Valikko

Suomalainen kilpailukyky vaatiiseisahtuneisuuden lopettamista

Moni huokasi helpotuksesta ja moni kauhusta, kun Suomi putosi sveitsiläisen IMD:n arvioissa kilpailukyvyn suhteen 3. sijalta 8. sijalle. Oikein tai väärin, mutta joka tapauksessa koko kansakuntaa ajatellen 3. sija on ollut liian korkea. Ei kansakunta voi olla kilpailukyvyn suhteen pronssisijalla, jos sen

– työttömyys on EU-maiden korkeimpia,

– eläkkeelle siirtymisajat ovat maailman matalimpia,

– työikäisten hyötysuhde on erittäin heikko (tällä hetkellähän työikäisistä alle kaksi kolmannesta on työsuhteessa),

– yrittäjien määrä on huomattavasti alle EU:n keskitason,

– koulutettujen henkilöiden ostovoima on EU-maiden heikoimpia,

– niin sanotut yleiskustannukset eli julkishallinto on maailman kalleimpia.

Kokonaisuudessaanhan Oy Suomi Ab oli monessa suhteessa menestystarina 1990-luvulla. Esimerkiksi monet suuryritykset ovat kehittyneet todella jättiaskelin, kansainvälistyminen on ollut todella mittavaa, taseet on saatu kuntoon, erikoistuminen on ollut todella vahvaa. Mutta monessa suhteessa kansakunnan henkinen kehitys on pysähtynyt melko täysin.

Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että työttömyyden kehitys on todella avutonta siitäkin huolimatta, että jokaisella hallituksella eräänä päätavoitteena on ollut työttömyyden vähentäminen. Todellinen työttömyyshän on jatkuvasti tasolla 400 000 yksilöä, vaikka viralliset luvut ovat huomattavasti kauniimpia. Yrittäjien määrä on noussut 1980- ja 90-luvun vaihteesta noin viisi prosenttia. Saavutus sekin runsaan kymmenen vuoden työllä laman jälkeen, mutta se ei vastaa läheskään niitä tarpeita, mitä kansakunnan kehitys vaatisi. Ja työikäisten hyötysuhteen suunta on selvästi laskeva.

Mitkä sitten ovat olleet pääsyyt henkisen kehityksen pysähtymiseen?

Olemmeko ruvenneet todella itsekin uskomaan vahvaan kilpailukykyymme, kun kansainväliset instituutiotkin niin arvioivat? Vai onko niin, että hyvinvointiyhteiskunnan jarrumekanismit alkavat olla jo niin vahvat, että tarvittavien muutosten aikaansaaminen on erittäin vaikeaa? Itse uskon jälkimmäiseen erittäin vahvasti. Otan pari esimerkkiä.

On ensiksikin muistettava, että työttömyys kohdistuu valtaosalta alhaisen koulutustason ja ammattitaidon ryhmiin. Ja syyhän on hyvin selvä: näillä alueilla työn hinta on menettänyt kilpailukykynsä eli kokonaispalkkakustannukset ovat liian korkeat siihen työn arvoon nähden, mitä kyseiset yksilöt pystyvät antamaan. Ja mitkä ovat syyt tähän tilanteeseen?

Yhden pääsyistä muodostavat keskitetyt palkkaratkaisut, jotka solidaarisuussyistä ovat kohottaneet jatkuvasti matalan palkkatason työn hintaa nopeammin kuin korkean palkkatason työn hintaa. Ja nyt kun ollaan jälleen aloittamassa keskusteluja keskitetystä tuloratkaisuista ja kun pääministeri uskalsi ottaa kantaa tähän kysymykseen, niin siitäkös nousi meteli, kuinka pääministeri uskalsi tulla työmarkkinajärjestöjen reviirille eli kuinka pääministeri uskaltaa ottaa kantaa työttömyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Työmarkkinajärjestöillehän asia on varsin helppo, veronmaksajat kun maksavat työttömyyden hinnan.

Yrittäjäjärjestöt ovat yrittäneet ajaa voimakkaasti eteenpäin matalapalkkaisten sosiaaliturvamaksujen alentamista, jotta kyseisten henkilöiden nettopalkat eivät heikkenisi. Mutta asia on edennyt luvattoman hitaasti, ja lopulliset ratkaisut tulevat olemaan ilmeisesti lähes mitäänsanomattomia. Mutta eihän yrittäjäjärjestöjä tarvitse kuunnella kovin vakavasti, koska ne eivät ole virallisia työmarkkinajärjestöjä. Aika irvokas tilanne.

Valtaosa työpaikoista syntyy tulevina vuosina juuri yrittäjien toimesta.

Otan toisen esimerkin hyvinvointiyhteiskunnan jarrumekanismeista. Viime aikoina on esitetty hyvin voimakkaasti mielipiteitä niin sanotusta irtisanomissuojan vahvistamisesta, koska on tehty runsaasti irtisanomisia Kiina-ilmiön, globalisoitumisen ynnä muiden johdosta. Mielipiteet ovat luonnollisesti aiheellisia. Mutta pitäisi uskaltaa kysyä myös työttömyyden takia, voitaisiinko irtisanomissuojaa heikentää. On muistettava koko ajan, että päätyöllistäjiä lähivuosina ovat pk-yrittäjät. Ja jokaiselle pienyrittäjälle ensimmäisen, toisen, kolmannen henkilön palkkaaminen on riskikysymys. Jos hän epäonnistuu uuden henkilön valinnassa, mikä on sen hinta. Nyt yrittäjä tekee kaikkensa, jotta hän ei joudu palkkaamaan uusia henkilöitä. Eli kysymys on, kuinka tätä palkkaamisen kynnystä voitaisiin alentaa. Voitaisiinko irtisanomissuojaa alentaa ja vastaavasti yhteiskunnan suojaa vahvistaa, jotta yksilön turva ei heikkenisi?

Usein esitetään vertailuja siitä, että eivät irtisanomissuojat ole kansainvälisesti ottaen kovinkaan tiukkoja. Eivät olekaan. Mutta vastaavasti voitaisiin kysyä, kuinka monessa maassa vielä nyt on kymmeniätuhansia yrittäjiä 1990-luvun laman jälkeisissä hirttonuorissa. Eli yrittäjien riskinottokyvykkyys on heikohko, koska jokainen yrittäjä tietää, mikä on Oy Suomi Ab:ssä yrittäjän kohtalo epäonnistumisen seurauksena.

Eli yhteenvetona voidaan todeta, että henkisen seisahtuneisuuden tilasta on päästävä. On uskallettava etsiä uusia rohkeita ratkaisuja, uusia todellisia muutoksia, jotta todella olisimme kilpailukyvyltämme palkintosijoilla koko maailmassa. Vain se takaa työllisyyden ja hyvinvoinnin Oy Suomi Ab:ssä. Ja sitähän me kaikki haluamme.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    4. 4

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    8. 8

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    9. 9

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    10. 10

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    4. 4

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    5. 5

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    8. 8

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    9. 9

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää