Pörssiyrityksetkasvattavatkoulutuspanoksia

Opintielle pääsevätuseimmiten esimiehet,mutta myöskoko henkilöstönkoulutuksenlisäämistäpidetään tärkeänä
Yhä useampi pörssiyritys on valmis lisäämään henkilöstönsä koulutukseen käytettäviä panoksia, eikä enää vaadi niin tiukkoja perusteluja koulutussuunnitelmille kuin vielä reilut kaksi vuotta sitten.

Tulos selviää Taloussanomien pörssin päälistan yrityksille lähettämästä koulutuskyselystä, joka toteutettiin toukokuussa. Vastaavanlainen kysely tehtiin lokakuussa 2001.

Lähes kolmannes yrityksistä aikoo nyt lisätä koulutuspanoksiaan, kun syksyllä 2001 sitä suunnitteli vain kahdeksan prosenttia vastaajista.

Koulutussuunnitelmille vaatii aiempaa tiukemmat perustelut nyt 11 prosenttia, kun aiemmin sitä edellytti 27 prosenttia vastaajista.

Kasvavat koulutuspanokset suunnataan pääosin samaan osoitteeseen kuin reilut kaksi vuotta sittenkin: sisäiseen esimiesten ryhmäkoulutukseen. Myös koko henkilöstön ammatillisen koulutuksen lisääminen koetaan tärkeäksi.

Vaikka moni yritys onkin valmis lisäämään panostuksia koulutukseen, kustannusten perään katsotaan silti edelleen tarkasti.

– Kaikkeen suhtaudutaan kriittisesti ja aika pitkälle samalla budjetilla edetään, sanoo henkilöstöjohtaja Merja Lumme Raisio Yhtymästä.

Koulutuksen suuntautumiseen ollaan nyt aikaisempaa tyytyväisempiä. Syksyllä 2001 koulutusta halusi jatkaa täsmälleen entiseen tapaan 19 prosenttia vastanneista, nyt heidän osuutensa on noussut 28 prosenttiin. Samalla koulutuspanoksensa uudelleen suuntaavien määrä on laskenut 43 prosentista 28 prosenttiin.

Vastaajien mielestä yritysstrategian muuttuminen vaikuttaa selvästi eniten henkilöstön koulutuspanoksiin.

Tätä mieltä oli 42 prosenttia vastaajista. Myös kilpailutilanteen kiristymisellä on suuri vaikutus.

Sen sijaan suhdanteiden muuttumisella ei ole juuri vaikutusta.

– Koulutuksen suuntautuminen on kytketty liiketoimintastrategiaan. Johto sitten määrittelee numeraalisen prioriteetin asioille, jotka ovat tärkeitä, kertoo henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman Nokian Renkaista.

Koulutuksen yhteys yrityksen strategiaan on tärkeää myös Raisiossa.

– Jos strategia muuttuu, niin se luo koulutustarpeita. Myös ympäristömuutokset vaikuttavat, kuten lainsäädäntöön liittyvät asiat ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Myös yksilöiden tarpeet ratkaisevat, sanoo Raision Merja Lumme.

Koulutuspanoksiaan merkittävästi leikkaavien määrä on pysynyt ennallaan 3–4 prosentissa. Suosituin säästökonsti on keskittää henkilöstökoulutus omille toimipaikoille, ja toiseksi yleisin tapa on vähentää MBA:ta ja muita pitkiä johdon ohjelmia.

Näin säästää helposti suuria summia, sillä etenkin ulkomailla tapahtuvassa koulutuksessa matkustus- ja majoituskulut muodostavat jopa 60 prosenttia koulutustilaisuuksien kustannuksista.

Yksittäisissä vastauksissa säästöä todettiin syntyvän muun muassa toteuttamalla vain tuotannon turvaamisen kannalta välttämättömät koulutukset ja keskittymällä strategian toteutuksen kannalta oleellisimpiin koulutuksiin. Menoja leikkautuu myös yhdistämällä konsernin eri osien koulutustarjontaa.

– Joskus on ehkä enemmän käytetty niin sanottuja avoimia kursseja, mutta tänä päivänä suositaan pikemmin räätälöityä koulutusta, Lumme toteaa.

Nokian Renkailla koulutusta hankitaan laajalla skaalalla aina oppisopimuksista johtamiskoulutukseen. Koulutuksessa painotetaan etenkin käytännönläheisyyttä.

– Me olemme hakeneet kevyempiä koulutusmuotoja, joissa mahdollistuu työn ja oppimisen lomittaminen, Hagman toteaa.

Vertailu suomalaisen ja ulkomaisen esimieskoulutuksen välillä osoittaa, että tyytyväisyys suomalaisen esimieskoulutuksen tasoon on laskenut. Kun vielä syksyllä 2001 kotimaista ja kansainvälistä esimieskoulutusta piti yhtä hyvinä 60 prosenttia vastaajista, nyt sitä mieltä on alle puolet, 48 prosenttia.

28 prosentin mielestä kotimaisen laatu jää jälkeen ulkomaisesta. Reilut kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli 11 prosenttia. Kotimaista parempana pitävien määrä on laskenut viisi prosenttiyksikköä 24 prosenttiin.

Selvästi aiempaa suurempi määrä vastaajista ilmoittikin lisäävänsä kansainvälisen koulutuksen määrää. Valtaosa vastaajista myös ilmoitti, ettei suhtautuminen kansainväliseen koulutustarjontaan muutu lähivuosina. 18 prosenttia aikoo lähettää henkilöstöään kansainvälisiin koulutusohjelmiin nykyistä enemmän.

Kritiikistä huolimatta 43 prosenttia vastaajista katsoi suomalaisen esimieskoulutuksen tarjonnan vastaavan kohtalaisen hyvin tarpeisiin. Neljänneksen mielestä tarjonta vastaa heikosti tarpeisiin.

Koulutusyhtiöt ovat vastaajien mielestä kuitenkin oppineet huomioimaan asiakasyritysten odotukset aikaisempaa jonkin verran paremmin. Räätälöintiin tyytymättömien määrä on puolittunut 11 prosenttiin.

Silti kotimaisilta kouluttajilta toivottiin eniten asiakkaiden tarpeiden huomioimista nykyistä paremmin. Joka viides vastaaja toivoi koulutusyhtiöitä testaavan luennoitsijat nykyistä paremmin ja laskevan hintoja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    6. 6

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    7. 7

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    8. 8

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    10. 10

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää