Valikko

Enestam: Ympäristöbisnesei tarvitseerityistukia

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam katsoo normaalitukien riittävän

Ympäristöministeri, Ruotsalaisen kansanpuolueen Rkp:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam ei halua järjestää Suomen ympäristöbisnekselle erityistukia normaalien rahoituskanavien oheen, vaikka näkeekin ympäristöteknologiassa voimakkaasti kasvavan liiketoiminta-alan.

– Normaaliväylät saavat riittää, Enestam sanoo.

Enestamin mukaan Suomella on ympäristöbisneksessä hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi toimijaksi. Se edellyttää kuitenkin, että katse suunnataan vientiin. Suurten summien panostamisessa pelkästään kotimarkkinoihin ei ole Enestamin mielestä järkeä. Mutta ennen kuin voi olla vientiä, pitää olla kauppoja kotimaahan.

– Viennin onnistuminen edellyttää näyttöjä siitä, että on saatu kauppoja kotimaahan, Enestam toteaa.

Enestamin mukaan tuulivoimaloiden komponenttivienti on hyvä osoitus siitä, että ympäristöteknologiasta on bisnekseksi suomalaisyrityksille. Suomalaiset yritykset myyvät tuulivoimaloiden osia jo 200 miljoonan euron edestä vuodessa. Enestamista tuulivoimaloiden saama avustus ei olekaan oikeastaan energiatukea, vaan teknologiatukea.

Kaikkiaan ympäristöteknologian parissa työskentelee Suomessa noin 10 000 työntekijää.

Venäjän-apukasvaa hiukan

Itämeri muuttui vapulta käytännössä EU:n sisämereksi, sillä rannikkovaltioista vain Venäjä on EU:n ulkopuolella. Enestamista uudet jäsenmaat on Itämeren kannalta erinomaisen hyvä asia, koska jäsenyys edellyttää EU:n ympäristölainsäädännön hyväksymistä ja aikaa myöten myös soveltamista käytäntöön.

– Yksistään Puolassa ympäristölainsäädännön soveltaminen loppuun asti maksaa 40 miljardia euroa. Se on vähän enemmän kuin Suomen valtion yhden vuoden budjetti. On ymmärrettävää, ettei se ole Puolalle ykkösprioriteetti, Enestam sanoo ja viittaa muun muassa maan maatalouden takapajuisuuteen.

Enestamin mukaan Suomen toiminta Itämeren suojelussa ei juuri muutu uusien jäsenmaiden vuoksi. Lähialueyhteistyöhön osoitetut rahat kokevat kuitenkin osoitteenmuutoksen vuoden 2006 jälkeen. Baltiaan ei sen jälkeen lähialuerahaa suuntaudu, vaan Suomi keskittyy Venäjän ja mahdollisesti Ukrainan auttamiseen.

– Kaikkea Baltian-rahaa ei säästetä, vaan osa säästöistä panostetaan Venäjään, jonka saamat lähialueyhteistyörahat hiukan kasvavat.

Suomi hyötyytuesta Venäjälle

Enestamin mukaan Suomen panostus lähialueyhteistyöhon on ollut vuosittain noin 25 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa on mennyt ympäristöhankkeisiin. Myös ydinvoimaturvallisuus on ollut vahvoilla.

Monet, varsinkin varttuneemmat äänestäjät, ovat olleet kärmeissään rahan ”syytämisestä” Venäjän olojen kohentamiseen. Sotakorvaukset kun on jo kerran maksettu. Enestamista Venäjää kannattaa auttaa – ja ihan itsekkäistä syistä:

– Suomen on kannattanut panostaa esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentamiseen, koska sitä kautta Suomenlahden tila kohentuu enemmän kuin jos vastaava raha olisi pantu Suomeen.

Enestam mainitsee toisena apukohteena venäläiset ydinvoimalat. Hän sanoo suomalaisena nukkuvansa yönsä huomattavasti rauhallisemmin, kun tietää suomalaisten asiantuntijoiden olleen niissä laittamassa turvallisuusasiat järjestykseen.

– Siinähän se riski on, että ilman EU-rahoja ja Suomen rahoja venäläisten omat sotkut taitaisivat jäädä heiltä siivoamatta, Enestam arvioi.

Odotukset onylimitoitettu

Venäjällä toimivat yritykset ovat kritisoineet sitä, ettei EU-rahaa ole herunut sikäläisiin hankkeisiin siihen malliin, kuin mitä vielä muutama vuosi sitten puhuttiin. Enestamin mukaan odotukset ovat olleet ylimitoitetut.

– Kyllähän Venäjälle on panostettu ja ei pelkästään EU-rahoilla. Suomikin on antanut esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentamiseen kymmenen miljoonaa euroa ja muitakin hankkeita on.

Enestamin mukaan EU-rahan vähyys Venäjän suuntaan johtuu ainakin osittain noudatetusta 50/50-periaatteesta, jonka mukaisesti Venäjän edellytetään maksavan puolet kunkin hankkeen kustannuksista.

– Venäjä ei ole aina ollut kovin halukas hoitamaan omaa osuuttaan, Enestam toteaa.

Enestamin mukaan Venäjällä ajatellaan niin, että talouskehitys kärsii ympäristön suojelusta. Venäläiset ovat Enestamin mukaan erinomaisen kiusaantuneita siitä, että suomalaiset aina korostavat ympäristönäkökohtia.

– He kysyvät meiltä suoraan, haluammeko me estää heitä vaurastumasta, Enestam kuvaa.

Venäjä ei torpedoinut

Enestamin mukaan venäläisten ympäristöasenteet ovat kuitenkin selvästi lientyneet jo sen vuoden aikana, jonka hän on toiminut ympäristöministerinä. Venäjällä on hänen mukaansa alettu ymmärtää, ettei öljytankkerionnettomuus Suomenlahdella tai itämerellä ole Venäjänkään etu.

– Ympäristöasiat eivät varmaan ole ykkösprioriteetti Venäjällä, mutta asiat ovat koko ajan paranemaan päin ja hieman yllättävästäkin suunnasta, Enestam sanoo.

Enestamin mukaan Itämeri saatiin monen yllätykseksi julistettua erityisen herkäksi merialueeksi kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa, vaikka etukäteen näytti siltä, että Venäjä torpedoi hankkeen vastustuksellaan.

– Venäjä ei estänytkään sitä ja julistus hyväksyttiin. Toistaiseksi siihen ei ole kytketty määräyksiä, vaan se on lähinnä symbolinen julistus, ikään kuin ilmoitus merenkulkijoille, että tarkkana nyt pojat.

EU on perimmältäänrauhanprojekti

Rkp:llä on selvä kanta EU:n laajentumiseen.

– Olemme laajentumisen kannalla, koska EU on perimmältään rauhanprojekti.

Enestamin mukaan Venäjän EU-jäsenyys ei ole ajankohtainen, mutta yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä on syytä kehittää. Turkin jäsenyys on ajallisesti yhtä epäajankohtainen.

– Mutta heti kun hakijamaa täyttää kriteerit, niin tervetuloa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    10. 10

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää