Valikko

Imua konserttiin

Sinfoniaorkesterit yrittävät keksiä uusia tapoja houkuttaa väkeä saleihin
Nopea vilkaisu ympäri konserttisalia vahvistaa sen, mikä jo muutenkin tiedetään. Sinfoniaorkesterin konserttiin on tänäkin iltana saapunut huomattavasti enemmän iäkkäitä kuin nuoria musiikin ystäviä. Konsertissa kävijä on useammin nainen kuin mies ja – tämän illan lippujen ihan siedettävästä hinnasta huolimatta – useimmat konserttivieraat vaikuttavat vähintään kohtuullisesti toimeentulevilta kuin vähävaraisilta.

Lavalla istuvat soittajat tietävät tämän yhtä hyvin kuin yleisökin, ja yhä useamman orkesterin toimistossa markkinoinnista ja sen uusista keinoista puhutaan yhä luontevammin. Perinteisesti sinfoniaorkesterit ovat lähinnä ”tiedottaneet” toiminnastaan, mutta vähitellen tiedottamisen rinnalle on tullut yhä aktiivisempi myynti.

– Meillä on varsin hyvä tilanne, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen.

– Salien täyttöaste on lähes kahdeksankymmentä prosenttia. Orkesterin maine, tehtävä ja olemassaolo tiedetään, joten meidän ei tarvitse varsinaisesti mainostaa itseämme. Sekin päivä voi kuitenkin tulla, että pelkkä tiedotus ei riitä, Siltanen sanoo.

Siltasen mukaan myynnin kehittämistoimiin on hyvä ryhtyä jo silloin, kun akuuttia hätää ei ole. Orkesteri hakee parhaillaan uutta markkinointihenkilöä erityisesti yritysmyyntiin.

Kysyntää on.

Kaikilla tilanne ei ole yhtä hyvä. USA:ssa useat suuret sinfoniaorkesterit ovat menettäneet yleisöjään tuntuvastikin, ja jotkut ovat joutuneet pahoihin talousvaikeuksiin. Orkesterit ovat kuitenkin käyneet vastaiskuun ja pyrkivät löytämään uusia tapoja saada väki tulemaan saleihinsa.

Yhdysvaltalaisen Knight Foundation -tutkimussäätiön taannoin tekemän laajan yleisötutkimuksen mukaan orkestereilla on toivoa, sillä peräti noin joka neljäs aikuinen Yhdysvalloissa tuntee vähintäänkin lievää kiinnostusta tulla kuuntelemaan klassista konserttimusiikkia. Kun aktiivisia konserteissakävijöitä on vain neljä prosenttia aikuisista, tutkimussäätiön mukaan luku olisi mahdollista kaksinkertaistaa.

Mutta miten? Amerikkalaistutkijat Leslie Whitaker ja Susan Philliber arvelevat, että ainakaan kansanjoukkojen syyllistäminen konsertti-instituution mahdollisesta hiipumisesta ei ole oikea keino. He vertaavat tilannetta Coca-Colan markkinointiin:

– Coca-Cola-yhtiö haluaa ihmisen juovan niin paljon kokista kuin mahdollista. Jos ihminen ei juo, sanooko Coca-Cola ihmiselle, että tältä puuttuu motivaatiota ja itsekunnioitusta, että tämä on liian sivistymätön tai suorastaan tyhmä. Ei sano, vaan tarjoaa juoman toisella tavalla, tutkijat kirjoittavat.

Klassisen musiikin ”tarjoileminen toisella tavalla” on Knight Foundationin tutkijoiden mukaan muun muassa sitä, että orkesterit laskeutuvat lavoiltaan puistoihin ja tilaisuuksiin, joissa yleisö on jo valmiina, ja valitsevat ohjelmistoonsa kenties hieman tavallista helpommin lähestyttävää musiikkia.

– Me suostumme tähän typerään puistotouhuun huonossa akustiikassa, koska toivomme, että saisimme myytyä enemmän kausikortteja oikeisiin konsertteihimme. Sitten pääsemme takaisin saliimme ja eroon näistä hyttysistä ja noista ihmisistä, jotka kehtaavat syödä samalla kun me soitamme, Whitaker ja Philliber kuvailivat artikkelissaan joidenkin orkesterien kärsimyksiä.

Yleisesti ottaen ei-perinteisten konserttien järjestäminen tuotti hyviä tuloksia myös pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Oregonin sinfoniaorkesterin kausikorttimyynti lähti tuntuvaan nousuun sen jälkeen, kun orkesteri oli järjestänyt teemakonserttisarjan, jossa musiikkiin yhdistettiin draamaa, kuvataiteita, tanssia tai muita taiteen lajeja.

Yllättävän hyviä tuloksia toi myös orkesterien vieminen museoihin. Kun Brooklynin sinfoniaorkesteri esiintyi Brooklynin taidemuseossa, noin puolet yleisöstä kertoi kuulleensa orkesteria nyt ensimmäisen kerran. Tutkijat muistuttavat, että museoissa kävijät ovat kulttuurista jo valmiiksi kiinnostuneita ihmisistä, joihin orkestereiden kannattaisi yrittää rakentaa yhteyksiä.

Aktiivisimpia markkinoijia Suomessa on Sinfonia Lahti, jonka kausikorttilaisten määrä on vuodesta 2000 alkaen kolminkertaistunut eli noussut kolmestasadasta yli yhdeksäänsataan. Ilmiölle on aktiivisen markkinoinnin lisäksi vieläkin parempi selitys, vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo, joka on saanut myös yritykset innostumaan orkesterin hyödyntämisestä asiakas- ja muissa tilaisuuksissaan.

Sinfonia Lahden konserttipaletissa on monenlaista tuotetta sinfonia- ja kamarimusiikkikonserteista viihdekonsertteihin, lounaalla ryyditettyihin päiväkonsertteihin ja kevyemmän ohjelmiston niin sanottuihin suosikkikonsertteihin asti. Markkinointiassistentti Taina Räty kertoo, että uusia markkinoinnin tapoja, muotoja ja kanavia tutkitaan koko ajan.

– Tulokset ovat olleet hyvät, täyttöaste on lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Tämä on yhteistyötä. Me arvostamme muusikoita ja muusikot meitä, Räty sanoo.

Vaikka orkesterit, Sinfonia Lahti muiden muassa, pyrkivät kouluttamaan itselleen tulevaisuuden yleisöä muun muassa lastentapahtumien kautta, amerikkalaistutkimuksen mukaan koulutukseen ei pidä luottaa liikaa.

Viime kädessä musiikin on myytävä itse itsensä, oltava niin palkitseva kokemus, että ihmiset haluavat sitä.

”Koulutuksen” tai “käännyttämisen” periaatteellista mahdottomuutta voi havainnollistaa vertauksella toiseen musiikinlajiin: Kuinka monesta tulee kantrin ystävä siten, että hänet puoliväkisin viedään punaniskojen baariin, jossa hänelle luennoidaan kantrin ihanuudesta ja soitetaan musiikkinäytteitä tunnista toiseen?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    4. 4

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    5. 5

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    8. 8

      Näkökulma: Vaarallisin jytky uhkaa 4. joulukuuta – voittaisi Brexitin ja Trumpin

    9. 9

      Työhaastattelu silmänlumetta – "Ottaa niin päähän"

    10. 10

      Suomen Pankin Hakkarainen povaa muutoksia asuntolainojen markkinoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    5. 5

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    6. 6

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää