verokiilaa ei toisin sanoen voi alentaa kovinkaan merkittävästi kajoamatta työnantajamaksuihin. Etenkin Sdp:lle työnantajamaksujen tuntuva alentaminen näyttää kuitenkin olevan punainen vaate: eihän kunnon vasemmistopuolueen sovi lihottaa patruunoiden jo ennestään pulleita kukkaroita.

Niin tärkeä kuin työvoiman hinta onkin, se ei kuitenkaan ole työllisyysyhtälön ainoa muuttuja. Työvoiman kysyntä riippuu nimittäin viime kädessä siitä, miten hyvin sen tuottamat tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi. Jos riittävää kysyntää ei ole, uusia työpaikkojakaan ei synny, vaikka työvoimakustannukset alenisivatkin.

Kysynnän osalta katse pitäisi ensisijaisesti suunnata työvoimavaltaiselle palvelusektorille. Tämä ei suinkaan ole mikään uusi oivallus, ovathan poliittiset päätöksentekijämme jo pitkään puhuneet palvelualojen merkityksestä uusien työpaikkojen luomisessa.

Valitettavasti teot ovat kuitenkin jääneet varsin vaatimattomiksi, ja näin ollen Suomi kuuluu edelleen EU:n kehitysmaihin palveluelinkeinojen osuudella bkt:sta ja työllisyydestä mitattuna.

Helpoin tapa vaikuttaa palvelujen hintaan ja sen myötä niiden kysyntään olisi palvelujen arvonlisäveron tuntuva alennus.

Joku voi tietysti ihmetellä, onko meillä todellakin varaa alentaa veroja ja työnantajamaksuja näin kovalla kädellä. Vastaus kuitenkin on, ettei meillä ole varaa olla alentamatta niitä: nykyisellä näpertelylinjalla hyvinvointivaltiomme tulee parin vuosikymmenen päästä olemaan muisto vain, josta iäkkäämmät ihmiset kertovat tarinoita lapsenlapsilleen.

Kirjoittaja on tutkija Åbo Akademin kansantaloustieteen ja tilastotieteen laitoksella.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    5. 5

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      Lentäjät harkitsevat Lufthansan uutta tarjousta

    8. 8

      Euromaat sopivat Kreikan velkahelpotusten toimeenpanosta

    9. 9

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    8. 8

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    9. 9

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    10. 10

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    3. 3

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää