Suomalainen kilpailukyky vaatiiseisahtuneisuuden lopettamista

Moni huokasi helpotuksesta ja moni kauhusta, kun Suomi putosi sveitsiläisen IMD:n arvioissa kilpailukyvyn suhteen 3. sijalta 8. sijalle. Oikein tai väärin, mutta joka tapauksessa koko kansakuntaa ajatellen 3. sija on ollut liian korkea. Ei kansakunta voi olla kilpailukyvyn suhteen pronssisijalla, jos sen

– työttömyys on EU-maiden korkeimpia,

– eläkkeelle siirtymisajat ovat maailman matalimpia,

– työikäisten hyötysuhde on erittäin heikko (tällä hetkellähän työikäisistä alle kaksi kolmannesta on työsuhteessa),

– yrittäjien määrä on huomattavasti alle EU:n keskitason,

– koulutettujen henkilöiden ostovoima on EU-maiden heikoimpia,

– niin sanotut yleiskustannukset eli julkishallinto on maailman kalleimpia.

Kokonaisuudessaanhan Oy Suomi Ab oli monessa suhteessa menestystarina 1990-luvulla. Esimerkiksi monet suuryritykset ovat kehittyneet todella jättiaskelin, kansainvälistyminen on ollut todella mittavaa, taseet on saatu kuntoon, erikoistuminen on ollut todella vahvaa. Mutta monessa suhteessa kansakunnan henkinen kehitys on pysähtynyt melko täysin.

Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että työttömyyden kehitys on todella avutonta siitäkin huolimatta, että jokaisella hallituksella eräänä päätavoitteena on ollut työttömyyden vähentäminen. Todellinen työttömyyshän on jatkuvasti tasolla 400 000 yksilöä, vaikka viralliset luvut ovat huomattavasti kauniimpia. Yrittäjien määrä on noussut 1980- ja 90-luvun vaihteesta noin viisi prosenttia. Saavutus sekin runsaan kymmenen vuoden työllä laman jälkeen, mutta se ei vastaa läheskään niitä tarpeita, mitä kansakunnan kehitys vaatisi. Ja työikäisten hyötysuhteen suunta on selvästi laskeva.

Mitkä sitten ovat olleet pääsyyt henkisen kehityksen pysähtymiseen?

Olemmeko ruvenneet todella itsekin uskomaan vahvaan kilpailukykyymme, kun kansainväliset instituutiotkin niin arvioivat? Vai onko niin, että hyvinvointiyhteiskunnan jarrumekanismit alkavat olla jo niin vahvat, että tarvittavien muutosten aikaansaaminen on erittäin vaikeaa? Itse uskon jälkimmäiseen erittäin vahvasti. Otan pari esimerkkiä.

On ensiksikin muistettava, että työttömyys kohdistuu valtaosalta alhaisen koulutustason ja ammattitaidon ryhmiin. Ja syyhän on hyvin selvä: näillä alueilla työn hinta on menettänyt kilpailukykynsä eli kokonaispalkkakustannukset ovat liian korkeat siihen työn arvoon nähden, mitä kyseiset yksilöt pystyvät antamaan. Ja mitkä ovat syyt tähän tilanteeseen?

Yhden pääsyistä muodostavat keskitetyt palkkaratkaisut, jotka solidaarisuussyistä ovat kohottaneet jatkuvasti matalan palkkatason työn hintaa nopeammin kuin korkean palkkatason työn hintaa. Ja nyt kun ollaan jälleen aloittamassa keskusteluja keskitetystä tuloratkaisuista ja kun pääministeri uskalsi ottaa kantaa tähän kysymykseen, niin siitäkös nousi meteli, kuinka pääministeri uskalsi tulla työmarkkinajärjestöjen reviirille eli kuinka pääministeri uskaltaa ottaa kantaa työttömyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Työmarkkinajärjestöillehän asia on varsin helppo, veronmaksajat kun maksavat työttömyyden hinnan.

Yrittäjäjärjestöt ovat yrittäneet ajaa voimakkaasti eteenpäin matalapalkkaisten sosiaaliturvamaksujen alentamista, jotta kyseisten henkilöiden nettopalkat eivät heikkenisi. Mutta asia on edennyt luvattoman hitaasti, ja lopulliset ratkaisut tulevat olemaan ilmeisesti lähes mitäänsanomattomia. Mutta eihän yrittäjäjärjestöjä tarvitse kuunnella kovin vakavasti, koska ne eivät ole virallisia työmarkkinajärjestöjä. Aika irvokas tilanne.

Valtaosa työpaikoista syntyy tulevina vuosina juuri yrittäjien toimesta.

Otan toisen esimerkin hyvinvointiyhteiskunnan jarrumekanismeista. Viime aikoina on esitetty hyvin voimakkaasti mielipiteitä niin sanotusta irtisanomissuojan vahvistamisesta, koska on tehty runsaasti irtisanomisia Kiina-ilmiön, globalisoitumisen ynnä muiden johdosta. Mielipiteet ovat luonnollisesti aiheellisia. Mutta pitäisi uskaltaa kysyä myös työttömyyden takia, voitaisiinko irtisanomissuojaa heikentää. On muistettava koko ajan, että päätyöllistäjiä lähivuosina ovat pk-yrittäjät. Ja jokaiselle pienyrittäjälle ensimmäisen, toisen, kolmannen henkilön palkkaaminen on riskikysymys. Jos hän epäonnistuu uuden henkilön valinnassa, mikä on sen hinta. Nyt yrittäjä tekee kaikkensa, jotta hän ei joudu palkkaamaan uusia henkilöitä. Eli kysymys on, kuinka tätä palkkaamisen kynnystä voitaisiin alentaa. Voitaisiinko irtisanomissuojaa alentaa ja vastaavasti yhteiskunnan suojaa vahvistaa, jotta yksilön turva ei heikkenisi?

Usein esitetään vertailuja siitä, että eivät irtisanomissuojat ole kansainvälisesti ottaen kovinkaan tiukkoja. Eivät olekaan. Mutta vastaavasti voitaisiin kysyä, kuinka monessa maassa vielä nyt on kymmeniätuhansia yrittäjiä 1990-luvun laman jälkeisissä hirttonuorissa. Eli yrittäjien riskinottokyvykkyys on heikohko, koska jokainen yrittäjä tietää, mikä on Oy Suomi Ab:ssä yrittäjän kohtalo epäonnistumisen seurauksena.

Eli yhteenvetona voidaan todeta, että henkisen seisahtuneisuuden tilasta on päästävä. On uskallettava etsiä uusia rohkeita ratkaisuja, uusia todellisia muutoksia, jotta todella olisimme kilpailukyvyltämme palkintosijoilla koko maailmassa. Vain se takaa työllisyyden ja hyvinvoinnin Oy Suomi Ab:ssä. Ja sitähän me kaikki haluamme.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    3. 3

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    8. 8

      Haluatko jo 61-vuotiaana eläkkeelle? Katso, paljonko voit saada eläkettä

    9. 9

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    10. 10

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    4. 4

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    5. 5

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    6. 6

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    7. 7

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    10. 10

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää