Valikko

Tietoyhteiskunta vaatii elinikäistä oppimista

Suomessa käydään vilkasta keskustelua tulevaisuuden työvoimapulasta ja ihmisten hyvinvoinnista työpaikoilla. Miten varmistamme, että organisaatioissa oleva tietotaito ei liukene hukkaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle? Miten voimme edistää työntekijöiden hyvinvointia organisaatioissa, jotta ihmiset viihtyisivät töissä pidempään? Entä miten tämä kaikki liittyy elinikäiseen oppimiseen vai liittyykö ollenkaan?

Elinkäistä oppimista tarjotaan työkaluna ja ratkaisuna moneen tietoyhteiskunnan ja sen kansalaisten ongelmaan. Se on vastaus tietoyhteiskunnan kysynnän ja kilpailukyvyn parantamisen dynaamisiin tarpeiseen. Siihen liittyy työllisyyden, taloden, sosiaalisen ja henkilökohtaisen kehittämisen tavoitteita. Elinikäinen oppiminen liitetään myös tutkimiseen, liikkumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Se käsittää muodollisen, ei-muodollisen ja työssä tapahtuvan epämuodollisen oppimisen. Väitetään, ettei tietoyhteiskunta voi enää elää ilman elinikäistä oppimista.

Unesco lanseerasi elinikäisen oppimisen käsitteen Unescon kansainvälisessä aikuiskoulutuskongressissa Montrealissa 1960. Unescon käsitys perustuu humaaniin arvopohjaan, demokratian tavoitteeseen, globaaliin ajatusmalliin ja kasvatuksen yhdistämiseen elämään. OECD sisällytti elinikäisen oppimisen toimintoihinsa 1970-luvulla. Se painotti aikuiskasvatuksen merkitystä, taloudellisia tarpeita ja tehokkuuden oppimista. Nykyään OECD yhtyy pitkälti Unescon arvopohjaan ja näkemykseen.

Vuosi 1996 oli Euroopan elinikäisen oppimisen vuosi. Maaliskuussa 2000 Euroopan neuvosto asetti Lissabonissa strategisen tavoitteen, jonka mukaan Euroopasta tehdään elinikäisen oppimisen avulla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous. Vuonna 2001 Euroopan komissio lanseerasi lopullisen ehdotuksensa työllisyyden, aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehityksen ja sosiaalisen integroitumisen tavoitteiden edistämiseksi. Vuonna 2002 Euroopan komissio päätti palkita eurooppalaisia yrityksiä, jotka investoivat elinikäiseen oppimiseen.

Suomalaisen yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna voi sanoa, että tarvitsemme sellaista elinikäistä oppimista, joka tukee ja tuottaa ammattitaitoisia ja virkeitä ihmisiä työelämän tuleviin haasteisiin. Yksilön näkökulmasta tarvitaan elinikäistä oppimista, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja henkilökohtaista kehitystä. Tarvitsemme hidasta, sallivaa ja syvää oppimista, sekä kokemuksesta ja virheistä oppimista. Oppimiseen tarvitaan pohdiskelua ja reflektointia, sekä yhdessä muiden kanssa tapahtuvaa oppimista.

Tavoite suomalaisen elinikäisen oppimisen politiikassa tulisi olla näiden näkökulmien yhdistäminen sekä muodollisen oppimisen yhdistäminen työssä oppimiseen. Ammattikoulujen ja yleissivistävän lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä on kiitettävästi kehitetty ja työssä oppimisesta on tehty luonnollinen ja merkittävä osa ammattitutkintoa. Liikkuvuushankkeet edistävät työssä oppimista toisessa EU-maassa.

Seuraava askel elinikäisen oppimisen saralla Suomessa on siis työpaikalla tapahtuva muodollisen ja epämuodollisen oppimisen onnistunut tiivis yhdistäminen. Suomen tulevaisuuden työpaikkojen pitää olla yhtä houkuttelevia opinahjoja kuin ammattikoulujen, lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen. Vain tätä kautta taataan virkeitä työntekijöitä tulevaisuuden Suomeen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    6. 6

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    7. 7

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää