Valikko

Tekesin pääjohtaja suosittelee Suomelle Aasian mallia

Veli-Pekka Saarnivaaran mielestä liian tiukat kilpailulait hidastavat innovaatioiden kaupallistamista

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara on viime aikoina perehtynyt erityisen tarkkaan siihen, miten teknologian kehittämishankkeet ja muut kilpailukyvyn peruskivet on järjestetty Kaukoidän maissa. Puheessa vilahtavat tuon tuosta vertaukset, kuinka korkeakoulujen tutkimusrahoitus on hoidettu Taiwanissa tai millaisen painoarvon tiede ja tutkimus ovat saaneet Etelä-Koreassa ja Kiinassa.

Saarnivaaran mielestä nykyisellä menolla Suomi ja koko Eurooppa jäävät nopeasti kehittyvien Aasian maiden kyydistä. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää hänen mukaansa sekä yrityksiltä että julkiselta vallalta lisäpanostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Rahaakin tärkeämpi on kuitenkin innovaatioita suosiva ilmapiiri.

– Kysymys on asenteista. Aasian kehittyvissä maissa koko valtion tulevaisuus rakennetaan tieteen ja teknologian kehittämisen varaan aivan eri tavalla kuin Euroopassa, Saarnivaara vertailee.

Kilpailupolitiikka rajoittaa innovaatioita

Saarnivaaran mukaan Aasian nousuun on vaikuttanut myös yritysten ja julkisen sektorin läheinen yhteistyö.

– EU:ssa pyritään koko ajan katsomaan, että kilpailupolitiikan kannalta kukaan ei vahingossakaan hyödy jostakin enemmän kuin joku toinen. Meillä rakennetaan erilaisia rajoitteita ja sääntelyjä. Aasiassa taas mietitään, miten valtio ja yksityinen sektori voivat viedä samaa asiaa eteenpäin.

Saarnivaara korostaa, että pahoihin markkinahäiriöihin ja kilpailua vääristäviin tekijöihin tulee puuttua. Hänen mielestään elinkeinopolitiikka ei kuitenkaan saisi jäädä EU:ssa kilpailuasioiden varjoon.

Saarnivaaran mukaan EU:n vanhakantaisuus näkyy myös julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sääntelyssä. Tämä haittaa esimerkiksi tutkimustulosten hyödyntämistä liike-elämän tarpeisiin.

– Meillä tehdään varsin selvä ero yliopistojen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä toisaalta yritysten kehitystoiminnan ja kaupallistamisen välillä. Aasiassa vuorovaikutus on läheisempi ja innovaatioiden kaupallistaminen on viety paljon pidemmälle jo tutkimuslaitoksissa.

– Samaan aikaan kun Aasiassa on omaksuttu moderni innovaatioprosessi, Euroopassa siitä vasta keskustellaan. Suomessa ollaan enemmänkin huolissaan siitä, että yliopistoissa kehitetyt patentit menevät alihintaan yrityksille.

Keksinnöt helpommin yritysten käyttöön

Keksinnöistä pitää saada käypä korvaus Saarnivaarankin mielestä. Hänen mielestään oikeuksien siirtämisen tulisi kuitenkin sujua nykyistä joustavammin.

– Se edellyttäisi yliopistojen nykyistä autonomisempaa taloudellista asemaa. Niillä tulisi olla mahdollisuus mennä esimerkiksi osakkaaksi yritykseen, jolle patentit luovutetaan. Näin aloittavan yrityksenkään ei tarvitsisi raapia rahaa oikeuksien ostoon.

Kilpailukykyinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttää Saarnivaaran mukaan myös sitä, että tasokkaan perusopetuksen ohella Suomeen saadaan alansa lahjakkaimpia tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

– Meillä tulisi olla määrätietoinen politiikka, joka toisi maahan maailman huippuosaajia. Näin on esimerkiksi Singapore tehnyt. Suomen houkuttelevuutta vähentävät korkea verotus ja alhainen palkkataso, Saarnivaara sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    8. 8

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää